The Effects of Pedometers on Body Weight and Metabolic Factors in Patients with Prediabetes

Please download pdf version here

Ilmastonmuutos halki, poikki ja podcasteiksi:tapausesimerkkinä Yle Tiedeykkönen Extra ja Ilmastonmuutos-podcastsarja

Tiivistelmä. Tutkielmani aiheena on julkisen palvelun yleisradiotoiminnan journalististen prosessien tarkastelu, joiden lopputuloksena on syntynyt ilmastonmuutosta yleistajuistavia tiedepodcasteja. Tutkimuksessa lähestyn aihetta Ylen Tiedeykkönen Extra -toimituksen vuonna 2018 tekemien Ilmastonmuutos-podcastsarjan tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu Ilmastonmuutos-sarjan jaksojen synopsiksista, sarjaa tehneiden toimittaja Leena Mattilan ja tuottaja Maija Kaipaisen haastatteluista sekä allekirjoittaneen itsereflektioon tähdänneistä pohdinnoista. Tutkielmassani vastaan kysymyksiin, millainen on tiedettä popularisoivien podcastien journalistinen prosessi julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa ja kuinka kehityin itse tieteen popularisointiin suuntaavana toimittajana? Vastauksia tutkimuskysymyksiini hain seuraavilla tutkimusmenetelmillä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi, puolistrukturoitu teemahaastattelu ja reflektiivinen toimintatutkimus. Käytin kahta ensimmäistä menetelmää etsiessäni vastausta tutkimuskysymyksistä ensimmäiseen, viimeistä menetelmää jälkimmäiseen. Tapausesimerkistä saamieni tulosten mukaan journalistinen prosessi on konkretiaan ja ajankohtaisuuteen tähtäävää, formaattiuskollista ja ilmastonmuutosta huoli edellä lähestyvää, asiantuntijuutta korostavaa ja valveutunutta yleisöä palvelevaa sekä tutkittuun tietoon ja kenttätyötä tekeviin tutkijoihin luottavaa. Lisäksi Ilmastonmuutos-sarjan journalistisessa prosessissa korostuivat toimittajan erikoisosaamisen hyödyntäminen sekä toimittajan itsenäisyys käytännönläheisenä tekijänä, näennäinen kritiikittömyys luotettavaksi havaittuja asiantuntijoita kohtaan, aiheen kannalta tärkeimmän asian esiin nosto, sisällön räätälöinti kohdennetulle yleisölle, pelkistetty ääniasu ja tuottajan aktiivinen seuraajanrooli julkaisun jälkeisessä ajassa. Kehityin tiedejournalismiin tähtäävänä ammattilaisena esimerkiksi pohtimalla, kuinka tasapuolisuusharhaa on muistettava välttää tiedejournalismissa ja ymmärtämällä, että tiedetoimittajan tulee haastateltavien kohdalla miettiä sukupuolijakaumaa. Johtopäätelmieni mukaan julkisen palvelun yleisradiotoiminnan podcasteihin liittyvässä tiedejournalismissa vaikuttavat tieteen popularisoinnin perinteet, uutisarvoisen tiedejutun kriteerit sekä tiedejournalismin ennestään tutut pyrkimykset. Lisäksi päättelen, että faktantarkistus ei välttämättä ole itseisarvollinen osa yleisradioyhtiön tiedettä popularisoivien podcastien journalistista prosessia. Keskeinen itsereflektiosta päättelemäni asiat liittyvät tiedetoimittajan korkeakoulutaustaan — haastava tiedeaihe lähestulkoon vaatii toimittajalta opintoja, jotka limittyvät käsiteltävän aiheen tiedealaan. Jatkotutkimusideani syntyivät tuloksesta, jonka mukaan yleisradioyhtiön tiedepodcastien journalistiseen prosessiin kuului näennäinen kritiikittömyys luotettavaksi havaittuja asiantuntijoita kohtaan. Mielestäni olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, millaisia vakiintuneita käsityksiä tiedejournalismissa on asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa kohtaan, ja kuinka niiden käyttäminen on mahdollisesti ristiriidassa journalististen ihanteiden kanssa? Lisäksi voisi tutkia, miten tiedejournalismissa asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa kohtaan vakiintuneet käsitykset vastaavat tutkimusmaailman ajankohtaisiin muutoksiin

Anti-Mullerian hormone: correlation with testosterone and oligo- or amenorrhoea in female adolescence in a population-based cohort study

Study questions: Can serum anti-Müllerian hormone (AMH) levels measured in female adolescents predict polycystic ovary syndrome (PCOS)-associated features in adolescence and early adulthood? Summary answer: AMH levels associated well with PCOS-associated features (such as testosterone levels and oligoamenorrhoea) in adolescence, but was not an ideal marker to predict PCOS-associated features in early adulthood. What is known already: Several studies have reported that there is a strong correlation between antral follicle count and serum AMH levels and that women with PCOS/PCO have significantly higher serum AMH levels than women with normal ovaries. Other studies have reported an association between AMH serum levels and hyperandrogenism in adolescence, but none has prospectively assessed AMH as a risk predictor for developing features of PCOS during adulthood. Study design, size, duration: A subset of 400 girls was selected from the prospective population-based Northern Finland Birth Cohort 1986 (n = 4567 at age 16 and n = 4503 at age 26). The population has been followed from 1986 to the present. Participants/material, setting, methods: At age 16, 400 girls (100 from each testosterone quartile: 50 with oligo- or amenorrhoea and 50 with a normal menstrual cycle) were selected at random from the cohort for AMH measurement. Metabolic parameters were also assessed at age 16 in all participants. Postal questionnaires enquired about oligo- or amenorrhoea, hirsutism, contraceptive use and reproductive health at ages 16 and 26. Main results and role of chance: There was a significant correlation between AMH and testosterone at age 16 (r = 0.36, P < 0.001). AMH levels at age 16 were significantly higher among girls with oligo- or amenorrhoea compared with girls with normal menstrual cycles (35.9 pmol/l [95% CI: 33.2;38.6] versus 27.7 pmol/l [95% CI: 25.0;30.4], P < 0.001). AMH at age 16 was higher in girls who developed hirsutism at age 26 compared with the non-hirsute group (31.4 pmol/l [95% CI 27.1;36.5] versus 25.8 pmol/l [95% CI 23.3;28.6], P = 0.036). AMH at age 16 was also higher in women with PCOS at age 26 compared with the non-PCOS subjects (38.1 pmol/l [95% CI 29.1;48.4] versus 30.2 pmol/l [95% CI 27.9;32.4], P = 0.044). The sensitivity and specificity of the AMH (cut-off 22.5 pmol/l) for predicting PCOS at age 26 was 85.7 and 37.5%, respectively. The addition of testosterone did not significantly improve the accuracy of the test. There was no significant correlation between AMH levels and metabolic indices at age 16. Implications, reasons for cauntion: AMH is related to oligo- or amenorrhoea in adolescence, but it is not a good marker for metabolic factors. The relatively low rate of participation in the questionnaire at age 26 may also have affected the results. AMH was measured in a subset of the whole cohort. AMH measurement is lacking international standardization and therefore the concentrations and cut-off points are method dependent. Wider implications for the findings: Using a high enough cut-off value of AMH to predict which adolescents are likely to develop PCOS in adulthood could help to manage the condition from an early age due to a good sensitivity. However, because of its low specificity, it is not an ideal diagnostic marker, and its routine use in clinical practice cannot, at present, be recommended

The Effects of Pedometers on Body Weight and Metabolic Factors in Patients with Prediabetes

Please download pdf version here