Public reactions to utilization of everyman's rights in wild berry business

We investigated attitudes concerning recruiting of foreign wild berry pickers in Finland. The survey was directed for nature-orientated people, as 92 % of respondents (n=495) picked wild berries for household use (80 %) or incomes (12 %)

Vaikuttaja-yrittäjyyden kannattavuus Suomen sosiaalisessa mediassa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tarkemmin sosiaalisen median mahdollisuuksia yrittäjälle. Lähtökohtana on sosiaalisen median kasvun mukanaan tuomat mahdollisuudet ja sen vaikutus Suomen markkinoilla. Tarkoitus on tutkia yrittäjiä, jotka tekevät päätoimisena työnään vaikuttamista sosiaalisessa mediassa. Näitä kutsutaan tutkimuksessa vaikuttajayrittäjiksi. Tavoitteena on selvittää vaikuttajayrittäjyyden kannattavuutta tarkemmin Suomessa. Vaikuttajayrittäjä määritetään henkilönä, joka saa päätoimisen tulonsa sosiaalisessa mediassa vaikuttamisella. Tämä käytännössä toteutuu kaupallisten yhteistöiden kautta. Aiempaa aineistoa aiheesta käydään läpi, liittyen yrittäjyyteen ja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi tarkastellaan teoriaa yrittäjäksi lähtemisestä ja siihen vaikuttavista ominaisuuksista kuten koetusta halukkuudesta ja pätevyydestä. Sosiaalisen median kasvu tuodaan esille, jotta siellä toimivat vaikuttajamarkkinat saavat syvempää kontekstia myös markkinoinnin suhteen. Lisäksi käydään läpi aiempia tutkimuksia menestyksestä ja tulonlähteistä. Näitä verrataan haastatteluista saatuihin vastauksiin. Tutkimuksen empiria toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kolmea Suomessa toimivaa vaikuttajayrittäjää. Iältään 20–25-vuotiaat vaikuttajayrittäjät olivat saaneet sosiaalisen median käytöstään kannattavaa ja perustaneet yrityksen sen pohjalta. Haastattelujen mukaan keskimääräinen kuukausipalkka oli noin 4–9 tuhatta euroa, vaikka vaihtelu saattoi olla kuukausittain suuri. Työmäärä oli hyvin vaihtelevaa riippuen yhteistöiden määrästä, ja osa kaupallisista yhteistöistä toteutettiin pidempinä kampanjoina, jotka saattoivat jatkua useiden kuukausien ajan. Suurimpia summia yksittäisestä julkaisusta, joita haastateltavat olivat ansainneet, liikkuivat 1000 ja 5000 euron välillä. Tarkasti näitäkin oli haastateltavien mielestä haastava sanoa, sillä usein suuremmat summat tulivat useista julkaisuista. Lisäksi he mainitsivat tekevänsä kuitenkin kokopäiväisesti sosiaalista mediaa mikä vaikutti tulon määrään. Tulonlähteitä on vaikuttajalle videoiden katselukerroista saatava tulo, joka osoittautui vähäiseksi ja kaupalliset yhteistyöt, jotka olivat pääasiallinen tulon lähde kaikilla haastateltavilla. Sosiaalisen median aloittamiseen liittyy vähän riskejä ja se on ilmaista, joka tekee siitä myös kilpaillun alan. Menestykseen liittyy vahvasti aitous ja jatkuva sisällöntuottaminen. Vaikuttajayrittäjänä toimiminen on kannattavaa Suomen markkinoilla, jos malttaa luoda jatkuvasti sisältöä ja tehdä sitä riittävän kauan. Haasteena on yrittäjyyden mukanaan tuomat vastuut, sekä omalla tavalla kokopäiväinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Social licence for the utilization of wild berries in the context of local traditional rights and the interests of the berry industry

Everyman’s right, as applied in Finland and other Nordic countries, allows the picking of natural products (wild berries, mushrooms, etc.) regardless of land ownership. Harvesting and selling natural products has been an important source of income in rural areas of northern Finland. As household berry picking has more or less replaced small-scale commercial berry picking, foreign seasonal pickers are now supplying raw material for the berry industry. This has aroused vivid discussions about the limits of everyman’s right and inhabitants’ rights to local natural resources. Critics claim that commercially organized berry picking makes it difficult for inhabitants to fully use natural resources. In this article, we present the results of a survey aimed at natureoriented, mainly northern residents of Finland and a telephone and e-mail service to which residents of northern Finland sent feedback regarding foreign berry pickers. The results of the survey and the feedback show that, in general, organized berry picking by foreign labourers is accepted if some basic guidelines or rules are respected. These guidelines may stem from local customary laws or traditions which have regulated berry picking. Another factor which would improve local acceptance and promote social licence for organized berry picking by foreign and non–local labourers is the distribution of benefits. At present, the advantages of organized berry picking are seen as benefiting stakeholders outside the local community, whereas local communities have to bear the costs: for example, increased berry picking activity in areas which they have utilized for a prolonged time, sometimes through generations

