Transport Use Case Trials of 5G-HEART Project

5G-HEART (5G HEalth AquacultuRe and Transport validation trials) project focuses on realising 5G trials and validating 5G Key Performance Indicators (KPIs) on the vital vertical use-cases of healthcare, transport and aquaculture. In the health area, 5G-HEART validates pillcams for automatic detection in screening of colon cancer and vital-sign patches with advanced geo-localization as well as 5G Augmented/Virtual Reality (AR/VR) paramedic services. In the transport area, 5G-HEART validates autonomous/ assisted/ remote driving and vehicle data services. In the aquaculture area, 5G-HEART validates 5G-based fish farm monitoring systems. Among them, transport sector connected with fifth generation (5G) mobile communications systems will drive transformational changes while bringing social, economic and industrial benefits to the economies that take the lead in its adoption. 5G-enabled industry digitisation for automotive and public transport represents 10% and 8% of the overall $1.3T market in 2026, respectively. In this paper, transport use case trials of 5G-HEART project are introduced

Repensar el desarrollo. Un aporte para las políticas públicas de nueva generación desde la perspectiva del Pensamiento Complejo

Frente a la actual crisis del desarrollo y la dificultad de alcanzar los Objetivos del Milenio propuestos por las Naciones Unidas, el propósito de este proyecto ha sido explorar y describir las teorías acerca del concepto desarrollo y vincular las mismas con la propuesta de Edgar Morin de repensar esta idea desde el enfoque del pensamiento complejo.Al comienzo de la investigación, el estudio del término desde las teorías clásicas reveló que su definición conceptual es reduccionista y unidimensional. En la siguiente etapa indagamos el pensamiento de Morin, y al relacionar estas reflexiones con las teorías clásicas, obtuvimos los siguientes resultados parciales: a) la idea occidental de desarrollo se conformó en base a una idea humanista, racionalista y unidimensional del hombre, que estaría asentada sobre la base del mito de la sociedad industrial y el reduccionismo de carácter económico y burocrático, es decir, la creencia de que el crecimiento económico conduciría inevitablemente a todas las formas de desarrollo; b) la idea que elaboró Morin transgrede esta propuesta clásica y ofrece una novedosa forma de pensar el desarrollo como un metaconcepto destinado al autodesarrollo del hombre.Así, como resultado final, podemos esbozar un acercamiento a la noción compleja del desarrollo, que supone la construcción de un futuro inédito en tanto es una aventura de carácter errante e incierto; es un medio y un fin del sistema auto organizador que selecciona lo que debe crecer y lo que debe decrecer; finalmente, comporta avances, ganancias y construcciones tanto como regresiones, pérdidas y destrucciones.El producto fueron dos artículos titulados “Subdesarrollo, desarrollo y crisis”, 1ª y 2ª parte, publicados en la Revista Complejidad números 23 y 24; también presentado en la XII Jornada de Investigación del IDICSO 2014.Facing up to the current development crises and the impossibility to rise up the Millennium Development Goals proposed by the United Nations, the purpose of this project had been explore and describe the theories of development concept and connect them to Edgar Morin’s proposal to rethink this idea from the perspective of complex thought.At the beginning of the research, the study of the term from the classical theories revealed that its conceptual definition is reductionist and unidimensional. In the next step we investigate the thought of Morin, and to relate these reflections with the classical theories, obtained the following partial results: a) The Western idea of development was formed based on a humanist, rationalistand one-dimensional idea of man, which would established on the basis of the myth of industrialsociety and the economic reductionism and bureaucratic, that is, the belief that economic growthwould inevitably lead to all forms of development; b) More in developed the idea that violates thisclassic proposal offers a new way of thinking development metaconcept intended as a self of manand not the mere industrial growth.Thus, through the proposal of the intellectual, we can outline an approach to the complex notionof development, which tends to building an unprecedented futureas it is an adventure of wanderingand uncertain character; it is a means and an end to the self-organizing system which select whatto grow and what should decrease; finally, behaves progress, profit and buildings as well as regressions,loss and destruction.The product was two articles entitled “Underdevelopment, development and crisis,” parts 1and 2, published in the journal Complexity numbers 23 and 24; Also presented at the XII IDICSOResearch Day 2014. The accompanying research continues the theme of research in his Master’sthesis in International Relations

