Elintarviketalouden laatutietojärjestelmän kehittämisselvitys

Elintarviketalouden laatutietojärjestelmän (ELATI) kehittäminen on keskeinen Suomen elintarviketalouden laatustrategian toteuttamiseen liittyvä eri toimijoiden laajaalainen yhteishanke. Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut kehittämisselvityksen esitutkimuksella. Tässä esitutkimuksessa on kuvattu ja arvioitu Suomen elintarviketalouden toimijoiden (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, viranomaiset sekä tutkimus- ja tarkastusyksiköt) nykyiset laatutiedot, laatujärjestelmät sekä niissä sovellettavat ratkaisut ja niitä koskevat kehittämissuunnitelmat. Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä (ELATI-hanke) pyrkii keskitetysti luomaan mahdollisuudet elintarvikkeiden laatua koskevien tietojen hyväksikäytölle. Järjestelmän päämääränä on kehittää elintarvikealan kilpailukykyä ja tuoda lisäarvoa kaikille elintarviketalouden toimijoille. Elintarvike alalla on käytössä useita tietojärjestelmiä, joita joudutaan kehittämään tulevaisuuden tiedonvälityksen uusien haasteiden täyttämiseksi. Toisaalta joiltakin valvonnan ja tutkimuksen osa-alueilta puuttuvat tietojärjestelmät ja suunnitelmat. Nykyisten tietojärjestelmien kehittämisen ja yhteensovittaminen on tärkeää myös päällekkäisen toiminnan ehkäisemiseksi. Teknisessä selvityksessä on päädytty keskitettyyn väyläratkaisuun, jossa järjestelmän tiedot kootaan ja välitetään ELATIn avulla koordinoidusti käyttämällä standardoitua liittymärajapintaa, joka toteuttaa liikennöinnin internetin välityksellä. Esiselvityksen perusteella tietojärjestelmän keskitettyä kehittämistä ja koordinointia on syytä jatkaa. Tietoteknisistä ratkaisuista olisi tehtävä päätös ja varattava määrärahoja keskitetyn väyläratkaisun toteuttamiseen. ELATIn osajärjestelmien suunnittelu ja kehittäminen olisi pikaisesti käynnistettävä etenkin elintarvikevalvonnan ja omavalvonnan osa-alueilla. Järjestelmän kokonaiskustannuksia arvioitaessa olisi otettava huomioon teknisen toteuttamisen lisäksi osajärjestelmien suunnittelusta aiheutuvat kustannukset sekä arvioitava kansallisesta keskitetystä laatutietojärjestelmästä saatava kokonaishyöty

Kotimaisten vihannesten nitraattipitoisuus Helsingin markkinoilla kesällä ja syksyllä 1984

Nitrate concentration of some domestic vegetables at Helsinki district market was studied during the summer and autumn months of the year 1984.The species were cabbage (Brassica oleracea var capitata), Chinese cabbage (Brassica pekinensis), kohlrabi (Brassica oleracea var gongylodes), turnip (Brassica rapa), carrot (Daucus Carola subsp. sativas) and crisphead and butter head lettuce (Lactuca saliva var. capitata). The 395 samples were analysed with an ion specific electrode. There was a wide range of nitrate concentrations within each species. The mean concentrations mg nitrates/kg of fresh weight were the following: butter head lettuce 1835, Chinese cabbage 1057, kohlrabi 1008, crisphead lettuce 964, turnip 908, cabbage 607 and carrot 264. The nitrate concentration of butter head lettuce in the autumn was more than twice as high as that in the summer, and vice versa as to cabbage samples. The nitrate concentration of carrot samples in the summer was about 40 % higher than in the autumn.Eräiden Helsingin seudulla kaupan olevien kotimaisten vihannesten nitraattipitoisuutta seurattiin Elinkeinohallituksen toimesta kesällä ja syksyllä 1984. Vihanneslajit olivat keräkaali (Brassica oleracea var. capitata), salaattikiinankaali (Brassica pekinensis), kyssäkaali (Brassica oleracea var, gongylodes), nauris (Brassica rapa), porkkana (Daucus carota subsp. carota) sekä pehmeä ja rapea keräsalaatti (Lactuca saliva var. capitata). Näytteitä oli 395, joista viidesosa oli ilmoitettu luonnonmukaisesti viljellyiksi. Näytteiden nitraattipitoisuus määritettiin ionispesifisellä elektrodilla Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitoksella. Kunkin vihanneslajin nitraattipitoisuus vaihteli suuresti. Näytteiden nitraattipitoisuuden keskiarvot milligrammoina nitraatteja tuorepainokiloa kohti olivat seuraavat: pehmeä keräsalaatti 1835, kiinankaali 1057, kyssäkaali 1008, rapea keräsalaatti 964, nauris 908, keräkaali 607 ja porkkana 264. Syksyn pehmeän keräsalaatin näytteiden nitraattipitoisuus oli yli kaksinkertainen verrattuna kesän näytteisiin, keräkaalilla päin vastoin. Kesällä porkkananäytteiden nitraattipitoisuuden keskiarvo oli noin 40 % suurempi kuin syksyllä