Tekstuaalinen analyysi tilintarkastuspalkkioiden selittäjänä

Tässä tutkielmassa tutkitaan yritysten vuosikertomusten sanamäärän ja nettosävyn vaikutusta tilintarkastuspalkkion suuruuteen. Nettosävy määritetään käyttämällä sanalistoja, jotka sisältävät taloudellisessa mielessä positiivisia tai negatiivisia sanoja. Positiivisten ja negatiivisten sanojen erotus suhteutetaan vuosikertomuksen kokonaissanamäärään, jolloin saadaan dokumentin nettosävylle numeerinen arvo. Aiempien tutkimuksien mukaan vuosikertomuksen sanamäärän kasvu sekä negatiivinen nettosävy nostavat tilintarkastuspalkkioita ja molemmat havainnot asetetaan tämän tutkielman hypoteeseiksi. Viime vuosikymmenen aikana tekstuaalisen analyysin teoria ja metodologia ovat kehittyneet siten, että tekstien kielellisiä ominaisuuksia pystytään mittaamaan ja muuttamaan kvantitatiiviseen muotoon. Tekstuaalisella analyysillä pystytään luomaan asiakasyrityksestä uusia tarkasteltavia tekijöitä, jotka saattavat selittää taloudellisia asioita, kuten tilintarkastuspalkkioiden suuruutta. Tekstin sanamäärä on luettavuuden mittari, ja sillä on havaittu vahvat yhteydet luettavuuden muihin mittareihin, kuten luettavuusindekseihin. Vuosikertomuksen sanamäärän on havaittu kuitenkin mittaavan myös yrityksen kompleksisuutta, joka on tilintarkastuspalkkiota nostava vaikeasti mitattavissa oleva muuttuja. Vuosikertomuksen nettosävyn taasen on havaittu mittaavan yrityksen kannattavuutta ja yleistä tilintarkastusriskiä. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tunnistettu vuosikertomuksen sanamäärän luettavuusaspektin ja nettosävyn yleisen tilintarkastusriskin aspektin osalta tarkkoja vaikutusmekanismeja tilintarkastuspalkkion kasvuun. Tutkielman aineisto koostuu 2154 yritysvuodesta 399:ltä eri yritykseltä, jotka on noteerattu pohjoismaisissa pörsseissä. Tarkasteluajanjakso sisältää vuodet 2009–2019. Työn empiirisessä osassa tutkitaan aineistosta vuosikertomusten sanamäärän ja nettosävyn vaikutusta tilintarkastuspalkkioon OLS-regressiomallien ja Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla. Menetelmien yhdistelmällä tutkitaan tarkemmin sitä, mitä sanamäärä ja nettosävy mittaavat ja miksi ne vaikuttavat tilintarkastuspalkkion suuruuteen. Sanamäärän kasvulla havaitaan tilintarkastuspalkkioita kasvattava vaikutus, ja tulos on tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksen tuloksiin perustuen vuosikertomuksen sanamäärä ei mittaa luettavuutta, mutta se mittaa yrityksen kompleksisuutta, jonka tilintarkastajat ottavat huomioon palkkiota määrittäessään. Tutkimuksen toinen hypoteesi ei saanut vahvistusta. Vuosikertomuksen positiivisuus ei laske tilastollisesti merkitsevästi tilintarkastuspalkkioita. Tilintarkastajat säilyttävät ammatillisen skeptisyytensä ja vuosikertomuksen positiivisella tai negatiivisella nettosävyllä ei ole vaikutusta tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen

Eristys päivähoidosta infektion vuoksi

Pienet lapset sairastavat paljon tarttuvia tauteja, ja päiväkodissa kontaktit ovat tiiviitä. Lapsen poissaolo päivähoidosta määräytyy ennen kaikkea hänen vointinsa mukaan: sairas lapsi hoidetaan kotona, ja hoitoon voi palata oireiden helpottaessa. Joskus lapsi pitää eristää päivähoidosta kotiin sen vuoksi, että estetään taudin tarttumista muihin lapsiin ja henkilökuntaan. Tartuntatautilaki edellyttää eristystä tiettyjen infektioiden kohdalla, mutta nämä ovat harvinaisia tilanteita. COVID-19-pandemian aikana tautitapaukset pyritään toteamaan tehokkaasti ja katkaisemaan tartuntaketjut eristystoimilla. Päiväkodit eivät näytä olevan merkittävässä osassa koronaviruspandemian leviämisessä. Useimpien muiden hengitystieinfektioiden kohdalla eristykseen ei ole tarvetta. Ripuliin sairastunut lapsi on hyvä pitää kotona vielä kaksi vuorokautta oireiden loppumisesta