Hevostaloutta ympäristöä kunnioittaen

Hevostalouden vahva kasvu Suomessa luo uutta nostetta maaseutualueille. Se lisää myös rehun, erikoisammattien ja oheispalveluiden kysyntää. Kasvu kuitenkin koettelee paikoin naapurisopua ja jossakin määrin lähiympäristön tilaa. EquineLife-hankkeessa ratkottiin näitä haasteita.vo

Carbon footprint of food maintenance in Finnish households

This paper identifies the primary consumer actions having an effect on carbon footprint, their relative importance and their sensitivity to consumer choice concerning food maintenance. Food maintenance (transportation, preservation and preparation of food) of a Finnish household produces annually 170 kilograms of CO2-equivalent per individual as an average which corresponds approximately 2 % of the greenhouse gas emissions of private consumption. Of transportation, preservation and preparation, we find the preservation as the most important source of greenhouse gas emissions

Building the content of CSR in the food chain with a stakeholder dialogue

The paper is concerned with the content of corporate social responsibility (CSR) in the food supply chains. The objective is to build the content of CSR in the food chain with a stakeholder dialogue. The research project takes an action oriented approach and is based on case studies. The project draws on three different case food products and their supply chains: rye bread, broiler chicken products and margarine. The content of CSR is constructed in interaction between researchers, consumers, companies and their interest groups. The research project combines the compilation and analysis of extensive information sources, constructive technology assessment and stakeholder workshops. The paper presents how the research process is proceeding in a dialogue with researchers, representatives of case companies, consumers and other stakeholders and provides results on important CSR issues related to the case food products and their supply chains.Corporate social responsibility, supply chain, stakeholders, Agribusiness,

Ympäristöjärjestelmien soveltaminen hevostalouteen – EquineLife- hanke

Hevosten lukumäärä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Vuonna 2006 hevosia oli rekisterissä 66050, kun vastaava luku vuonna 1980 oli 31 484. Talleja Suomessa oli vuonna 2005 arviolta 15 000 jamäärän arvioidaan kasvavan entisestään.Hevostallien lisääntyessä sekä keskittyessä erityisesti kasvukeskusten yhteyteen myös niistä aiheutuvienympäristöhaittojen merkitys korostuu. Pienilläkin talleilla lannasta aiheutuva ravinne- jamikrobikuormitus saattaa paikallisesti olla merkittävä vesiensuojelullinen sekä hygieniaongelma.Ratsastus sekä hevosten tarhaaminen aiheuttaa eroosiota, maaston kulumista ja kasvillisuudentallaantumista sekä tämän myötä maaston vettymistä. Välillisesti hevosenpito aiheuttaaympäristökuormituksia mm. rehun- ja sähköntuotannon kautta. Ympäristölupa vaaditaanpääsääntöisesti kuitenkin vasta 60 hevosen tallilta. Systemaattiselle ympäristöasioiden hoidolle on siistarvetta myös kasvavassa hevostaloudessa.Tätä taustaa vasten Euroopan Unionin LIFE Ympäristö- rahoitusvälineen päärahoittamassahankkeessa EquineLife – toimintamalli ekologisesti ja eettisesti kestävälle hevosurheilulle sovellettiinympäristöjärjestelmiä hevostalouteen ja luotiin toimintamalleja hevostalouden ympäristö-,turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden kehittämiseksi niin hevosyrityksissä kuin -tapahtumissakin.Toimintamallien pohjana oli Euroopan Unionin asetukseen perustuva EMAS (The Eco-Managementand Audit Schme) -ympäristöjärjestelmä. Kahdessa pilot- kohteessa, MTT Hevostaloudessa sekäYpäjän Hevosopistolla, EMAS- ympäristöjärjestelmä myös rekisteröidään vuonna 2008.Standardiin perustuvia ympäristöjärjestelmiä on sovellettu Euroopassa muuhun kotieläintalouteen,mutta ei hevostalouteen. Ruotsissa, Ranskassa ja Tanskassa on kokemuksia ISO14001- standardinkäytöstä yleisesti maataloudessa. Myös Yhdysvalloissa ISO14001- ympäristöjärjestelmiä onsovellettu siipi-, liha- ja lypsykarjatalouteen. Sen sijaan Australiassa on rakennettu ISO14001-järjestelmiä myös hevostalouteen. Kuitenkin hevostalouteen on käytetty itse kehitettyjäympäristöjärjestelmiä ja -ohjelmia erityisesti Yhdysvalloissa sekä Australiassa ja jonkun verranEuroopEaqsusain. e Life- hankkeesta saadut kokemukset myötäilevät muualta maailmasta saatuja tuloksia.Niissä hyötyinä nähtiin mm. tilastotiedon kerääminen, hiljaisen tiedon dokumentointi, jätehuollon jaympäristönsuojelun kehittyminen sekä kustannussäästö- ja imagohyödyt. Järjestelmiä pidettiinkuitenkin aikaavievinä, vaikeaselkoisina, byrokraattisina ja rasitteina päätoiminnolle

Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta

Vaikka vastuullisuus on tunnistettu keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi elintarvikealanliiketoiminnassa, on vastuullisuus käsitteenä ja sen tarkempi sisältö tähän asti ollut jäsentymätön.MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja viiden elintarvikealan yrityksen yhteisessä hankkeessa(Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmienkanssa) pohdittiin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa elintarvikeketjun yhteydessä. Myösvastuullisuuden mittaamista tarkasteltiin osana sisällön rakentamista ja vastuullisuudenoperationalisointia. Mittaamalla vastuullisuutta yritykset voivat kehittää, johtaa ja ohjata vastuullistatoimintaansa.Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten konkretisoitiin kolmen esimerkkituotteen (ruisleipä,broilerituotteet ja margariini) ja niiden tuotantoketjujen avulla. Lähtökohtana oli pohtia ja arvioidavastuullisuuden sisältöä ja kriteerejä jokapäiväisten perustuotteiden näkökulmasta. Vastuullisuudensisällön rakentamisen monivaiheinen prosessi kiteytyi kolmeen päävaiheeseen. 1) Tuotantoketjujenavaaminen vastuullisuuden näkökulmasta, 2) Vuorovaikutteiset sidosryhmädialogit ja 3)Vastuullisuuden kriteerien ja mittareiden rakentaminen. oli elintarvikeketjun vastuullisuuden sisällönrakentaminen. Keskiössä ovat olleet vuorovaikutteiset ja osallistavat työpajat, joissa erilaisten ja eritahoja edustavien ihmisten näkemyksiä on voitu hyödyntää vastuullisuuden jäsentämisessä.Tutkimus kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen: ympäristö,tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu japaikallisuus. Lisäksi kaikissa elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksissa ja niiden viestinnässäon olennaista tuotantoketjun sekä siihen liittyvän tiedon läpinäkyvyys ja avoimuus.Esimerkkituotteille ja niiden tuotantoketjuille laadittiin alustavat kriteerit ja mittarit yrityksenvastuullisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mittareiden rakentamisen periaatteina olivatelinkaariajattelu, avoimuus, tavoitteellisuus, strateginen vastuullisuus ja kestävä tuotekulttuuri.Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hanke on auttanut vastuullisuuden jäsentämisessäyrityksissä. Vasta tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä, miten esitetyt kriteerit soveltuvatkäytäntöön. Jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa vastuullisuuden integroimisen mahdollisuuksistaosaksi liiketoimintaa ja yritysten johtamisjärjestelmää, vastuullisuuden mittaamisesta sekäelinkaarilähtöisen mittaamisen laajentamisesta osaksi sosiaalista vastuuta. Mittaamisen tulisi palvellapaitsi työkaluna vastuullisen toiminnan kehittämisessä myös vastuullisten valintojen arvioinnissa jaohjauskeinojen suuntaamisessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja jalostetaan eteenpäin yritystenkanssa yhteistyössä toteutettavassa Vastuullisuuden konseptointi –jatkohankkeessa

Cluster analysis to estimate the risk of preeclampsia in the high-risk Prediction and Prevention of Preeclampsia and Intrauterine Growth Restriction (PREDO) study