5G Vertical Use Cases and Trials of Transportation

The 5G networks are still being deployed in many countries creating new business opportunities. 5G networks allow us to include new features and deliver new levels of system capacity and efficiency such as higher speed connectivity, ultra low latency connectivity, improved security, distributed networks, virtualizednetworks and so on. They enable us to have new use cases and scenarios such as automated vehicles, smart city, eHealth, and so on. In this paper, 5G vertical use cases and large scale trials of transportation undertaken at the EU 5G-HEART project trial sites across Europe are introduced. Four representative transport use cases are validated in the 5G-HEART project. They are as follows: (1) Platooning that drives a group of vehicles together, (2) Autonomous driving that avoids collision and achieves safer driving and better traffic efficiency, (3) Remote driving support that allows an user or cloud software to control vehicles remotely, and (4) Vehicle data services that provides us with a better vehicle services byinterconnecting various third-party data to autonomous vehicles using5G networks. User requirements and KPIs are analyzed for 5G transportation use cases. The selected results of 5G-HEART transportation vertical trials are presented

Repensar el desarrollo. Un aporte para las políticas públicas de nueva generación desde la perspectiva del Pensamiento Complejo

Las experiencias de las crisis y el fracaso de las políticas de Desarrollo muestran la actual necesidad de elaborar una nueva propuesta que tenga en cuenta la complejidad de las sociedades. La revisión del término Desarrollo, en esta etapa de la investigación, revela que su definición conceptual es reduccionista, unidimensional e inconsistente.Los estudios realizados sobre la cuestión fueron abordados inicialmente por las Ciencias Económicas en la década de 1930. Aquellas primeras teorías concebían al Desarrollo como una fase evolutiva lineal de los Estados hacia la modernización. Luego, frente a la diferencia entre los países desarrollados y quienes no podían alcanzarlo, a partir de 1960, la definición se vinculó a los movimientos sociales y el ordenamiento internacional. De esta manera, la intervención estatal asumió un rol importante dentro del pensamiento científico para el Desarrollo nacional.Al analizar estos postulados se arribó al siguiente resultado parcial: numerosos autores consideransólo las variables económicas, tales como el Producto Bruto Interno o el nivel de Inversión, de las Naciones y olvidan cuestiones esenciales como la identidad, solidaridad y cultura de las mismas al pensar en el Desarrollo.En la próxima etapa indagaremos las líneas principales del pensamiento de Edgar Morin. Dentrode este marco, el objetivo de la presente investigación es profundizar en aquellos aspectos de la obra de Edgar Morin relacionados con su propuesta de repensar la idea de Desarrollo, desde el enfoque del Pensamiento Complejo. En consecuencia, a partir de estos resultados avanzar en el análisis de la condiciones de posibilidad de una idea de Desarrollo alternativa desde una visión compleja de la participación social y a la medida de los riesgos y la escala de los desafíos planetarios con la finalidad de enriquecer los diseños de las políticas públicas.Para alcanzar este objetivo, la metodología empleada es la lectura y análisis de textos como también entrevistas con expertos. Hasta el momento se avanzó con la selección de la bibliografía y gran parte de su lectura. Además, se está trabajando en la elaboración de un artículo titulado “Subdesarrollo, desarrollo y crisis” para ser presentado al comité evaluador de la Revista Complejidad

The Effects of Pedometers on Body Weight and Metabolic Factors in Patients with Prediabetes

Please download pdf version here

Maatutkaprofiilien syvyyskalibrointi CMP-luotauksella esimerkkikohteissa Helsingissä ja Hollolassa

