Suomalaisen päiväkerhon merkitys perheille Espanjan Aurinkorannikolla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen merkitys suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan päiväkerholla on perheille Aurinkorannikolla ja millä tavoin päiväkerhontoimintaa voitaisiin kehittää. Lisäksi selvitys toi esille perheiden syitä muuttaa Espanjaan sekä syitä suomalaisen päiväkerhon valintaan. Selvityksen kohderyhmänä olivat päiväkerhossa käyvien lasten vanhemmat. Selvitys oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui seitsemän vanhempaa. Haastattelut tehtiin syksyllä 2010. Haastatteluaineisto on käsitelty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Selvityksen mukaan päiväkerho koettiin merkitykselliseksi perheille. Vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä kerhon toimintaan. Kerhossa lapset saivat suomenkielisiä kavereita ja lapsien tarpeet huomioitiin. Vanhemmat arvostivat myös kerhossa saatua uskontokasvatusta. Lisäksi vanhemmat toivoivat monipuolisempaa toimintaa, johon myös vanhemmat voisivat osallistua. Perheillä oli monenlaisia syitä Espanjaan muuttoon. Yleisimpiä syitä olivat uusien kokemuksien saaminen, irtiotto arjesta sekä työt Espanjassa.The purpose of the thesis was to investigate the role of the Finnish Evangelical Lutheran Church’s day care for the families at the Costa del Sol. The study also presented how the church club activities for children could be developed. In addition, thesis pointed out the reasons why families moved to Spain and why they chose the Finnish church club. The thesis was targeted at parents of children in the church day care. The thesis was made using qualitative methods and conducted with semi-structured theme interviews. Seven parents were interviewed. The interviews were conducted in the autumn 2010. The interviews were processed using data-driven content analysis. The results of the study show that the church day care has been meaningful to the families. Parents were satisfies with the club activities. In the club children had social relationships with other children from Finland. The club also took children’s needs into account. Parents also appreciated the religious education offered by the church. The parents hoped for a more diverse activity for the children. Parents wished that they could participate more to the parish’s activity with their children. Families had a variety of reasons for moving to Spain. The most common reasons were the crave for new experience, break from everyday life and a workplace in Spain

