1960- ja 1970-lukujen pientalojen maanvaraisen kaksoislaattaperustuksen ongelmat ja niiden korjaaminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää 1960- ja 1970-luvuilla yleisesti pientalorakentamisessa käytettyä maanvaraista kaksoislaattaperustusratkaisua, kyseisen rakenteen ongelmia ja niiden korjausmenetelmiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia oikeaoppinen korjaussuunnitelma tämän ajan pientalolle noudattaen tämän päivän ohjeita. Opinnäytetyössäni selvitin, millaisia ongelmia ilmeni 1970-luvun pientaloissa, joiden rakenteena oli maanvarainen kaksoislaattaperustus. Selvitin myös näiden ongelmien syitä ja taustoja. Lisäksi kartoitin perustusten historiaa sekä selvitin, millaista tietoa rakenteesta oli saatavilla alan kirjallisuudessa, viranomaismääräyksissä ja Internetissä. Opinnäytetyöni käytännön osio perustui 1974 rakennetun pientalon vuonna 2011 toteutettuun kosteusvaurioiden korjausprojektiin. Korjauskohde oli tyypillinen esimerkki 1970-luvun maanvaraisella kaksoislaattaperustuksella toteutetusta talosta. Myös talon ongelmat olivat tuon ajan pientaloille tyypillisiä. Talossa esiintyvät kosteusvauriot johtuivat perustusratkaisun lisäksi puutteellisista vedeneristyksistä, sadevesijärjestelmistä ja salaojista. Työssäni käsittelin talon sisäpuolisten rakenteiden korjausmenetelmiä, sekä rakennuksen ulkopuolisia kosteuden hallintaan ja salaojitukseen liittyviä korjauksia. 1970-luvun pientalojen todettiin olevan vaihtelevia korjauskohteita. Alkuperäisen toteutuksen taso oli vaihtelevaa, ja kustannustekijät vaikuttivat usein merkittävästi korjausmenetelmien valintaan. Yleisiä suuntaviivoja korjaamisesta voitiin muodostaa, mutta tarkat korjaussuunnitelmat oli tehtävä tapauskohtaisesti.The aim of this study was to examine concrete double slab floor, a widely used base floor type in one family house construction in the 1960s and the 1970s, the problems of this type of base floor and the possible renovation procedures. The aim of the study was to make a renovation plan for a house of that time, using the guidelines of today. The study examines the kinds of problems occurring in one family houses from the1970s’ that have a concrete double slab floor. The reasons and backgrounds of these problems were also studied. In addition, the study maps out the history of base floors and investigates the information available in literature, in authority guidelines, and in the Internet. The practical section of the study is based on the renovation of moisture damage in a one family house that was built in 1974. This project was carried out in 2011. The house is a typical example of a concrete double slab floor house of the 1970s’ and the problems were also typical of houses of that time. The moisture damage in the house is not only due to the base floor type, but also to inadequate moisture insulation, rainwater drainage system and subsurface drainage system. In addition to the renovation taking place inside the house, the study deals with renovation of outside moisture control and subsurface drainage system. The results of the study show that as renovation sites, one family houses from the 1970s’ are varied. The original execution of the construction work was varied and often the choice of renovation methods was influenced by the costs of renovation. General guidelines could be drawn for renovation, but detailed plans had to be made case-specifically

A K-theoretic approach to Chern-Cheeger-Simons invariants

summary:The aim of this paper is to construct a natural mapping \check C\sb k, $k=1,2,3,\dots$, from the multiplicative $K$-theory $K(X)$ of a differential manifold $X$, associated to the trivial filtration of the de Rham complex, as defined by {\it M. Karoubi} in [C. R. Acad. Sci., Paris, S\'er. I 302, 321-324 (1986; Zbl 0593.55004)] to the odd cohomology H\sb s\sp{2k-1} (X;C\sp*). By using this mapping, the author associates to any flat complex vector bundle $E$ on $X$ characteristic classes \check C\sb k(E) \in H\sb{dR}\sp{2k-1} (X;C\sp*) analogous to the classes studied by {\it S. Chern}, {\it J. Cheeger} and {\it J. Simons} in [Differential characters and geometric invariants, in `Geometry and topology', Lect. Notes Math. 1167, 50-80 (1985; Zbl 0621.57010), Characteristic forms and geometric invariants, Ann. Math., II. Ser. 99, 48-69 (1974; Zbl 0283.53036)]