Objectives Preeclampsia is divided into early-onset (delivery before 34 weeks of gestation) and late-onset (delivery at or after 34 weeks) subtypes, which may rise from different etiopathogenic backgrounds. Early-onset disease is associated with placental dysfunction. Late-onset disease develops predominantly due to metabolic disturbances, obesity, diabetes, lipid dysfunction, and inflammation, which affect endothelial function. Our aim was to use cluster analysis to investigate clinical factors predicting the onset and severity of preeclampsia in a cohort of women with known clinical risk factors. Methods We recruited 903 pregnant women with risk factors for preeclampsia at gestational weeks 12(+0)-13(+6). Each individual outcome diagnosis was independently verified from medical records. We applied a Bayesian clustering algorithm to classify the study participants to clusters based on their particular risk factor combination. For each cluster, we computed the risk ratio of each disease outcome, relative to the risk in the general population. Results The risk of preeclampsia increased exponentially with respect to the number of risk factors. Our analysis revealed 25 number of clusters. Preeclampsia in a previous pregnancy (n = 138) increased the risk of preeclampsia 8.1 fold (95% confidence interval (CI) 5.711.2) compared to a general population of pregnant women. Having a small for gestational age infant (n = 57) in a previous pregnancy increased the risk of early-onset preeclampsia 17.5 fold (95%CI 2.160.5). Cluster of those two risk factors together (n = 21) increased the risk of severe preeclampsia to 23.8-fold (95%CI 5.160.6), intermediate onset (delivery between 34(+0)-36(+6) weeks of gestation) to 25.1-fold (95%CI 3.179.9) and preterm preeclampsia (delivery before 37(+0) weeks of gestation) to 16.4-fold (95%CI 2.052.4). Body mass index over 30 kg/m(2) (n = 228) as a sole risk factor increased the risk of preeclampsia to 2.1-fold (95%CI 1.13.6). Together with preeclampsia in an earlier pregnancy the risk increased to 11.4 (95%CI 4.520.9). Chronic hypertension (n = 60) increased the risk of preeclampsia 5.3-fold (95%CI 2.49.8), of severe preeclampsia 22.2-fold (95%CI 9.941.0), and risk of early-onset preeclampsia 16.7-fold (95%CI 2.057.6). If a woman had chronic hypertension combined with obesity, gestational diabetes and earlier preeclampsia, the risk of term preeclampsia increased 4.8-fold (95%CI 0.121.7). Women with type 1 diabetes mellitus had a high risk of all subgroups of preeclampsia. Conclusion The risk of preeclampsia increases exponentially with respect to the number of risk factors. Early-onset preeclampsia and severe preeclampsia have different risk profile from term preeclampsia.Peer reviewe

Vastuullisuus ruokaketjussa. Eväitä johtamiseen, mittaamiseen ja viestintään

vo

Corporate Responsibility in the Food Chain: The Criteria and Indicators

Corporate responsibility (CR) is becoming a key issue in the food chain. In order to make sense of this phenomenon, a seminal aper by Maloni and Brown (2006) called for further empirical investigation on the criteria of responsibility in the food supply chain. The purpose of this paper is to answer the call by identifying the criteria for defining CR and develop indicators for measuring the responsibility performance of the food chain.The study was based on interactive and participatory stakeholder dialogues with diverse experts, corporate representatives and other stakeholders, including non-governmental organizations (NGOs) and governmental bodies. Through an iterative research process we identified the criteria and developed the indicators. Our findings enable business leaders to evaluate and manage their operations towards more responsible business praxis

Elinkaariajattelulla ympäristöasiat hallintaan

MTT:ssä kehitetään maaseudun pienille ja keskisuurille yrityksille sopivaa mallia tuotteiden ja palveluiden ympäristölaadun todentamiseen ja tuotteistamiseen. Ekotuotteistamismallin avulla yritykset voivat parantaa sekä lisätä kuluttajien luottamusta tuotteiden ja palveluiden taustan läpinäkyvyyteen. Mallin pohjaksi tehtiin elinkaariarviointi neljästä eri tuotteesta. Menetelmä osoittautui työlääksi, mutta tarpeelliseksi ympäristökuormien kattavassa määrittämisessä.vo

Ekotuotteistamisopas maaseudun pienyrittäjille

vokYhan kirjast