Sosiaalisen tuen yhteys työpaikan vaihtoalttiuteen Suomessa ja Venäjällä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin sosiaalisen, erityisesti esimieheltä ja työtovereilta saatavan tuen yhteyttä työpaikan vaihtoalttiuteen. Aikaisemman tutkimuksen mukaan vaihtoalttius ennustaa työpaikasta irtisanoutumisia, joilla voi olla merkittäviä kustannuksia organisaatioille. Tutkimukset myös osoittavat, että esimiehen ja työtovereiden tuella on vaihtoalttiutta vähentävä vaikutus. Tutkimuskysymyksenäni on, millainen on esimiehen ja työtovereiden tuen yhteys työpaikan vaihtoalttiuteen Suomessa ja Venäjällä. Sosiaalisen tuen merkityksessä ja käyttämisessä on havaittu olevan eroja individualistisissa ja kollektivistisissa kulttuureissa. Tutkielmassani Suomi toimii esimerkkinä individualistisesta kulttuurista ja Venäjä kollektivistisesta kulttuurista. Oletan, että sosiaalisen tuen yhteys vaihtoalttiuteen on erilainen tutkielmani kohteena olevissa maissa. Kvantitatiivisessa tutkielmassani on hyödynnetty Suomen Työoloaineistoa vuodelta 2013, sekä työoloaineistoon perustuvaa Venäjällä 2014 kerättyä kyselyaineistoa. Aineisto on saatu Työsuojelurahaston rahoittaman SITI-projektin kautta, jonka tavoitteena on tutkia työn imun ja organisaatioon sitoutumisen esteitä ja edellytyksiä Suomessa ja Venäjällä toimivissa yksiköissä. Aineisto koostuu yksityisen sektorin kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden vastauksista, joista venäläisiä työntekijöitä on 780 ja suomalaisia 2641. Olen lisäksi rajannut aineiston vain niihin vastaajiin, jotka vastasivat työpaikan vaihtoalttiutta koskevaan väittämään. Aineistoni lopullinen koko on siis 3393. Analyysissa hyödynsin kuvailevia menetelmiä sekä logistista regressioanalyysia. Selitettävänä muuttujana on työpaikan vaihtoalttius ja selittävinä päämuuttujina esimiehen tuki sekä työtovereiden tuki. Moderaattorina analyysissa toimii maa-muuttuja. Taustamuuttujina analyysissa ovat maa, ikä, sukupuoli sekä tieto siitä, onko vastaaja esimiestyössä vai ei. Tulokset osoittavat, että työpaikan vaihtoalttiutta ennustavat nuori ikä sekä esimiehen ja työtovereiden tuen puute. Sosiaalisen tuen vaikutus vaihtelee maittain siten, että Suomessa työpaikan vaihtoalttiutta lisäävät esimiehen ja työtovereiden tuen puute, kun taas Venäjällä vain esimiehen tuki on yhteydessä vaihtoalttiuteen. Tutkimuksen johtopäätöksinä on, että niin esimiehen kuin työtovereidenkin tarjoamalla tuella voitaisiin vähentää työtekijöiden alttiutta vaihtaa työpaikkaa. Organisaatioiden arjessa tulisi myös huomioida kulttuurin vaikutus sosiaalisen tuen merkitykseen ja sitä kautta vaihtoalttiuteen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalisen tuen mahdollistavat käytännöt ja ilmapiiri ovat tärkeitä tekijöitä työpaikan vaihtoalttiuden vähentämisessä ja sitä kautta organisaatioiden menestymisessä

”SUOMALAINEN EN OO, MUTTA TURKU ON KOTI” : Tapaustutkimus yksin alaikäisenä pakolaisena tulleiden nuorten kotoutumisesta.

Työssäni tutkin, mitkä tekijät olivat edistäneet yksin alaikäisenä Suomeen tulleiden pakolaisnuorten kotoutumista ja miten erilaiset sosiaaliset verkostot olivat vaikuttaneet heidän kotoutumiseensa. Tutkielmani on laadullinen, ja aineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla haastattelemalla yhdeksää nyt jo täysi-ikäistä nuorta, jotka alaikäisinä olivat asuneet Turun ensi- ja turvakodin perheryhmäkodissa. Analyysimenetelmänä käytin narratiivista sisällönanalyysia, ja aihetta lähestyin fenomenologisella tutkimusotteella. Nuoret etsivät paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja rakensivat omaa henkilökohtaista tarinaansa sitä, keitä he olivat suhteessa suomalaisuuden kulttuurisiin mallitarinoihin. Nuorten tarinoissa maahanmuuttajuus tuotti suomalaisuuden ja ulkopuolisuuden välille rakentuvan jännitteen. Nuoret halusivat elää tavallista elämää, tehdä töitä ja saada sellaista palkkaa, jolla tulisi itsenäisesti toimeen. Monella tasolla tapahtuva ulossulkeminen kuitenkin kavensi nuorten kuuluvuuden tunnetta. Ulossulkeminen näkyi esimerkiksi rajatuimpina työ- ja opiskelumahdollisuuksina suhteessa kantaväestöön kuuluviin ikätovereihin. Pakolaistaustaisina maahanmuuttajanuorina nuorten oma paikka sijoittui yhteiskunnallisesti marginaaliin ja kulttuurinen mallitarina suomalaisuudesta toimi sille vertailukohtana. Kotoutumiseen nuoret saivat tukea monelta eri taholta. Näiltä verkostoilta saatu tuki, vapaus- ja ihmisoikeudet sekä usko tulevaan ja omiin kykyihin puolestaan edistivät nuorten sopeutumista. Nuoret olivat tyytyväisiä moniin asioihin elämässään ja he näkivät tulevaisuutensa valoisana. Ilman läsnä olevaa perhettä nuoret kokivat kuitenkin yksinäisyyttä, ja heidän arkeaan jäsensivät yli kansallisvaltioiden rajojen ulottuvat tiiviit sosiaaliset verkostot. Työni johtopäätös on, että ilman tasavertaisempaa asemaa suhteessa suomalaisiin tutkimillani nuorilla ei ole mahdollista saavuttaa yhteiskunnan täysivaltaista jäsenyyttä. Sosiaalityöllä on tässä muutoksessa keskeinen rooli vaikuttaa yhteiskunnalliseen asenneilmastoon pyrkimällä madaltamaan sen suvaitsevaisuuskynnystä. Lisäksi olisi tärkeää pohtia, miten nuorten kaukana asuvat vanhemmat voitaisiin palvelujärjestelmässä ottaa enemmän mukaan nuorten tukemisen ja kasvatuksen järjestämisessä