Disputing the ‘(Un)parliamentary’:Learning Rules of Debate in the Early Finnish Eduskunta

The article examines the learning and adoption of international parliamen-tary rules and practices in the work of the Finnish parliament, the Eduskunta. The article concentrates on the rules of debate in the early Eduskunta and analyses how the character and quality of plenary speech was disputed within the framework of the Parliament Act of 1906 and the Eduskunta’s Rules of Procedure. By analysing debates of the early Eduskunta from 1907 and 1908 as well as Finnish newspaper material, the article illustrates how the learning and establishment of Finnish parliamentary practices evolved around disputes over the notions of ‘parliamentary’ and ‘unparliamentary

Maupertuis ja pienimmän vaikutuksen periaate

Pierre-Louis Moreau de Maupertuis'n (1698–1759) Tornionjokilaaksossa johtama Ranskan tiedeakatemian astemittaus on yleisesti tunnettu. Mutta mitä kaikkea muuta Maupertuis teki? Matematiikan yleisessä historiassa hänet tunnetaan myös ns. pienimmän vaikutuksen periaatteen esittäjänä

Ikääntyneiden omien mielipiteiden esilletuominen palvelun laadun kehittämiseksi : asiakaspalautejärjestelmä laadunhallinnan välineeksi ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksiköille

Opinnäytetyömme tarkoituksena on löytää asiakaspalautemenetelmä tai -väline, jolla peruspalvelukeskus Oivan tehostetun palveluasumisen yksiköt voivat kerätä asiakkailtaan, myös kognitiiviselta toimintakyvyltään heikentyneiltä asiakkailta, konkreettista nykytilanteen mukaista arviointia asukkaiden kokemasta hoivan laadusta. Asiakaspalautteen keräämisen välineen tarve toimeksiantajalle lähti vanhuspalvelulain edellyttämästä omavalvonnan järjestämisestä. Opinnäytetyömme tietoperustaa viitoitti uusi vanhuspalvelulaki, sekä sen pohjalta noussut ikääntyneiden elämänlaatu. Elämänlaadun käsitteiden moninaisuuden vuoksi rajasimme ja määrittelimme näkökulmaksi Eurooppalaisen Care Keys -projektin viitekehyksen, jonka mukaan hoivan laadulla voidaan vaikuttaa pitkäaikaishoivan asukkaan elämänlaatuun. Care Keys – tutkimuksessa elämänlaadun ulottuvuudet ovat fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- sekä ympäristöulottuvuus. Työmme toiminnallisessa osiossa selvitimme palvelutalon asukkaiden ja vanhusneuvoston jäsenten toiveita asiakaspalautteen antamisen suhteen, laadimme kriteeristön elämänlaadun ulottuvuuksien pohjalta ja kartoitimme Suomessa käytössä olevia asiakaspalautejärjestelmiä. Kriteeristön perusteella valikoitui toimeksiantajalle esitettäviksi asiakasraati ja BIKVA- malli menetelmät, CLINT-IC ja ASCOT-lomakemittari, sekä QUALID- havainnointimenetelmä. Esittelimistämme menetelmistä peruspalvelukeskus Oivan koti- ja asumispalvelujen päällikkö valitsi kaksi mittaria ja yhden menetelmän, jotka hän esitteli esimiesten välisessä palaverissa. Palaverin jälkeen saimme tiedon, että Oiva on halukas hyödyntämään CLINT-IC:tä ja QUALID:ia tehostetun palveluasumisen yksiköissään. Mittarit olivat toimeksiantajan mielestä hyviä ja ne soveltuvat heidän käyttöönsä. Löysimme toimeksiantajalle luomamme kriteeristön pohjalta soveltuvat työvälineet, joilla voidaan kehittää tehostetun palveluasumisen laatua. Mittareilla saaduilla tuloksilla kehittämisalueet voidaan kohdentaa vaikuttamaan asukkaiden elämänlaatuun.The purpose of this thesis was to identify a method or tool of customer feedback for the intensified sheltered housing units of Peruspalvelukeskus Oiva, which would accurately reflect the perceived quality of care in the current situation. Our goal was to identify a method or tool that would also allow collecting feedback from the customers who are unable to express themselves. Our bachelor’s thesis is based on the new Senior Citizens’ Services Act, which deals with the quality of life of the elderly. Additionally, we took into account sheltered housing, including the legislation which regulates this service, as well as its quality and the measurement of this quality. Because the indicators for quality of life are so diverse, we decided to limit the indicators to those defined by the Care Keys project, which provides a theoretical framework for quality of life. The central themes of this framework are the most important for the quality of life of the elderly as a whole. These central themes comprise of physical, psychological, social, and environmental dimensions. In the practical part, we surveyed elderly living in sheltered housing and two members of the council for the elderly about how they wished to give customer feedback. Afterwards we mapped out the criteria on the basis of existing customer feedback methods and surveyed feedback methods and means that are used in Finland. The chosen methods and means were Customer panel, BIKVA- model, CLINT-IC, ASCOT-indicator and perception-based QUALID.These methods were then introduced to the Home and housing service manager. Out of those introduced methods, the Home and housing service manager chose the QUALID, CLINT-IC and BIKVA-models. These were then introduced in a meeting of managers, and we were informed that Oiva was willing to use the CLINT-IC and QUALID models in their sheltered housing units. The Home and housing service manager was of the opinion that those indicators were good and suit their needs. We surveyed suitable tools based on our criteria, which can be used to develop the quality of intensified sheltered housing

