Rintaruokinnan vaikutus aikuisen terveyteen

This study was designed to evaluate the association of breastfeeding in infancy with health at adulthood. The focus was on diseases and risk factors with public health importance, such as osteoporosis, cardiovascular diseases (CVD) and body composition, particularly central obesity. The cohort (n=238) was originally collected in 1975 in the Maternity Hospital of Helsinki University Central Hospital. A total of 158 subjects (66 percent) from the original cohort participated the follow-up visit at the age of 32 years at the Children s Hospital, Helsinki University Central Hospital to collect data for the present study. Bone mineral density (BMD) was higher among men who had received breast milk for less than 3 months, but the same finding was not seen in women. One potential explanation for the finding is that the important ingredients for bone accrual calcium, phosphate and protein contents were higher in milk formula and cow s milk dilution than in breast milk. The most important determinants of adult body composition were gender, growth in infancy, current physical activity and maternal body mass index. Duration of breastfeeding was not associated with adult body composition but first year s growth and skin fold thickness at 12 months of age were associated with adult body composition. Therefore, breastfeeding had an indirect impact on adult fat accumulation. Individual risk factors of CVD were evaluated and a Framingham risk score (FRS) was calculated, which predicts the risk of coronary heart disease over a period of 10 years. No linkage was confirmed between the duration of breastfeeding and the individual risk factors of CVD or the FRS. The fourth sub-study focused on the possible association between CVD and bone health. Inverse associations of individual risk factors (glucose, insulin) of CVD with bone status (BMD and bone formation markers) were observed in a crude model, but detailed investigation revealed that this association was due to common confounders (fat mass, physical activity, smoking and alcohol). Correspondingly, BMD was slightly lower among those males who fulfilled the criteria for metabolic syndrome, but again the association disappeared after controlling for common confounders. In summary, breast milk has an indirect and relatively minor effect on adult body composition and no association with the risk factors of CVD. Therefore, the duration of breastfeeding is unlikely to resolve any public health problems. BMD was lower but still within normal range among men with extended duration of breastfeeding than in men with shorter duration of breastfeeding, but more studies are needed to confirm this finding. Regardless of these findings, all mothers are recommended to breastfeeding their infants, if possible. If breast milk is insufficient to ensure steady growth, earlier introduction of age-appropriate complementary foods should be encouraged. This study indicates that more emphasis should be placed on other lifestyle such as healthy diet, adequate physical activity and non-smoking, all of which are beneficial both for bone remodeling and weight management.Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee yksinomaista rintaruokintaa vauvan kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan; sen jälkeen rintaruokintaa neuvotaan jatkamaan kahden vuoden ikään saakka muun ruoan lisänä. Nämä suositukset ovat hyvin perusteltuja erityisesti kehitysmaissa, joissa hygieniataso on alhainen ja lisäruokavaihtoehdot eivät välttämättä ole riittäviä tai puhtaita. Tutkimuksissa on selvitetty rintamaidon terveysvaikutuksia imeväisikäisille, lapsille ja nuorille, mutta aikuisuuteen saakka jatkuneita tutkimuksia on vähemmän, ja niiden suurimpia heikkouksia on ollut luotettavan rintaruokintatiedon olemassaolo. Tulokset rintaruokinnan hyödyistä ovat ristiriitaisia: jotkin tulokset tukevat rintaruokintaa, toisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt yhteyttä hyötyihin. Raportteja terveydelle epäsuotuisista vaikutuksista on vain yksittäisiä. Väitöstyössään LL Satu Pirilä selvitti rintaruokinnan vaikutuksia aikuisen terveyteen. Tutkimuksessa keskityttiin kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin, kuten osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen, erityisesti keskivartalolihavuuteen. Tutkimusaineisto oli koottu HYKS:n Naistenklinikalla vuonna 1975, ja tiedot muun muassa rintaruokinnan kestosta oli dokumentoitu tarkasti. Vuoden 1975 tutkimuksessa mukana olleista vauvoista 158 osallistui Pirilän tutkimukseen 31 - 32-vuotiaina. Osallistujilta mitattiin luun mineraalitiheys, pituus, paino ja vyötärönympärys sekä verenpaine, ja lisäksi heille tehtiin verisuonien ultraäänitutkimus ja useita verikokeita. Tutkimuksessa löysimme yhteyden varhaisvaiheen ruokinnan ja aikuisen luuston mineraalitiheyden välillä. Miehillä, joita oli varhaisvaiheessa imetetty yli seitsemän kuukautta, oli alhaisempi joskin normaali luuston mineraalitiheys kuin niillä miehillä, joiden imetys oli kestänyt alle kolme kuukautta, Pirilä kertoo. Mahdollinen selitys löydökselle on rintamaidon, äidinmaidon korvikkeiden ja laimennetun lehmänmaidon kalsium-, fosfaatti- ja proteiinipitoisuuksien väliset erot. Nämä aineet ovat tärkeitä luuston rakennusaineita, ja niiden pitoisuudet ovat alhaisimmat rintamaidossa. Naisilla luuston mineraalitiheys ei näyttänyt olevan yhteydessä rintaruokinnan kestoon. Rintaruokinnan kesto ei suoraan vaikuttanut aikuisen kehonkoostumukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi sen suhteen nousivat perimä, varhaisvaiheen kasvu, nykyiset liikuntatottumukset sekä sukupuoli. Toisaalta kehonkoostumus yksivuotiaana oli yhteydessä aikuisen kokoon. On mahdollista, että rintaruokinnan kesto vaikuttaa epäsuorasti aikuisen kehonkoostumukseen vaikuttamalla vauvan varhaiskasvuun rintaruokinnan aikana, Pirilä toteaa. Rintaruokinnan kestolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta mihinkään yksittäiseen sydän- ja verisuonitaudin riskitekijään eikä yleisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvuun. Näyttää siltä, että rintaruokinnan merkitys aikuisiän terveyteen on pieni. Rintaruokinta on luonnollisin ja suositeltava tapa ruokkia imeväisikäistä lasta, mutta kansanterveydellisesti suurempi vaikutus myöhempään sairastavuuteen on liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla, Pirilä summaa väitöstyönsä tuloksia