Jakamistalous ja liikkumisen palvelut – hyödyt kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta

Jakamistalous on yksi tämän vuosituhannen talouden megatrendeistä. Samaan aikaan liikkuminen on murroksessa ja liikkumisen tarpeisiin yritetään jatkuvasti löytää kestäviä ratkaisuja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia hyötyjä kuluttajat kokevat saavansa jakamistalouden liikkumisen palveluista ja miten palveluita voisi kuluttajien mielestä edelleen kehittää. Jakamistaloudella tarkoitetaan uudenlaista talouden muotoa, jossa jaetaan resursseja, tavoitteena tehostaa joutilaiden resurssien käyttöä. Palveluissa nähdään kuluttamisen kannalta vaihtoehtoja omistamiselle. Se mahdollistaa yksilöllisiä kulutuskokemuksia ilman oman resurssin hankkimista. Usein jakamistalouden palvelut linkittyvät läheisesti myös alustatalouteen, joka mahdollistaa yhä useampien uusien liikkumisen palveluiden toteutumisen käytännössä. Alustojen toimivuus ja sekä resurssia tarjoavien että tarvitsevien osapuolien toiminta määrittelee käyttäjäkokemuksen lopullisen sujuvuuden. Tutkielma on jaettu kolmeen osaongelmaan, jotka ovat: 1. Mitä erityispiirteitä jakamistalouden liikkumisen palveluissa on kuluttamisen näkökulmasta? 2. Millaista hyötyä jakamistalouden liikkumisen palvelut tuovat kuluttajalle? 3. Mitä heikkouksia ja kehityskohteita kuluttajat kokevat liikkumisen palveluissa? Tutkielman toisessa luvussa tarkastellaan jakamistaloutta, sen erityspiirteitä ja kehitystä ilmiönä ja talouden uutena muotona. Kolmannessa luvussa perehdytään 2020-luvun uudenlaisiin liikkumisen palveluihin. Neljännessä luvussa tutkitaan uudenlaisten liikkumisen palveluiden kuluttamisen erityispiirteitä kuluttajakäyttäytymisen teoreettisin viitekehyksin. Teoriaa seuraa empiirinen osuus, jossa tutkimusongelmaa eli kuluttajakäyttäytymisen erityispiirteitä jakamistalouden liikkumisen palveluita kuluttaessa, lähestyttiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin haastattelujen avulla. Menetelmäluvussa esitetään tutkimuksessa käytetyt menetelmät, joiden avulla puolistrukturoidut, kahden kesken toteutetut teemahaastattelut toteutettiin. Tavoitteena oli selvittää jakamistalouden periaattein toimivien liikkumisen palveluiden käytön erityispiirteitä ja kuluttajalle hyötyä tuottavia tekijöitä ja ominaisuuksia. Myös tärkeimmät esteet palveluiden käytölle ja syyt niiden käyttämättä jättämiselle pyrittiin selvittämään. Merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää käyttäjäkokemuksen ja palveluiden saatavuuden tärkeyttä kuluttajan näkökulmasta. Käyttäjäkokemus on palveluiden keskiössä ja jakamisen mahdollistava alusta ratkaisevassa roolissa. Yleisesti ottaen uusia jakamistalouden palveluita pidettiin markkinoilla pitkään olleita liikkumisen palveluita kehittyneempinä ja helppokäyttöisempinä. Läpinäkyvyys, osapuolien väliset arvostelumahdollisuudet ja sujuva käyttäjäkokemus nähtiin jakamistalouden liikkumisen palveluiden tärkeimpinä osatekijöinä. Usein käyttäjäkokemuksia verrattiin myös muihin jakamistalouden palveluihin, kuten majoituksen vertaisvuokrauspalveluihin. Tulosten kannalta merkittävää oli myös, että poikkeuksetta sujuva käyttäjäkokemus ja yksilölliset tarpeet menivät valintakriteereinä ja liikkumisen valintojen ohjaavina tekijöinä ympäristöystävällisyyden edelle. Tutkielman lopussa seuraa yhteenveto ja jatkotutkimusehdotukset

