Hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistuminen työpaikoilla : Esiselvitysprojekti

Tutkimuksessa selvitettiin työperäistä altistumista hormonitoimintaa mahdollisesti häiritseville aineille Suomessa. Tarkoitus oli selvittää missä määrin altistumista tapahtuu, missä työtehtävissä, mikä on viimevuosien altistumistrendi, ja onko altistumiseen ja sen hallintaan syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Työperäiset altisteet jaettiin pääasiassa kolmeen eri ryhmään. I Kemikaalit, joille altistuminen on vähäistä tai loppumassa (esim. monet kielletyt POP-yhdisteet). II Kemikaalit, joille altistumisesta on hyvin (esim. raskasmetallit, liuottimet) tai vähintään kohtalaisesti tietoa (esim. bisfenoli A). III Kemikaalit, joille altistumisesta on puutteellisesti tietoa (esim. eräät ftalaatit, tietyt biosidit, fenoliset yhdisteet sekä kauneudenhoitoalan kemikaalit). Ryhmä III:n kemikaaleja on rajallinen määrä ja monien niiden kohdalla hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset ihmisillä ovat epäselviä tai jopa kyseenalaisia. Tarve selkeille kriteereille koskien hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia ihmisillä on ilmeinen

Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla

Työterveyslaitoksen toteuttaman ja Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena oli selvittää työperäistä bisfenoli A -altistumista Suomessa. Hankkeessa tehtiin altistumis- mittauksia ilmasta, pinnoilta ja työntekijöiden virtsanäytteistä viidellä työpaikalla, jotka edustivat maalinvalmistusta (neste- ja jauhemaalit), komposiittituotteiden valmistusta, lämpöpaperin valmistusta ja traktorin koeajoa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin bisfenoli A - altistumista kuittipaperien kautta

Bisfenolijohdannaiset : altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla

Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin rakennusalan työntekijöiden altistumista epoksihartseissa käytetyille bisfenoliyhdisteille. Tutkimukseen osallistui 15 miespuolista työntekijää kahdesta eri työpaikasta, jotka tekivät viemäriputkien sukitusta ja lattiapinnoitusta. Työntekijöiltä kerättiin virtsanäytteitä viitenä eri ajankohtana (nollanäyte vapaan jälkeen, aamunäyte ennen työvuoroa, työvuoron jälkeen, työpäivän iltanäyte ja aamunäyte ennen seuraavaa työvuoroa), jotta kemikaalien poistumista elimistöstä pystyttiin paremmin arvioimaan. Virtsanäytteistä mitattiin seuraavia kemikaaleja: bisfenoli A (BPA), bisfenoli F (BPF), bisfenoli A diglysidyylieetteri (BADGE) ja bisfenoli F diglysidyylieetteri (BFDGE) sekä kahden jälkimmäisen aineenvaihduntatuotteita [bisfenoli A (2,3-dihydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·H2O), bisfenoli A bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) (2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BADGE·HCl·H2O), bisfenoli A (3-kloori-2-hydroksipropyyli) glysidyylieetteri (BADGE·HCl), ja bisfenoli A bis(3-kloori- 2-hydroksipropyyli) eetteri (BADGE·2HCl) sekä bisfenoli F bis(2,3-dihydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2H2O), ja bisfenoli F bis(3-kloori-2-hydroksipropyyli) eetteri (BFDGE·2HCl)]. Työntekijöiden mittaustuloksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuryhmän mittaustuloksiin. Vertailuhenkilöiltä kerättiin yksi virtsanäyte, joka otettiin aamulla. Työntekijöiltä kerättiin myös hengitysvyöhykeilmanäytteitä sekä käsienpyyhintänäytteitä. Kaikki mittausmenetelmät kehitettiin tässä hankkeessa. Työpaikoilla käytetyissä epoksipohjaisissa aineissa ei ollut mukana BPA:ta eikä BPF:ä, vaan ne koostuivat BADGE- ja BFDGE-pohjaisista epoksihartseista. Näin ollen työntekijöiden virtsanäytteiden BPA- ja BPF-pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin vertailuväestön vastaavat pitoisuudet. Sen sijaan osasta työntekijöiden virtsanäytteistä löytyi korkeampia BADGE- ja BFDGE-aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia kuin vertailuryhmän näytteistä. Tämä viittaa työperäiseen altistumiseen BADGE:lle ja BFDGE:lle. Myös seuraavana päivänä kerätyistä näytteistä mitattiin selkeästi koholla olevia kemikaalipitoisuuksia, mikä viittaa ihon kautta tapahtuneeseen altistumiseen. Molemmilla työpaikoilla käytettiin koostumukseltaan suurin piirtein samanlaisia epoksivalmisteita. Tämä näkyy myös mittaustuloksissa, sillä molempien työpaikkojen työntekijöiden mittaustulokset olivat hyvin saman suuntaisia. Koska kyse on ihoa pienillä pitoisuuksilla herkistävistä aineista, näiden aineiden pääsy iholle ja imeytyminen elimistöön ihon läpi tulisi estää. Nyt saadut tulokset korostavat ennestään ihon kunnollisen suojaamisen tärkeyttä epoksitöissä. Turvallisesta epoksituotteiden käytöstä pinnoitustyössä on Työterveyslaitos tuottanut aiemmin ns. Epoksikansion, josta löytyy ohjeistusta mm. käsineiden valintaan epoksityössä (www.ttl.fi/epoksikansio). Tässä tutkimuksessa mitatut virtsapitoisuudet olivat sen verran matalia, että muut terveyshaitat aineiden imeytymisestä johtuen eivät ole nykytiedon valossa todennäköisiä. Altistumisen seurantaan tulee jatkossakin kiinnittää huomiota jo pelkästään senkin takia, että tämän tutkimuksen otos oli varsin kapea. Biomonitorointi tarjoaa altistumisen arviointiin hyvän työkalun. Työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä kerätyistä ilmanäytteistä pystyttiin mittaamaan BADGE:a ja BFDGE:tä, mutta pitoisuudet olivat matalia. Käsienpyyhintänäytteistä löytyi myös BADGE:a ja BFDGE:tä, varsinkin lattiapinnoitustyöpaikan näytteistä, mikä viittaisi myös siihen, että altistuminen on tapahtunut ainakin osittain ihon kautta. Tässä tutkimushankkeessa saatuja tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää työperäisen bisfenolialtistumisen lisäksi myös kemikaaliturvallisuuteen liittyvässä viranomaistyössä esim. uusia altistumisen raja-arvoja asetettaessa sekä harkittaessa mahdollisia rajoituksia näiden aineiden käytölle

Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa

Hankkeessa selvitettiin työntekijöiden altistumista eräille ihmisen hormonitoimintaa mahdollisesti häiritseville ftalaateille ja fenoleille. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työpaikkaa. Altistumista selvitettiin biomonitoroimalla virtsanäytteistä sekä ilmamittauksin. Työntekijöiden virtsan kemikaalipitoisuuksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuväestön vastaaviin pitoisuuksiin. Ftalaateille altistuttiin jonkin verran työperäisesti neljällä työpaikalla: rakennusliikkeessä muovimattojen purkutyössä havaittiin altistumista DEHP:lle, pinnoitettujen kankaiden valmistuksessa DINP:lle sekä kaapeleiden ja muovituotteiden valmistuksessa havaittiin altistumista DPHP:lle. Resorsinolille altistumista havaittiin renkaiden valmistuksessa ja 4-n-nonyylifenolille altistumista remonttitöissä sisärakenteita purettaessa. Kemikaalialtistuminen oli kuitenkin matalatasoista ja valtaosalla tutkituista työntekijöistä altistuminen oli samaa tasoa vertailuväestön kanssa. Hankkeessa mitatuilla pitoisuustasoilla terveysriskittyöntekijöille ovat vähäiset, sillä kaikkien kemikaalien pitoisuudet jäivät alle terveysperusteisten suositustasojen

Sisäympäristöissä esiintyvät puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC) : Väestön altistuminen ja terveysriskit