"Huvudsaken är att man vågar öppna munnen" : Språklärarnas uppfattningar om yrkesinriktad språkundervisning i merkonom- och närvårdarutbildningar

Tämä tutkielma selvittää kolmen kieltenopettajan näkemyksiä työstään ammatillisessa koulutuksessa. Kaksi opettajista opettaa kieliä liiketalouden koulutusalalla ja yksi sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluin ja aineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä. Sekä liiketalouden koulutusalalla että sosiaali- ja terveysalalla asiakaspalvelu on keskeisessä roolissa päivittäisessä työssä. Tällöin on tärkeää, että kieltenopettaja pystyy tarjoamaan alojen opiskelijoille riittävät valmiudet, jotta he työelämään siirryttyään pystyvät edes auttavasti palvelemaan asiakasta jollain muulla kuin suomen kielellä. Haastateltujen opettajien mukaan tämä vaatii kieltenopettajalta tietoa opetettavasta alasta, jotta hän pystyy laatimaan opiskelijoille mahdollisimman autenttista materiaalia. Tieto ei kuitenkaan tule itsestään, vaan opettajan pitää itse aktiivisesti hakea ja jatkuvasti päivittää sitä. Sekä merkonomi että lähihoitaja voivat valmistuttuaan työskennellä hyvinkin monenlaisissa tehtävissä, riippuen valitsemastaan koulutusohjelmasta. Näin ollen myös kieltenopettajan tulee hallita sisältöä ja sanastoa hyvinkin laajalta alueelta. Haastatellut opettajat toivoisivat, että yhteistyötä ammatillisten aineiden opettajien kanssa lisättäisiin, jotta opiskelijat näkisivät paremmin kielten ja ammatin välisen yhteyden ja jotta eri opintojaksot tukisivat toisiaan mahdollistaen opiskelijalle parhaan mahdollisen ammattitaidon. Haastateltujen opettajien mielestä lukiossa korostuu kieliopillisesti virheettömän kielen tuottaminen, kun taas ammatillisessa kieltenopetuksessa on tärkeämpää suullinen tuottaminen. Asiakaspalveluammattiin valmistuvan on kyettävä toimimaan vieraalla kielellä työelämän eri kommunikaatiotilanteissa, ja opettajien mielestä tuotetun kielen ei tarvitse olla virheetöntä, kunhan asiakas kokee tulleensa palvelluksi. Opiskelijoiden erilaiset taitotasot kielissä luovat haasteita opetukseen, ja varsinkin ruotsin kielen taidot ovat opettajien mukaan vuosi vuodelta huonommat. Opettajat toivoisivatkin, että kielten kursseja lisättäisiin eikä vähennettäisi, ja että kursseja olisi tasaisesti pitkin opiskeluaikaa