Unity-pelimoottori ja peliprojekti

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä yksinkertainen 3D-peli Unity pelimoottorilla. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten yksi henkilö pystyy tekemään nykyaikaisen pelin peli-moottorilla käyttämällä apunaan muiden tekemää sisältöä. Teoriamateriaalissa käsitellään videopelin historiaa, miten videopelit ovat kehittyneet ja miten ne muuttuivat yhden kehittäjän projekteista mittaviksi peliprojekteiksi, joihin osallistuu jopa tuhansia henkilöitä. Aineistossa tutustutaan pelinkehityksen eri vaiheisiin, kehitystiimeihin ja niiden toimintaan. Lisäksi selvitetään, mikä pelimoottori on käsitteenä ja miten pelimoottorit ovat kehittyneet sekä minkälaisia pelimoottoreita tänä päivänä on tarjolla. Seuraavassa osiossa tutustutaan tarkemmin itse Unity pelimoottoriin. Kappale alkaa siitä, miten Unity sai alkunsa ja miten siitä kehittyi yksi markkinoiden suosituimmista pelimoottoreista. Tämän jälkeen tarkastellaan Unityn tämän hetkisiä ominaisuuksia, kuten sen käyttöympäristöjä ja yhteensopivuuksia. Itse kehitystyökalusta kerrotaan, mitä versioita tuotteesta on tarjolla, mitä eri versiot tuovat ja kenelle ne on tarkoitettu. Lopuksi tutustutaan tarkemmin ohjelmointikieliin, joita Unityssä voidaan käyttää. Projekti osuudessa tehdään Unity-pelimoottorilla pienimuotoinen peliprojekti. Projekti on jaettu kolmeen kappaleeseen: suunnitelma, toteutus ja tuotos. Suunnitelma kappaleessa käsitellään tapahtumat ennen varsinaista projektia, kuten valmistautuminen, opiskelu, pelin idea ja käytettävät työkalut. Toteutuksessa kerrotaan työvaihe kerrallaan, miten peliprojekti etenee ja mitä siinä tehtiin. Tuotoksessa, kerrotaan lyhyesti, millainen lopullinen peli tuli olemaan