The nitrate concentration of domestic vegetables on Helsinki market in summer and autumn 1984

vokkirjasto Aj-KKotimaisten vihannesten nitraattipitoisuus Helsingin markkinoilla kesällä ja syksyllä 198

Salt content labelling of foods in supermarkets in Finland

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon vähäsuolaisia tuotteita löytyy suurten suomalaisten valintamyymälöiden valikoimista sekä miten nämä tuotteet ovat esillä kauppojen hyllyissä. Tutkimus tehtiin neljässä valintamyymälässä Mikkelin ja Pieksämäen seudulla. Myymälät valittiin edustamaan neljää eri kauppaketjua ja kunkin ketjun suurin myymälä otettiin mukaan tutkimukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta elintarvikeryhmää, joilla kaikilla on merkitystä suomalaisten suolan saannin kannalta. Kaikkiaan 689 valmiiksi pakatun elintarvikkeen myyntipäällyksestä kerättiin kaikki suolaa ja natriumia koskevat merkinnät. Lähtökohtana oli suomalainen elintarvikelainsäädäntö suolan ja natriumin merkitsemisestä myyntipäällyksiin. Vähäsuolaisia tuotteita löytyi suurimmasta osasta elintarvikeryhmiä, mutta vähäsuolaisia kokolihatuotteita tai eineksiä ei löytynyt. Mahdollisuutta merkitä tuote vähäsuolaiseksi oli käytetty vain noin puolessa niistä tuotteista joihin se olisi ollut mahdollista merkitä. Vähäsuolaisten tuotteiden valikoimissa ei ollut eroa neljän eri kaupan välillä. Kansanterveyden kannalta elintarviketeollisuuden tulisi lisätä vähäsuolaisten tuotteiden valikoimaa. Erityisesti olisi tarpeen kehittää vähäsuolaisia eineksiä.The aim of the study was to assess the extent to which lightly salted food products are included in the assortments of Finnish supermarkets and prominently placed on shelves. The study was carried out in eastern Finland in four supermarkets of different food chains. Six food groups of importance for people's salt intake were considered. The food labels of 689 packaged food products were checked for salt and sodium information on the basis of Finnish regulations on salt. Products with reduced salt contents were found in most food groups but not among whole-meat or ready-to-eat foods. Half of the products with reduced amounts of salt were labelled "lightly salted". All four supermarkets had a similar assortment of lightly salted products. From the public health point of view, the food industry should increase the supply of lightly salted products, and make a special effort to develop lightly salted ready-to-eat foods.vokSuolamerkinnät valintamyymälöiden pakatuissa elintarvikkeiss

Efficacy of conventional-dose cytarabine, idarubicin and thioguanine versus intermediate-dose cytarabine and idarubicin in the induction treatment of acute myeloid leukemia : Long-term results of the prospective randomized nationwide AML-2003 study by the Finnish Leukemia Group

Objectives: AML-2003 study sought to compare the long-term efficacy and safety of IAT and IdAraC-Ida in induction chemotherapy of acute myeloid leukemia (AML) and introduce the results of an integrated genetic and clinical risk classification guided treatment strategy. Methods: Patients were randomized to receive either IAT or IdAraC-Ida as the first induction treatment. Intensified postremission strategies were employed based on measurable residual disease (MRD) and risk classification. Structured questionnaire forms were used to gather data prospectively. Results: A total of 356 AML patients with a median age of 53 years participated in the study. Long-term overall survival (OS) and relapse-free survival (RFS) were both 49% at 10 years. The median follow-up was 114 months. No significant difference in remission rate, OS or RFS was observed between the two induction treatments. Risk classification according to the protocol, MRD after the first and the last consolidation treatment affected the OS and RFS significantly (p <.001). Conclusions: Intensified cytarabine dose in the first induction treatment was not better than IAT in patients with AML. Intensification of postremission treatment in patients with clinical risk factors or MRD seems reasonable, but randomized controlled studies are warranted in the future.acceptedVersionPeer reviewe