Tapaustutkimus kolmen lukioikäisen nuoren suomen oppimisen ja käytön kokemuksista vaihto-oppilasvuoden aikana

Tiivistelmä – Referat – Abstract Työssä tarkastellaan kolmen eteläamerikkalaisen lukioikäisen vaihto-oppilaan kokemuksia suomen oppimisesta ja käytöstä Suomessa kuuden kuukauden mittaisen seurantajakson aikana. Tutkielman teoriatausta ammentaa sosiokulttuurisesta oppimisen teoriasta sekä sen sisältä nousseesta ekologisesta näkökulmasta oppimiseen. Tästä teoriataustasta ovat peräisin käsitteet toimijuus, tarjouma ja panostus, joita tarkastellaan suhteessa vaihto-oppilaiden kokemuksiin suomen oppimisen mahdollisuuksista niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Informantit eivät olleet opiskelleet suomea ennen vaihtovuotta lukuun ottamatta yhtä informanttia, joka oli opiskellut suomen alkeita joitakin oppitunteja. Ensisijaisena aineistona on käytetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joita on kolme kultakin kolmelta vaihto-oppilaalta. Keskeinen esimerkeissä käytetty aineisto litteroitiin. Haastatteluaineiston tukena käytettiin vihkoja, joihin informantit keräsivät itseään kiinnostavia suomenkielisiä sanoja. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että informantit suhtautuivat vaihtoaikaan Suomessa monikielisenä ja -kulttuurisena kokemuksena, jossa suomen kielen oppiminen oli yksi mahdollinen tavoiteltava päämäärä monien erilaisten uusien kokemusten joukossa. Vaihto-oppilaat kuulivat paljon suomea lukiossa, olivat pääosin aktiivisesti tekemisissä isäntäperheensä kanssa ja tutustuivat myös paikallisiin ikätovereihin. Suomen oppiminen ei kuitenkaan tapahtunut kenenkään tutkittavan kohdalla helposti tai automaattisesti, vaan edellytti aktiivista toimijuutta ja panostusta. Kaksi kolmesta informantista panosti vahvasti suomen oppimiseen, kumpikin hieman erilaisilla tavoilla. Informanteista erityisesti yksi näytti hyödyntävän tehokkaasti kaikenlaisia ns. vapaita, eli muita kuin kielen oppimiseen suunniteltuja tilanteita, oppiakseen ja käyttääkseen suomea. Suurin haaste vaihto-oppilailla näytti olevan se, että paikalliset puhuivat heille useimmiten englantia, myös isäntäperheissä. Yrityksistään huolimatta tutkittavat eivät saaneet isäntäperheitä puhumaan kanssaan suomea tarpeeksi omiin toiveisiinsa nähden. Isäntäperheet näyttäisivätkin kaipaavan enemmän koulutusta siinä, miten suomea voi käyttää sitä heikosti osaavan henkilön kanssa. Paikallisten ikätovereiden kanssa kaksi informanteista puhui jonkin verran suomea, mutta pääkielenä oli englanti. Yksi tutkittavista kuitenkin tutustui paikalliseen ystävään, jonka kanssa hän käytti vuoroin espanjaa ja vuoroin suomea, mitä hän piti yhtenä parhaista mahdollisuuksista harjoitella suomen puhumista. Kaksi informanteista kävi koko seurantajakson ajan vapaan sivistystyön järjestämillä suomen kielen oppitunneilla, joiden he kokivat olevan osittain hyödyllisiä mutta samalla riittämättömiä oppiakseen puhumaan suomea. Itseopiskelun merkitys korostui. Kaikki informantit pitivät lisäksi lukion espanjan kielen (eli ensikielensä) tunteja hyödyllisinä suomen oppimisen tilanteina. Suomeen tulevien lukioikäisten vaihto-oppilaiden suomen kielen oppimista ei ole juuri tutkittu aiemmin. Työssä ehdotetaan erilaisia mahdollisia aiheita jatkotutkimukselle, jossa myös aineistoa ja metodeja voisi laajentaa käsittämään esimerkiksi informanttien päiväkirjamerkintöjä tai keskustelunanalyysia