Kontula Electronic -festivaali lähiökulttuurin muutoksen välineenä : Kontula Electronic -festivaalin kehittäminen ja lähiön muutoksen tarkastelua tapahtumajärjestäjän näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön on tilannut Kontula Electronic -festivaali. Tällä opinnäytetyöllä on kaksi tavoitetta. Ensim-mäinen tavoite on kehittää Kontula Electronic -festivaalia. Tavoitteena on kartoittaa Kontula Electronic -festivaalin kehittämistarpeet ja -toimenpiteet sekä laatia aikataulut vuoden 2018 Kontula Electronic -festivaalia varten tuke-maan festivaalin toimintaa ja kasvua. Opinnäytetyön aihe on noussut tarpeesta laatia festivaalille kehityssuunni-telma, jota sille ei ole aikaisemmin laadittu. Työssä selvitetään millä tasolla festivaalin tuotannon eri osa-alueiden toteutus tällä hetkellä on. Kehitysprosessin aikana kerättäviä tietoja peilataan tapahtumajärjestäjän kehitystoiminnalle asettamiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Tavoitteisiin päästään käyttämällä aikaisemman Kontula Electronic -festivaalin järjestämisestä saatuja tuloksia haastattelemalla työryhmän jäseniä, Kontula Electronic -festivaalin asiakkaita ja yhteistyötahoja. Vuosien 2016 ja 2017 festivaalit toimivat hyvänä arviointikohteena. Työssä pohditaan miten kehitettäviä osa-alueita tulisi kehittää ja laaditaan tätä varten tarvittavat parannusehdotukset vuodelle 2018. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus. Opinnäytetyöni tapaus on Kontulan tapahtumakulttuuri. Opinnäytetyössä on hyödynnetty Iso-Aho-Kinnusen artik-kelissa havainnollistettua kehittämismallia koskien musiikkifestivaalin kehittämistä. Malli tähtää tapahtuman koko-naisvaltaiseen kehittämiseen. Toisena tavoitteena on tarkastella festivaalia toimintakokeiluna siitä, miten lähiöistä voitaisiin tehdä yhteisöllisiä, toiminnallisia, osallistavia, houkuttelevia ja tapahtumarikkaita asuinalueita. Työssä pohditaan, miten lähiössä jär-jestettävä tapahtuma eroaa keskustassa ja trendialueilla järjestettävästä tapahtumasta ja mitä haasteita se tuo tapahtumajärjestäjälle. Haastatteluista kävi ilmi, että Kontula Electronic -festivaali toi alueelle kaivattua positiivista energiaa, jonka koettiin parantavan Kontulan mainetta ja luovan uudenlaista yhteisöllisyyttä sekä tuovan alueelle ihmisiä muualtakin. Asiakkaat ja toimijat kokivat Kontulan mainettaan parempana ja rauhallisempana paikkana, jonne on hyvät kulku-yhteydet, jossa on kattavat palvelut ja paljon liikuntamahdollisuuksia ja luontoa. Ostoskeskus koettiin levottomaksi ja visuaalisesti ankeaksi. Kontulassa asuu paljon maahanmuuttajia, joka näkyy myös ostoskeskuksen palvelutar-jonnassa etnisinä ravintoloina ja kauppoina. Kontulaan toivottiin muuttavan enemmän nuoria ja perheitä. Kontula Electronic 2017 kehittämistarpeista kriittisimmiksi nousi henkilöstöresurssien kasvattaminen ja organisaation toi-minnan toteuttaminen yhdistyksenä. Työtä voivat hyödyntää kaikki keskisuuria musiikki- ja taidefestivaaleja lähiöissä järjestävät tahot pohtiessaan omia kehitystarpeitaan ja suunnitellessaan omaa tapaansa arvioida tapahtumaansa.This thesis was commissioned by Kontula Electronic festival. The thesis has two main objectives. Firstly, to de-velop and improve Kontula Electronic festival. The objective is to outline current development needs and proce-dures, as well as to plan the schedule for Kontula Electronic 2018 in order to support the festival's operation and growth. The subject of the thesis emerged from the need to draft a development plan for the festival, which had not been done previously. In this thesis, the current status of the different areas and tasks of the festival's production is reviewed. The gath-ered information is compared to the initial starting points and objectives for the development process set by the festival organisation. The objectives are met by using experiences and results from the previous Kontula Electron-ic festivals, by interviewing members of the festival organisation, and the customers and the collaborators of Kontula Electronic. The Kontula Electronic festivals held in 2016 and 2017 provide valid assessment points. This thesis discusses how the areas that need further development could be developed and improved, and provides guidelines for the Kontula Electronic festival of 2018. It is a case study investigating the culture of event organis-ing in the community of Kontula, and uses a model for the development of music festivals introduced by Iso-Aho & Kinnunen. The model aims at comprehensive and overall development of events. The second objective of this thesis is to examine the Kontula Electronic festival as an experiment on how to make suburbs into more communal, functional, participatory, appealing and eventful neighborhoods. The differences between organising events in the suburbs and in the city centre or more trendy neighborhoods are discussed, as well as the challenges faced by event planners in the suburbs. Based on the interviews, it is possible to conclude that Kontula Electronic festival brought positive energy to the community, which helped to improve the reputation of Kontula, create a new kind of sense of community, and attract people from other parts of the city. The customers and collaborators felt that Kontula is better and more peaceful than its reputation; a highly accessible suburb with great services and nature, not forgetting the good facilities and opportunities for sports and recreation. The mall was considered disorderly, and visually bland. There are a lot of immigrants living in Kontula, which is evident in the amount of ethnic restaurants and shops at the mall. The interviewees hoped to see an increase in the number of young people and families moving into the community. The most critical areas that need to be developed and improved for Kontula Electronic 2018 were increasing human resources and for the festival organisation to function as an association. This thesis can be used by anyone organising middle-sized music and art festivals in the suburbs for determining their own development needs and planning their own way of assessing their event