Tässä tutkimuksessa perehdytään CMP-luotauksen teoriaan ja käytäntöön maatutkaluotausten profiililinjojen syvyyskalibroinnissa. CMP-luotaus on Suomessa harvoin käytetty nopeusanalyysimenetelmä ja tutkimuksessa haluttiin selvittää CMP-luotauksen tuomia mahdollisuuksia. Tutkimuskohteet sijaitsevat Etelä-Suomessa, Helsingissä ja Hollolassa. Tutkimuskohteet valikoitiin toisistaan poikkeavan geologian vuoksi. Patolassa metsässä maakerrokset olivat pääosin moreenia ja kalliomaata. Tattarisuon pohjavesialueella kerroksissa vaihtelivat hiekkaiset ja saviset kerrosrakenteet. Hollolan deltamuodostumalla maakerrokset vaihtelivat karkeasta sorasta hiekkaan. Sekä Tattarisuolla että Hollolassa saatiin myös aineistoa pohjavesikerroksesta. Kohteissa tehtiin sekä profiililuotaukset että CMP-luotaukset. Tutkimuksissa hyödynnettiin Malå:n ja GSSI:n maatutkalaitteistoja, joita käyttökokemuksen perusteella vertailtiin myös keskenään. CMP-luotauksella saatuja kerrosnopeuksia verrattiin kohteiden referenssiaineistoihin, keskiarvoiseen 0,1 m/ns:n nopeuteen, taulukkoarvoihin sekä Patolassa hyperbelianalyysin tuottamaan tulokseen. Tulokset olivat rohkaisevia, joskin myös poikkeavia arvoja löytyi. Patolassa haasteena oli moreenin ja rikkonaisen kallionpinnan tunnistaminen profiililuotauksista. Tämä aiheutti hajontaa CMP-luotauksella ja muilla referenssiaineistolla saatujen tulosten välillä. Osa tuloksista oli hyvinkin lähellä referenssiaineistoja, mutta moreeni-kallio-rajapinnan tulkinnan haasteellisuuden vuoksi myös huomattavia poikkeamia saatiin. Tattarisuolla tulkinnan haasteena oli monimutkainen kerrosrakenne ja paikoin profiililuotauslinjoja häiritsevät heijasteet. CMP-luotauksen kerrosnopeudet vastasivat hyvin hiekkaisten kerrosten nopeuksia. Lisäksi CMP-luotauksella voitiin varmistaa luotauslinjalla 2 oleva pohjavesikerros ja että luotauslinjalla 1 pohjavettä ei CMP-luotauksella saatujen nopeuksien perusteella ollut. Hollolassa CMP-luotausaineisto kärsi päällisin puolin huomattavasti häiriösignaaleista. Aineiston prosessoinnin jälkeen saadut kerrosnopeudet vastasivat kuitenkin erinomaisesti referenssiaineistojen kerrossyvyyksiä. Kahden maatutkalaitteiston ja useamman antennikonfiguraation hyödyntäminen profiililuotauslinjoissa mahdollistivat hyvän luotausresoluution niin matalammilla kuin paksummilla kerrospaksuuksilla. Malå:n ja GSSI:n luotauslaitteistot toimivat pääosin hyvin eikä kumpikaan laitteisto ollut selkeästi toista parempi. Tässä tutkimuksessa saadun kokemuksen perusteella CMP-luotauksella voidaan saada merkittävää hyötyä maatutkalinjojen tulkintaan. Kun CMP-luotauksen heikkoudet osataan tunnistaa ja aineiston tulkitsija omaa riittävän hyvän kokemuksen, voidaan CMP-luotauksen avulla tehdyillä syvyyskalibroinneilla saada luotettavia tuloksia tutkimusalueen kerrospaksuuksista

La equidad de género en las políticas públicas: un análisis del presupuesto público desde una perspectiva de género