Translasten ja -nuorten poliittinen edustaminen suomalaisissa ihmisoikeusjärjestöissä : kriittinen diskurssianalyysi

Transsukupuolisten ihmisten oikeudet ovat politisoituneet myös Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tässä keskustelussa yhdeksi kiistanalaiseksi kysymykseksi on noussut alaikäisten transihmisten asema. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella edustamisväiteteorian avulla, miten transsukupuolisia lapsia ja nuoria edustetaan suomalaisten, sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin keskittyvien ihmisoikeusjärjestöjen teksteissä. Näin tutkittiin, miten edustetaan niitä, joiden omat poliittiset vaikuttamiskeinot ovat rajoitettuja. Tutkielman aineistona toimivat kolmen suomalaisen järjestön (Trasek ry, Seta ry ja Translasten ja -nuorten perheet ry) lausunnot hallituksen esitykseen laeiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lisäksi täydentävää aineistoa kerättiin järjestöjen verkkosivuilta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat edustamisväiteteoria sekä kriittinen diskurssianalyysi. Edustamisväitteen avulla poliittinen edustaminen nähdään luovana prosessina, jossa yhteiskunnalliset toimijat tuottavat edustamista esittämällä erilaisia edustamisväitteitä. Edustamisväitteitä analysoitiin edelleen kriittisen diskurssianalyysin avulla tunnistamalla aineistosta neljä sekä translasta, järjestöjä että lainsäätäjiä kuvaavaa diskurssia. Aineiston perusteella järjestöt kokevat valmisteilla olevan lainsäädännön riittämättömäksi translasten ja -nuorten oikeuksien toteutumisen kannalta. Järjestöt vaativat translasten huomioimista lainsäädännössä kiinnittämällä huomiota heidän yhteiskunnassa kohtaamiinsa vaikeuksiin ja vaativat translasten oman äänen kuulemista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Toisaalta järjestöt asemoituvat translasten äänenkannattajiksi ja suojelijoiksi. Järjestöt kiinnittävät myös huomiota lasten itsemääräämisoikeuteen ja lapsen oikeuksien sopimukseen ja kritisoivat hallitusta näiden sivuuttamisesta. Tässä keskustelussa Suomen valtio näyttäytyy osana eurooppalaista ja globaalia ihmisoikeusjärjestelmää. Translasten oikeuksien toteutuminen liitetään ideaaleihin, joita Suomen valtioon yhdistetään osana Pohjoismaita ja Euroopan unionia. Järjestöt itse yhdistelevät teksteissään diskursiivisia käytänteitä, joissa näkyvät intersektionaalisuus ja valtarakenteiden kritisoiminen. Toisaalta järjestöjä rajoittaa niiden institutionaalinen asema ja aktiivinen pyrkimys asemoitua valtion rakenteiden piiriin

B2C-verkkokaupan ostopolun kehittäminen konversio-optimoinnin avulla : Kuinka parantaa verkkokaupan tehokkuutta?