Tässä katsauksessa on tarkasteltu suomalaisen väestön altistumista puolihaihtuville orgaanisille yhdisteille eli SVOC-yhdisteille ja arvioitu altistumiseen liittyviä terveysriskejä. SVOC-yhdisteisiin lukeutuu laaja kirjo pääosin ihmisen teollisesti tuottamia kemikaaleja, joita käytetään kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa mm. pintakäsittelyaineina, pehmentiminä, biosideinä ja palonsuoja-aineina. Sisäympäristöissä SVOC-yhdisteitä yleisesti sisältäviä tuotteita ja materiaaleja ovat mm. huonekalut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, vaate- ja sisustustekstiilit, siivousaineet, kosmetiikka- ja hygieniatuotteet sekä rakennusmateriaalit. Tarkemman tarkastelun kohteiksi valittiin kuusi SVOC-aineisiin lukeutuvaa laajaa aineryhmää, joiden käyttö tavanomaisissa kuluttajatuotteissa ja materiaaleissa on yleistä tai joihin muuten kohdistuu tällä hetkellä runsasta mielenkiintoa niihin liittyvien terveyskysymysten vuoksi. Tarkastellut aineryhmät ovat bromatut palonsuoja-aineet (BFR), fosforoidut palonsuoja-aineet (OPFR), per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS), klooratut parafiinit (CP), ftalaatit sekä polyaromaattiset hiilivedyt (PAH). Ihminen altistuu näille yhdisteille useiden eri reittien ja lähteiden kautta. Ravinto on yleensä merkittävin altistumisen lähde. Huonepölyn ja sisäilman kautta tapahtuvan altistumisen arvioidaan olevan huomattavasti vähäisempää. Eri lähteiden osuudet kokonaisaltistumisesta vaihtelevat kuitenkin paljon altistuvan väestöryhmän mukaan. Esimerkiksi pienillä lapsilla, tupakoijilla ja ammatissa altistuvilla pölyn ja hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen joillekin SVOC-yhdisteille voi muodostaa suuren osan kokonaisaltistumisesta. Katsauksen perusteella suomalaisten altistuminen tarkastelluille SVOC-yhdisteille on pääasiassa hyväksyttävällä tasolla. Parhaan tämänhetkisen arvion mukaan ftalaateille, BFR-, OPFR-, CP- ja PAH-yhdisteille altistumisesta ei aiheudu merkittävää terveysriskiä suomalaiselle väestölle. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää erityisesti lasten ja nuorten altistumisesta sekä yhdisteiden yhteisvaikutuksista. Myös koko väestön altistumista olisi tärkeä seurata säännöllisesti. PFAS-yhdisteille altistuminen voi olla terveysriski osalle suomalaisista. Tätä on kuitenkin vaikea arvioida tarkemmin, sillä viimeisin PFAS-altistumista koskeva tutkimusaineisto suomalaisesta väestöstä on jo lähes kymmenen vuotta vanha. Euroopassa PFAS-aineisiin liittyvää tutkimusta tehdään tällä hetkellä aktiivisesti, ja Suomessakin uutta tutkimustietoa lasten altistumisesta saadaan lähiaikoina. Tuoreimpien arvioiden mukaan 14 prosentilla eurooppalaisista nuorista altistuminen ylittää terveysperusteisen raja-arvon, joka on asetettu neljän keskeisen PFAS-yhdisteen summapitoisuudelle. Pitää kuitenkin huomata, että terveysperusteisten raja-arvojen ylittyminen ei suoraan tarkoita terveyshaitan syntymistä, vaan todennäköisyys haittojen ilmenemiseen alkaa pikkuhiljaa kasvaa raja-arvon ylittyessä. Raja-arvoihin on lisäksi otettu mukaan turvallisuusmarginaali, joka huomioi riskinarvioinnin epävarmuustekijöitä antaen lisäturvaa. Monien haitalliseksi tiedettyjen yhdisteiden käyttöä on rajoitettu EU:ssa, ja rajoitustoimien seurauksena mm. PFAS-, BFR- ja ftalaattipitoisuuksien on todettu pienenneen Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa kerätyissä biomonitorointinäytteissä. Myös uusia rajoituksia on valmisteilla osittain jo ennakoivasti, vaikka täyttä varmuutta terveys- tai ympäristöriskeistä ei olisikaan

HBM4EU chromates study - the measurement of hexavalent and trivalent chromium in exhaled breath condensate samples from occupationally exposed workers across Europe

The aim of this study was to investigate the practicability of exhaled breath condensate (EBC) as a biological matrix to detect and measure hexavalent chromium (Cr(VI)) and trivalent chromium (Cr(III)) in workers occupationally exposed to Cr(VI). EBC samples were collected from workers in France, Finland, Italy, The Netherlands and the United Kingdom from three different target activities: chrome platers, stainless steel welders and surface treatment workers. Pre and post working week EBC samples were collected from 177 exposed workers and 98 unexposed workers (control group). Hyphenated chromatography systems with inductively coupled plasma - mass spectrometry (ICP-MS) were for the analysis. The results showed that the occupationally exposed workers had significantly higher levels of Cr(VI) and Cr(III) than the control group. Chrome platers exhibited the highest Cr(VI) levels in their EBC samples, with a significant increase from their pre to post samples for both Cr(VI) and Cr(III). A significant difference was also found between pre and post EBC samples for Cr(III) in welders. This study has shown that EBC has the potential to be a valid, non-invasive biological matrix to assess occupational exposure to Cr(VI) and Cr(III) for biological monitoring assessment, with the ability to detect low level inhalation exposures.This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 733032 and received co-funding from the author’s organizations and/or Ministries.S

reflection and lessons learnt from designing and undertaking a collaborative European biomonitoring study on occupational exposure to hexavalent chromium

The EU human biomonitoring initiative, HBM4EU, aims to co-ordinate and advance human biomonitoring (HBM) across Europe. As part of HBM4EU, we presented a protocol for a multicentre study to characterize occupational exposure to hexavalent chromium (Cr(VI)) in nine European countries (HBM4EU chromates study). This study intended to collect data on current occupational exposure and to test new indicators for chromium (Cr) biomonitoring (Cr(VI) in exhaled breath condensate and Cr in red blood cells), in addition to traditional urinary total Cr analyses. Also, data from occupational hygiene samples and biomarkers of early biological effects, including genetic and epigenetic effects, was obtained, complementing the biomonitoring information. Data collection and analysis was completed, with the project findings being made separately available. As HBM4EU prepares to embark on further European wide biomonitoring studies, we considered it important to reflect on the experiences gained through our harmonised approach. Several practical aspects are highlighted for improvement in future studies, e.g., more thorough/earlier training on the implementation of standard operating procedures for field researchers, training on the use of the data entry template, as well as improved company communications. The HBM4EU chromates study team considered that the study had successfully demonstrated the feasibility of conducting a harmonised multicentre investigation able to achieve the research aims and objectives. This was largely attributable to the engaged multidisciplinary network, committed to deliver clearly understood goals. Such networks take time and investment to develop, but are priceless in terms of their ability to deliver and facilitate knowledge sharing and collaboration.publishersversionpublishe