Hetki elämässä : nuorten kokemuksia Elämänhallintapalvelut Visio Oy:stä

Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuoda esiin nuorten kokemuksia Elämänhallintapalvelut Visio Oy:stä. Opinnäytetyömme kautta haluamme tuoda esille, miten nuoret ovat kokeneet Visio-työskentelyn ja millaisista työskentelymuodoista he ovat kokeneet hyötyneensä. Tavoitteenamme on myös tuoda kehittämisehdotuksia Vision työskentelyyn. Teoreettisessa viitekehyksessä lähdemme liikkeelle itsenäistyvästä nuoresta ja aikuisen tuesta nuorelle. Kuvaamme myös nuoren arjen hallintaa itsenäistyvän nuoren roolikartan avulla. Keskeisimpiä käsitteitämme ovat Elämänhallintapalvelut Visio Oy, lastensuojelun avo- ja jälkihuolto. Tutkimusaineisto hankittiin teemahaastattelun keinoin marraskuun 2008 ja helmikuun 2009 välillä. Haastattelimme kolme Visio-työskentelyssä mukana ollutta nuorta. Opinnäytetyössämme käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja analysointimenetelmänä teemoittelua. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia on, että nuorten kokemus Visio-työskentelystä oli myönteinen ja he kokivat sen tarpeelliseksi. Nuoret kokivat perheen ulkopuolisen aikuisen tuen hyvänä asiana. Nuoret kokivat tärkeäksi saada keskustella luottamuksella aikuisen kanssa, eikä yhdessä tekemisen tarvinnut olla kahvilla käymistä kummallisempaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaankin todeta, että tällaiselle työskentelymuodolle on tarvetta. Tutkimustulosten mukaan nuorten avohuoltoa tulisi kehittää vastaamaan entistä paremmin nuorten ja heidän perheidensä tarpeita.The objective of our thesis was to bring out the experiences of young people from ”Elämänhallintapalvelut Visio Ltd”. With this thesis we wanted to find out how young people have experienced Vision –working and what kind of working has given them the best benefit. Another aim was to offer Vision some suggestions for developing their work. In the theoretical framework we started with young people becoming independent and adults’ support of the young. We also pictured adolescents’ control of everyday life with the help of young person becoming independent role map. One of our key points is “Elämänhallintapalvelut Visio Ltd”, non-institutional care and aftercare of child welfare. The research material was collected with a theme interview held between November 2008 and February 2009. We interviewed three young people who participated in the Vision-project. We used qualitative research methodand thematic analysis. The main results of this study are that the young experienced Vision-working positive and necessary. Supports from adult of outside family young people were experienced good thing. The young experienced important to discuss confidentially with adult and doing together doesn’t be something special, only going to have some coffee were working. It can be concluded that this kind of working method is needed. According to the test, results non-institutional social care of the young should be developed to meet the needs of young people and their families even better