Efecto de la Siembra de Yuca (Manihot esculentus Crantz) en Hileras Dobles Asociada con Caupi (Vigna unguiculata L- Walp) Sobre el Rendimiento y el Índice Equivalente de Tierra en el Bajo Mayo

Con el objetivo de evaluar el efecto del cultivo de Yuca (Manihot Sculentus Crantz) en hileras dobles asociada con Caupi (Vigna Unguicultura L. Walp.) sobre los rendimientos y el Índice Equivalente de Tierra se realizó el presente en ensayo en el distrito de la Banda de Shilcayo, Provincia y Región San Martín en un suelo franco arenoso y ph 4.6 evaluando cinco tratamientos de estudio, tres de los cuales se consideran testigos, utilizando el diseño estadístico Bloques Completos Randomizados. Las variables fueron “Arpón Rumo” para la yuca y “San Roque” para el caupi. Los tratamientos en estudio fueron: T-1 : Yuca sola en hilera simple sembrada a 1.0 * 1.0 m. T-2 : Caupi solo sembrado a 0.30 * 0.25 m. T-3 : Yuca sola en hilera doble sembrada a 1.80 * 0.60 * 0.60 m. T-4 : Yuca en hilera doble más dos hileras de caupi, sembrada a 1.80 * 0.60 * 0.60 m. la yuca y a 0.25 * 0.60 el caupi. T-5 : Yuca en hilera doble más tres hileras de caupi, sembrada a 1.80 * 0.60 * 0.60 m. la yuca y a 0.25 * 0.45 m. el caupi. Desarrollado el ensayo demostró que la siembra en hilera doble de la yuca variedad “Arpón Rumo” mostró mejores rendimientos en raíces reservantes; así el tratamiento T-3 muestra un rendimiento de 23.250 TM., el tratamiento T-4 un rendimiento de 22.263 TM., y el tratamiento T-5 22.166 TM. Además la asociación yuca-caupi mostró un mejor Índice Equivalente de Tierra (IET) en comparación con sus respectivos monocultivos; así el tratamiento T-4 muestra un IET de 1.66 y 1.34 y el tratamiento T-5 un IET de 1.30 y 1.48, tomando como base al tratamiento T-1 y T-3 respectivamente.With the objetec of evaluating the effect o cultivating cassava (Manihot Sculentus Crantz) in double rows and association with cowpea (Vigna unguiculata L. Walp.) on yield and soi equivalent ratio (IET), it was conduced thi experiment in the distrit of the Banda de Shilcayo Provincia and Región San Martín, soil tipe in the test área was a sandy loam with ph 4.6. Five treatments were evaluated in the experiment three of which being controls. The experimental desing was a Randomized complete Block. The variety was “Arpon Rumo”, for cassava and cowpea (Vign unguiculata L. Walp.) variety “San Roque”. Which being controls: T-1 : Cassava grown in single row at 1.00 m * 1.00 m. spacing. T-2 : Cowpea at 0.60 m. * 0.25 m . spacing. T-3 :Cassava in doublé row at 1.80 m. * 0.60 m. * 0.60 m. spacing. T-4 :Cassava in doublé row associated the cowpea in two rows spacing 1.80 m. * 0.60 m. * 0.60 m. for cowpea. T-5 : Cassava in double row associated to cowpea in three rows, spacing 1.80 m. * 0.60 m. * 0.60 m. for cassava, and 0.25 m. * 0.45 m. for cowpea. Higher yields were obtained from cassava in double row treatments; that is, T-3 gave 23.250 TM; T-3 22.166 TM. The cassava-cowpea plant association showed a better Soil Equivalent Raio (IET) as compared to single crop; thatis, T-4 showed 1.66 and 1.34; T-5 1.30 and 1.48 an compared to T-1 an T-3 respectively.Tesi