El proyecto analiza el lugar de los programas vinculados con la promoción de la igualdad de género en el presupuesto público nacional durante el período 2011-2015. Además de identificar las áreas en las que se localizaron estos programas, se cuantifica el porcentaje que abarca en el presupuesto de cada ministerio, para así poder estimar el porcentaje de inversión en igualdad de género del Estado argentino. La relevancia del proyecto radica en que, en tanto los presupuestos públicos son el reflejo de las prioridades sociales y económicas que establece un gobierno, esta priorización puede promover o desfavorecer la igualdad sustantiva entre los géneros.La investigación tuvo carácter exploratorio, puesto que existen pocos análisis de este tipo acerca del presupuesto nacional, y Argentina no cuenta con experiencias de presupuestos sensibles al género (PSG), a excepción del municipio de Rosario. Para llegar a los datos realizamos un análisis de las leyes de presupuesto y documentación anexa. En cada jurisdicción identificamos los programas y su correspondiente crédito que por sus objetivos estuvieran vinculados con la reducción de las brechas de género. Finalmente, realizamos una sumatoria de los programas y los contrastamos con el dato global del presupuesto anual, para identificar el porcentaje total propuesto para tal fin.La investigación nos permitió agrupar a las jurisdicciones del Estado nacional en cuatro áreas, según el porcentaje de presupuesto que el área destina a programas vinculados con la promoción de las mujeres, niñas o adolescentes en algún aspecto de equidad de género:1) Jurisdicciones con equidad de género alta (emplean más del 20% de su presupuesto). Ministerios de Desarrollo Social y Salud Pública.2) Jurisdicciones con equidad de género media (emplean hasta el 20% de su presupuesto). Ministerios de Educación, Agricultura, Relaciones Exteriores, Interior, Defensa, Justicia y Derechos Humanos.3) Jurisdicciones con equidad de género baja (existen programas, pero no tienen asignación presupuestaria específica). Ministerio de Trabajo, Jefatura de Gabinete, Oficina de la Mujer y Oficina de Violencias de la Corte Suprema de Justicia y Defensoría General de la Nación.4) Jurisdicciones sin equidad de género: todo el resto de la Administración Pública Nacional.La inversión global total en políticas de equidad de género del presupuesto nacional entre los años 2011 y 2015 oscila entre el 2 y el 4% del total del presupuesto, que en términos comparados con países que tienen PSG, resulta baja

Ilmastonmuutos halki, poikki ja podcasteiksi:tapausesimerkkinä Yle Tiedeykkönen Extra ja Ilmastonmuutos-podcastsarja