Verkkokaupoilla on kolme keinoa kasvattaa liikevaihtoaan: liikenteen lisääminen, keskiostoksen kasvattaminen sekä konversion kehittäminen. Verkkokauppa kasvaa kovaa vauhtia ja verkkokauppiaat ovatkin onnistuneet kasvattamaan sivustojensa kävijämääriä. Kuitenkin lähes 96 % verkkokaupan vierailuista päättyy ilman ostotapahtumaa. Pelkän kävijämäärän kasvattamisen lisäksi verkkokauppojen kannattaakin keskittyä myös kasvattamaan lopullisten ostajien määrää. Konversioasteen hallinta onkin yksi viime aikoina eniten puhutuista verkkokaupan ilmiöistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää, miten B2C-verkkokaupan ostopolkua voidaan kehittää konversio-optimoinnin avulla niin, että kaupan tehokkuus paranee. Tutkimuksen tarkoitusta lähestyttiin kartoittamalla, mikä rooli kuluttajan ostopolun ymmärtämisellä on verkkokaupan toiminnan kehittämisessä, miten yritys voi tukea konversion muodostumista verkkokaupassa, sekä miten verkkokaupan kehittämistä voidaan johtaa konversio-optimoinnin avulla. Tässä tutkimuksessa luotiin uutta tietoa hyödyntämällä aiempaa tutkimustietoa kuluttajan ostopolusta, konversion muodostumisesta verkkokaupassa, konversio-optimoinnista verkkokaupassa sekä kirjallisuuden perusteella laadittua empiiristä tutkimusta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitua laadullinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastateltaviksi henkilöiksi valikoitui seitsemän verkkokaupan kehittämisen ja konversio-optimoinnin asiantuntijaa eri markkinointialan yrityksistä. Tutkimustulokset laadittiin yhdistelemällä aiempaa tutkimusta sekä tämän tutkimuksen empiiristä aineistoa. Tutkimuksen tulosten perusteella esitettiin tutkimuksen keskeiset johtopäätökset. Johtopäätöksinä esitetään, että kuluttajan ostopolku verkkoympäristössä voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen ostopolkuun. Lisäksi johtopäätöksinä voidaan esittää konversio-optimoinnin edellytykset sekä konversio-optimointiprosessin malli. Mallin mukaan ostopolusta kerätyn laadullisen ja määrällisen datan ja sitä kautta saadun ostopolkuymmärryksen pohjalta määritellään ostopolun pullonkaulat, joita lähdetään kehittämään testaamisen avulla. Ostopolun pullonkauloja etsittäessä ja priorisoitaessa tulisi tarkastella konversioon vaikuttavia tekijöitä ja huomioida, että verkkokaupat ovat yksilöitä, joten verkkokaupan elementtien roolia tulisi miettiä aina yrityksen oman liiketoiminnan sekä asiakkaiden ostopolkujen näkökulmasta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tunnistettiin, että tilastollinen testaaminen ei ole mahdollista pienille verkkokaupoille

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi vuokralle ottajan näkökulmasta : Käyttöönoton vaikutukset case-yrityksen taloudelliseen asemaan ja tunnuslukuihin

