This study was designed to evaluate the association of breastfeeding in infancy with health at adulthood. The focus was on diseases and risk factors with public health importance, such as osteoporosis, cardiovascular diseases (CVD) and body composition, particularly central obesity. The cohort (n=238) was originally collected in 1975 in the Maternity Hospital of Helsinki University Central Hospital. A total of 158 subjects (66 percent) from the original cohort participated the follow-up visit at the age of 32 years at the Children s Hospital, Helsinki University Central Hospital to collect data for the present study.
Bone mineral density (BMD) was higher among men who had received breast milk for less than 3 months, but the same finding was not seen in women. One potential explanation for the finding is that the important ingredients for bone accrual calcium, phosphate and protein contents were higher in milk formula and cow s milk dilution than in breast milk.
The most important determinants of adult body composition were gender, growth in infancy, current physical activity and maternal body mass index. Duration of breastfeeding was not associated with adult body composition but first year s growth and skin fold thickness at 12 months of age were associated with adult body composition. Therefore, breastfeeding had an indirect impact on adult fat accumulation.
Individual risk factors of CVD were evaluated and a Framingham risk score (FRS) was calculated, which predicts the risk of coronary heart disease over a period of 10 years. No linkage was confirmed between the duration of breastfeeding and the individual risk factors of CVD or the FRS.
The fourth sub-study focused on the possible association between CVD and bone health. Inverse associations of individual risk factors (glucose, insulin) of CVD with bone status (BMD and bone formation markers) were observed in a crude model, but detailed investigation revealed that this association was due to common confounders (fat mass, physical activity, smoking and alcohol). Correspondingly, BMD was slightly lower among those males who fulfilled the criteria for metabolic syndrome, but again the association disappeared after controlling for common confounders.
In summary, breast milk has an indirect and relatively minor effect on adult body composition and no association with the risk factors of CVD. Therefore, the duration of breastfeeding is unlikely to resolve any public health problems. BMD was lower but still within normal range among men with extended duration of breastfeeding than in men with shorter duration of breastfeeding, but more studies are needed to confirm this finding. Regardless of these findings, all mothers are recommended to breastfeeding their infants, if possible. If breast milk is insufficient to ensure steady growth, earlier introduction of age-appropriate complementary foods should be encouraged. This study indicates that more emphasis should be placed on other lifestyle such as healthy diet, adequate physical activity and non-smoking, all of which are beneficial both for bone remodeling and weight management.Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee yksinomaista rintaruokintaa vauvan kuuden ensimmäisen elinkuukauden ajan; sen jälkeen rintaruokintaa neuvotaan jatkamaan kahden vuoden ikään saakka muun ruoan lisänä. Nämä suositukset ovat hyvin perusteltuja erityisesti kehitysmaissa, joissa hygieniataso on alhainen ja lisäruokavaihtoehdot eivät välttämättä ole riittäviä tai puhtaita.
Tutkimuksissa on selvitetty rintamaidon terveysvaikutuksia imeväisikäisille, lapsille ja nuorille, mutta aikuisuuteen saakka jatkuneita tutkimuksia on vähemmän, ja niiden suurimpia heikkouksia on ollut luotettavan rintaruokintatiedon olemassaolo. Tulokset rintaruokinnan hyödyistä ovat ristiriitaisia: jotkin tulokset tukevat rintaruokintaa, toisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt yhteyttä hyötyihin. Raportteja terveydelle epäsuotuisista vaikutuksista on vain yksittäisiä.
Väitöstyössään LL Satu Pirilä selvitti rintaruokinnan vaikutuksia aikuisen terveyteen. Tutkimuksessa keskityttiin kansanterveydellisesti merkittäviin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin, kuten osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen, erityisesti keskivartalolihavuuteen. Tutkimusaineisto oli koottu HYKS:n Naistenklinikalla vuonna 1975, ja tiedot muun muassa rintaruokinnan kestosta oli dokumentoitu tarkasti.
Vuoden 1975 tutkimuksessa mukana olleista vauvoista 158 osallistui Pirilän tutkimukseen 31 - 32-vuotiaina. Osallistujilta mitattiin luun mineraalitiheys, pituus, paino ja vyötärönympärys sekä verenpaine, ja lisäksi heille tehtiin verisuonien ultraäänitutkimus ja useita verikokeita.
Tutkimuksessa löysimme yhteyden varhaisvaiheen ruokinnan ja aikuisen luuston mineraalitiheyden välillä. Miehillä, joita oli varhaisvaiheessa imetetty yli seitsemän kuukautta, oli alhaisempi joskin normaali luuston mineraalitiheys kuin niillä miehillä, joiden imetys oli kestänyt alle kolme kuukautta, Pirilä kertoo. Mahdollinen selitys löydökselle on rintamaidon, äidinmaidon korvikkeiden ja laimennetun lehmänmaidon kalsium-, fosfaatti- ja proteiinipitoisuuksien väliset erot. Nämä aineet ovat tärkeitä luuston rakennusaineita, ja niiden pitoisuudet ovat alhaisimmat rintamaidossa.
Naisilla luuston mineraalitiheys ei näyttänyt olevan yhteydessä rintaruokinnan kestoon.
Rintaruokinnan kesto ei suoraan vaikuttanut aikuisen kehonkoostumukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi sen suhteen nousivat perimä, varhaisvaiheen kasvu, nykyiset liikuntatottumukset sekä sukupuoli.
Toisaalta kehonkoostumus yksivuotiaana oli yhteydessä aikuisen kokoon. On mahdollista, että rintaruokinnan kesto vaikuttaa epäsuorasti aikuisen kehonkoostumukseen vaikuttamalla vauvan varhaiskasvuun rintaruokinnan aikana, Pirilä toteaa.
Rintaruokinnan kestolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta mihinkään yksittäiseen sydän- ja verisuonitaudin riskitekijään eikä yleisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvuun.
Näyttää siltä, että rintaruokinnan merkitys aikuisiän terveyteen on pieni. Rintaruokinta on luonnollisin ja suositeltava tapa ruokkia imeväisikäistä lasta, mutta kansanterveydellisesti suurempi vaikutus myöhempään sairastavuuteen on liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla, Pirilä summaa väitöstyönsä tuloksia