Tiivistelmä. Tutkielmani aiheena on julkisen palvelun yleisradiotoiminnan journalististen prosessien tarkastelu, joiden lopputuloksena on syntynyt ilmastonmuutosta yleistajuistavia tiedepodcasteja. Tutkimuksessa lähestyn aihetta Ylen Tiedeykkönen Extra -toimituksen vuonna 2018 tekemien Ilmastonmuutos-podcastsarjan tapausesimerkin kautta. Aineisto koostuu Ilmastonmuutos-sarjan jaksojen synopsiksista, sarjaa tehneiden toimittaja Leena Mattilan ja tuottaja Maija Kaipaisen haastatteluista sekä allekirjoittaneen itsereflektioon tähdänneistä pohdinnoista. Tutkielmassani vastaan kysymyksiin, millainen on tiedettä popularisoivien podcastien journalistinen prosessi julkisen palvelun yleisradiotoiminnassa ja kuinka kehityin itse tieteen popularisointiin suuntaavana toimittajana? Vastauksia tutkimuskysymyksiini hain seuraavilla tutkimusmenetelmillä: aineistolähtöinen sisällönanalyysi, puolistrukturoitu teemahaastattelu ja reflektiivinen toimintatutkimus. Käytin kahta ensimmäistä menetelmää etsiessäni vastausta tutkimuskysymyksistä ensimmäiseen, viimeistä menetelmää jälkimmäiseen. Tapausesimerkistä saamieni tulosten mukaan journalistinen prosessi on konkretiaan ja ajankohtaisuuteen tähtäävää, formaattiuskollista ja ilmastonmuutosta huoli edellä lähestyvää, asiantuntijuutta korostavaa ja valveutunutta yleisöä palvelevaa sekä tutkittuun tietoon ja kenttätyötä tekeviin tutkijoihin luottavaa. Lisäksi Ilmastonmuutos-sarjan journalistisessa prosessissa korostuivat toimittajan erikoisosaamisen hyödyntäminen sekä toimittajan itsenäisyys käytännönläheisenä tekijänä, näennäinen kritiikittömyys luotettavaksi havaittuja asiantuntijoita kohtaan, aiheen kannalta tärkeimmän asian esiin nosto, sisällön räätälöinti kohdennetulle yleisölle, pelkistetty ääniasu ja tuottajan aktiivinen seuraajanrooli julkaisun jälkeisessä ajassa. Kehityin tiedejournalismiin tähtäävänä ammattilaisena esimerkiksi pohtimalla, kuinka tasapuolisuusharhaa on muistettava välttää tiedejournalismissa ja ymmärtämällä, että tiedetoimittajan tulee haastateltavien kohdalla miettiä sukupuolijakaumaa. Johtopäätelmieni mukaan julkisen palvelun yleisradiotoiminnan podcasteihin liittyvässä tiedejournalismissa vaikuttavat tieteen popularisoinnin perinteet, uutisarvoisen tiedejutun kriteerit sekä tiedejournalismin ennestään tutut pyrkimykset. Lisäksi päättelen, että faktantarkistus ei välttämättä ole itseisarvollinen osa yleisradioyhtiön tiedettä popularisoivien podcastien journalistista prosessia. Keskeinen itsereflektiosta päättelemäni asiat liittyvät tiedetoimittajan korkeakoulutaustaan — haastava tiedeaihe lähestulkoon vaatii toimittajalta opintoja, jotka limittyvät käsiteltävän aiheen tiedealaan. Jatkotutkimusideani syntyivät tuloksesta, jonka mukaan yleisradioyhtiön tiedepodcastien journalistiseen prosessiin kuului näennäinen kritiikittömyys luotettavaksi havaittuja asiantuntijoita kohtaan. Mielestäni olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin, millaisia vakiintuneita käsityksiä tiedejournalismissa on asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa kohtaan, ja kuinka niiden käyttäminen on mahdollisesti ristiriidassa journalististen ihanteiden kanssa? Lisäksi voisi tutkia, miten tiedejournalismissa asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa kohtaan vakiintuneet käsitykset vastaavat tutkimusmaailman ajankohtaisiin muutoksiin

Arvon yhteisluonti kiinteistökehityshankkeen tarveselvitysvaiheessa: Mahdollisuudet ja edellytykset

Tutkimuksessa selvitettiin, mitä arvo ja arvon yhteisluonti ovat kiinteistökehityshankkeessa. Aihetta tutkittiin yrityksen ja asiakkaan välisellä rajapinnalla, ja yhteiskunnallinen näkökulma rajattiin pois tutkimuksen aihepiiristä. Tavoitteena oli selvittää, miten arvon yhteisluontia voidaan hyödyntää tarveselvitysvaiheessa ja mitä sen onnistuminen edellyttää. Lisäksi perehdyttiin siihen, miten osapuolet hyötyvät arvon yhteisluonnista tarveselvitysvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen ja asiakkaan välinen yhteistyö tarveselvitysvaiheessa parantaa hankkeen onnistumismahdollisuuksia. Sen lisäksi yritys saa esimerkiksi uutta tietoa markkinasta ja asiakas saa asiantuntevaa näkemystä päätöksentekonsa tueksi. Toisaalta aikaisessa vaiheessa alkava yhteistyö myös mahdollistaa osapuolten välisen suhteen syvenemisen, mikä parantaa yhteistyön edellytyksiä myös hankkeen myöhemmissä vaiheissa