Lääkehuoneen kehittäminen toimintaympäristönä : Tyks Salon sairaala 2023-hanke

Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millainen on hyvä ja käytännöllinen lääkehuone. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata sairaalan lääkehuoneen kriteereitä ja huomioon otettavia asioita lääkehuonetta suunniteltaessa.  Työn aineisto koostui tutkimuksista, määräyksistä ja ohjeista, joista kerättiin oleelliset asiat liittyen lääkehuoneeseen työympäristönä. Sairaalan lääkehuone on tarkoitettu lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen ja jakamiseen. Työskentely lääkkeiden parissa vaatii erityistä huolellisuutta, jonka vuoksi sen käyttäjälähtöinen suunnittelu on tärkeää. Opinnäytetyö on osa Tyks Salon sairaala 2023-hanketta. Työn tuloksista tuli esille lääkehuoneen kaksi tärkeää ominaisuutta, turvallisuus ja viihtyisyys. Perusideana toimivassa työympäristössä on kuitenkin sen käyttäjien ja heidän tehtäviensä huomiointi yhtenä kokonaisuutena, jotta toiminnasta tehdään sujuvaa. Tätä kokonaisuutta voidaan parantaa käyttäjälähtöisellä ympäristöllä, jossa on riittävästi tilaa, hyödynnetään helposti käytettäviä ja säädettäviä työvälineitä sekä modernia teknologiaa, sijoitellaan tavaroita loogisesti ja turvallisesti, minimoidaan häiriötekijät, huolehditaan hygieniasta sekä yleisestä turvallisuudesta oikeanlaisella jätehuollolla, valvonnalla ja turvallisuusohjeilla, tarjotaan optimaaliset sisäolosuhteet neutraalilla lämpötilalla, oikeanlaisella valaistuksella ja ääniympäristöllä sekä luodaan työympäristöstä visuaalisesti miellyttävä käyttämällä esimerkiksi värejä. Osa edellä mainituista tekijöistä huomioitiin lääkehuoneen pohjapiirustuksessa, johon järjesteltiin lääkehuoneen sisältöä. Työn tuloksia voi hyödyntää Salon sairaalan lääkehuoneen suunnittelussa ja muiden lääkehuoneiden suunnittelussa.The task of this project was to clarify the qualities of a good and practical medication room. The aim of this project is to describe the requirements and things to observe when planning a medication room. The material of essential matters considering a medication room as a working environment were collected from researches, rules and directives. A medication room is intended for the preparation and administration of medicines. Health care professionals work carefully in the medication room, therefore designing a user-friendly workspace is important. Working with medicines requires caution. This study is a part of the Turku university hospital Salo 2023-project. Two important features, safety and comfort are the main results of this project. Though the basic idea in a fluent working environment is also to consider its users and their tasks as a whole. This can be improved with user-friendlier environment, by exploiting easily usable and adjustable working tools and modern technology, by arranging things logically and safely, by minimizing distractions and by ensuring aseptic proceeding and safety with the right kind of garbage disposal, access control, safety instructions and by offering optimal indoor conditions such as neutral temperature, appropriate lightning and good sound environment. Also making the working environment aesthetically pleasing with pleasant colors is considered to improve working efficiency. Some of the factors mentioned above were included and arranged in the layout of the medication room. The results of this project can be used in the process of planning Tyks Salo hospitals medication room, as well as in other future medication room developments