Tutkielman tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään IAS 17 ja IFRS 16 -standardien välisiä eroja, standardien hyviä ja huonoja puolia sekä analysoida, miten IFRS 16 -standardi vaikuttaa case-yrityksen taloudelliseen asemaan ja tunnuslukuihin. Tutkimuskysymykset ovat: • Millä tavoin IAS 17 ja IFRS 16 -standardit eroavat toisistaan? • Mitä ongelmia IAS 17 -standardiin liittyy ja miten IFRS 16 -standardi huomioi niitä? • Miksi yritykset käyttävät IAS 17 -standardin mukaisia muita vuokrasopimuksia? • Miten IFRS 16 -standardin käyttöönotto vaikuttaa case-yrityksen taloudelliseen asemaan, tuloslaskelmaan ja tunnuslukuihin? Tutkielma toteutettiin teoriaa havainnollistavana case-tutkimuksena, jossa selvitettiin vuokrasopimusten käyttöön ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä teorioita sekä IFRS 16 -standardin arvioituja vaikutuksia. Empiirisen aineiston case-yritys on Helsingin Pörssiin listattu kulutustavaratoimialan yritys. Case-tutkimuksen lisäksi aineistona käytetään pääosin tieteellisiä julkaisuja ja vuokrasopimusstandardeja sekä standardin asettajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkaisemia materiaaleja. Standardien merkittävimmät erot ovat vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyssä ja vuokrakulujen rahavirtalaskelman esittämiserän muutoksessa. IFRS 16 -standardissa lähes kaikki vuokrasopimukset kirjataan taseeseen toisin kuin IAS 17 -standardissa. IFRS 16 -standardissa käyttöoikeusomaisuuserästä kirjattava poisto ja vuokrasopimusvelan korkokulu aiheuttavat muutoksia tuloslaskelmassa, koska IAS 17- standardissa muiden vuokrasopimusten vuokrakulut ovat liiketoiminnan muita kuluja. IAS 17 -standardin suurin ongelma on vuokrasopimusten jako muihin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin ja se, että niiden välinen raja ei ole helposti määriteltävissä. IFRS 16 -standardin odotetaan korjaavan ongelmia, vaikka sekään ei ole ongelmaton. Suomessa merkittävin potentiaalinen ongelma liittyy vuokra-ajan määrittelyyn. Vuokrasopimusten käytön yleisyyden rahoituslähteenä havaittiin johtuvan ainakin yrityksen toimialasta, koosta ja taloudellisesta tilanteesta. Muiden vuokrasopimusten suosion taustalla on muun muassa se, että niitä käyttämällä yritykset pystyvät toteuttamaan investointeja, jotka muuten jäisivät suorittamatta, kasvattamaan velkakapasiteettia, siirtämään jäännösarvoriskin vuokranantajalle ja parantamaan joustavuuttaan, joka esimerkiksi nopeuttaa reagoimista markkinoiden muutoksiin. Case-yrityksen taseen ulkopuoliset vuokravastuut olivat noin 15 % taseen loppusummasta. IFRS 16 -standardin käyttöönotto olisi kasvattanut case-yrityksen taseen loppusummaa 11 %:lla ja velkoja 19 %:lla. Jos case-yrityksen taseen ulkopuoliset vuokravastuut ovat tasoltaan 21 miljoonaa euroa, olisi käyttökatteen absoluuttinen kasvu yrityksen kohdalla noin 6 miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardi tulee muun muassa kasvattamaan yritysten taseessa olevia varoja ja velkoja sekä käyttökatetta. IFRS 16 -standardin aiheuttamat vaikutukset tulevat vaihtelemaan yrityksittäin, koska yritysten vuokrasopimuskannat ovat erilaisia

Salpausselän kisojen asiakastyytyväisyystutkimus 2011

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Salpausselän kisoissa vierailleiden kävijöiden tyytyväisyyttä kisojen tunnelmaan, asiakaspalveluun ja oheispalveluihin, sekä tutkia mihin asioihin kävijät olivat erityisen tyytyväisiä ja tyytymättömiä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin keskeisimmät suositeltavuuteen vaikuttavat tekijät. Tutkimustulokset auttavat kisaorganisaatiota kehittämään tapahtumaa, sekä seuraamaan tapahtuman kehitystä tulevaisuudessa. Tutkimus teetettiin kyselynä Salpausselän kisoissa 11-13.3.2011. Tutkimusaineiston keräsivät HAAGA-HELIA:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat Applen iPadeillä. Jokaiselle kisapäivälle oli asetettu omat tavoitteet kerättyjen vastauksien määrästä. Kyselyyn vastasi yhteensä 604 kävijää, joista 268 oli naisia ja 331 oli miehiä. Kysely toimi samalla testikertana iPad-laitteelle ja järjestelmälle Suomessa. Tutkimustulosten perusteella kävi ilmi, että kävijät olivat erityisen tyytyväisiä kisojen tunnelmaan. Tunnelma nousi samalla myös suurimmaksi kisojen suositeltavuutta lisääväksi tekijäksi. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että kisojen tunnelma on pyrittävä säilyttämään, jotta kävijät tulevat ja viihtyvät kisoissa.The purpose of this study was to research customer satisfaction in competition atmosphere, customer service and additional services in Lahti Ski Games 2011. Another aim for the survey was also to discover which factors of the Ski Games made customers pleased and which factors made them dissatisfied. The survey also revealed the main factors for recommendability. The results of the survey may help the organizers to develop and to monitor the event in the future. The survey was conducted among the customers of Lahti Ski Games between 11th and 13th of March 2011. The material was gathered by students of HAAGA-HELIA and Jyväskyläs Universities of Applied Sciences. The survey was carried out using the Apple IPad devices. For each day of the Games there were aims for the number of survey responses. The number of the customers taking part in the survey was 604, of which 268 were women and 331 were men. The survey acted also as an experiment for the IPad device and system in Finland. The results of the survey revealed that customers were very pleased with the atmosphere of the Lahti Ski Games 2011. The atmosphere of the Games was also the most signifigant factor in recommendability. According to this result the conclusion is that the atmosphere of the Games should be maintained to guarantee visiting and pleased customers in the event