The Fermi motion contribution to J/\psi production at the hadron colliders

We investigate the relativistic Fermi motion effect in the case of $J/\psi$ production in various hadron colliders. A light-cone wave function is adopted to represent the $J/\psi$ final state. The change in the confinement parameter which sets a scale for the size of the final state, allows one to see the effect in an explicit manner. While the effect has considerable influence on the fragmentation probabilities and the differential cross sections, the total cross sections are essentially left unchanged. such a feature is in agreement with the momentum sum rule which the fragmentation functions should satisfy.Comment: 10 pages, 4 figures, to appear in Phys. Lett.

Olivine major and trace element compositions coupled with spinel chemistry to unravel the magmatic systems feeding monogenetic basaltic volcanoes

Monogenetic basaltic volcanic systems, despite their considerable smaller size and shorter lifetime compared to polygenetic volcanoes, can have complex pre-eruptive histories and composite volcanic facies architectures. Their source-to-surface investigation is essential for our better understanding of monogenetic volcanism and requires high-resolution mineral-scale analyses. In this study, we focus on diversely zoned olivine crystals and their spinel inclusions from alkaline basaltic volcanics that are the result of mixing of numerous magmas, crystals and fragments of various origins. The Fekete-hegy volcanic complex is one of the largest and most composite eruptive centers in the intracontinental monogenetic Bakony–Balaton Highland Volcanic Field (western Pannonian Basin, Eastern Central Europe). It is a compound multi-vent system built up by multiple eruption episodes: initial maar-forming phreatomagmatic eruptions were followed by massive lava flows and magmatic explosive activity. We performed stratigraphically controlled sampling in order to reveal the history of the successively erupted magma batches represented by the distinct eruptive units, as well as to discover the petrogenetic processes that controlled the evolution of the magmatic system. The juvenile pyroclasts of the phreatomagmatic eruption products (unit 1) contain a remarkably diverse mineral assemblage including five different olivine types and three distinct spinel groups. In addition, they comprise various xenoliths. Based on detailed textural investigations combined with in situ electron microprobe analyses, high-resolution laser ablation ICP-MS trace element mapping and single spot measurements on the variably zoned olivines of unit 1 samples, eight distinct environments are inferred to have been involved in their formation. Four of these environments account for the significant compositional variation of the olivine-hosted spinel inclusions. A complex set of open- and closed-system petrogenetic processes operated during the evolution of the magmatic system: magma stalling, accumulation, storage, fractionation, mixing, replenishments, cumulate remobilization, incorporation of foreign fragments and crystals from the wall rocks. All these diverse environments and processes resulted in the mixed character of the erupted magmas during the initial phreatomagmatic eruptive phase. In contrast, the uniform petrological features and the small variations shown by the olivines and spinels from unit 2‐–3 indicate that the later magmatic explosive – effusive phase was preceded by a considerable change in the magmatic system; it experienced a simple evolution through olivine + spinel fractional crystallization without any of the complexities seen during the initial phase. The present study emphasizes the importance of high-resolution mineral-scale textural and chemical investigations to unravel the complexity of the sub-volcanic magmatic systems feeding monogenetic basaltic volcanoes. Compared to the application of whole-rock geochemistry alone, this approach enables a direct and more detailed insight into the architecture and evolution of these systems