Pk-yrityksen rahoitusympäristö ja rahoitusmuodot

Siirretty Doriast

Tekoäly asiakaspalvelukanavana : Asiakkaan käyttöpreferenssin muodostuminen tekoälyä hyödyntävässä asiakaspalvelussa

Yritykset implementoivat yhä useammin tekoälyä yrityksen eri osa-alueille, kuten asiakaspalveluun tehostaakseen toimintaansa ja palvellakseen asiakkaita entistä paremmin. Tekoälyn käyttöönoton asiakasvaikutuksista löytyy kuitenkin erittäin vähän akateemista tutkimusta. Yritysjohdon tulee tuntea tekoälyn käyttöönoton vaikutukset, rajoitteet ja mahdollisuudet harkitessaan tekoälyn implementointia asiakasrajapintaan välttääkseen asiakastyytymättömyyden ja siten mahdollisen investoinnin negatiivisen nettonykyarvon. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kyetä vastaamaan siihen, mitkä tekijät rakentavat asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta jatkuvan käytön halukkuutta tekoälyllisessä asiakaspalvelussa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin asiakkaiden erityispiirteiden ja kontekstin vaikutusta em. selitettäviin muuttujiin. Tutkimus on luonteeltaan selittävä, yleistävä ja teoriaa testaava, joten tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin tutkimusottein sähköisenä survey-tutkimuksena asiakkaiden tekoälyvuorovaikutuksen jälkeen (n=196). Aineistonkeruukontekstina toimi If Vahinkovakuutusyhtiön kuluttaja-asiakaspalvelussa, joka hyödyntää suomalaisen startup-yrityksen GetJennyn kehittämää tekoälyä. Aineistoanalyysimenetelminä hyödynnettiin regressio-, faktori- ja varianssianalyysiä selittämään, kuvailemaan ja ryhmittelemään muuttujia ja niiden välisiä suhteita. Tuloksista havaittiin, että asiakkaat ovat kohtuullisen tyytyväisiä tekoälylliseen asiakaspalveluun, joskaan ei valmiita suosimaan tekoälyä ihmisen sijasta. Tämän tutkimuksen merkittävin kontribuutio on tekoälykontekstiin kehitetty tutkimusmalli, joka kykenee selittämään asiakkaiden jatkuvaa käyttöä eli tekoälypreferenssiä. Tutkimusmallista havaitaan, että tekoälypreferenssiä selittää kaksi laatutekijää – prosessilaatu ja tekninen laatu, joista selvästi merkitsevimmin preferenssiä selittää prosessilaatu eli miellyttävä ja hyödyllinen asiointikokemus, jonka edellytyksenä toimii moitteeton tekninen laatu eli tekoälyn ongelmanratkaisukyky. Ongelmanratkaisukyky toimii siten vain hygieniatekijänä, joka ei yksin onnistu muodostamaan jatkuvan käytön halukkuutta, vaan tekoälyn tulee kyetä tuottamaan lisäksi ensiluokkaista tekoälyasiakaskokemusta. Lisäksi tuloksista havaittiin, että asiakkaiden kohdalla, jotka eivät ole yrityksen asiakkaita teknisen laadun rooli korostuu tekoälypreferenssin ennustajana (asiakkuus moderaattorina). Viimeisenä päähavaintona tehtiin se, että asiakkaan korkeampien odotusten rakentaminen tulisi vahvistaa preferointia