Mathematical monuments in Finland

With “mathematical monuments” we mean either monuments for famous mathematicians and their achievements or works of art representing mathematical objects in public places. We present a panoply of such monuments in Finland for the purposes of the mathematical tourist visiting our country. As we are interested in symbolic representations of science, we take a broad view of the notion of “monument” and take into account also some minor artefacts, such as portraits, medals and stamps, and other semiotic signs, such as street names and commemorative plates, illustrating some highlights of the history of mathematics in Finland.Peer reviewe

Miljoonan dollarin ongelmat

"Kukapa ei olisi iloinen, jos voisi kohottaa tulevaisuuden verhoa ja luoda silmäyksen tieteen edistysaskeliin ja sen tulevan kehityksen salaisuuksiin tulevina vuosisatoina?" Näin aloitti David Hilbert (1862--1943) luentonsa Pariisin kansainvälisessä matemaatikkokongressissa 8. elokuuta 1900. Hilbert oli matematiikan viimeisiä universalisteja. Hänellä oli tieteenalastaan niin laaja näkemys, että historiallisessa luennossaan hän uskalsi ennustaa matematiikan kehityksen 1900-luvun suuntaviivat -- ja osui monissa kohdissa hämmästyttävän hyvin oikeaan

Varsinais-Suomen taajamien rakenteellinen ja toiminnallinen monikeskuksisuus - tarkastelussa väestö ja työpaikat 2000-luvulla

Monikeskuksisuus on ollut 2000-luvun aikana yksi merkittävimmistä aluekehityksen suuntauksista. Tyypillisesti tutkimus keskittyy suuriin kaupunkiseutuihin ja niiden keskuksista muodostuviin alueverkostoihin. Suomessa monikeskuksisuuteen liittyen on tutkittu muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutuja. Tässä tutkimuksessa alueellisena mittakaavana on Varsinais-Suomen taajamaverkosto, joten tutkimuksen mittakaavana on laajempia alue ja suurempi määrä eri kokoisia keskuksia kuin mitä aiemmissa Suomen sisäisissä tutkimuksissa on ollut. Rakenteellinen ja toiminnallisen monikeskuksisuus ovat ilmiön tärkeimmät ja eniten käytetyt näkökulmat, joilla ilmiötä havainnollistetaan. Rakenteellisuudella viitataan esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasaiseen jakautumiseen tietyllä alueella, kun taas toiminnallisuudella tarkoitetaan keskusten välisiä toiminnallisia yhteyksiä, joita voivat olla esimerkiksi työmatkat ja rahan liikkuminen. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tutkia rakenteellisen ja toiminnallisen monikeskuksisuuden ilmentymistä Varsinais-Suomen taajamaverkostossa paikkatietomenetelmien avulla. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan ajalliset muutokset, sillä tutkimuksen aineistot ovat vuosilta 2000 ja 2018. Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona käytetään yhdyskuntarakenteen seurantaan tarkoitettuja YKR-aineistoja, joissa esitetään muun muassa väestö ja työpaikat 250m x 250m ruuduissa. Näitä aineistoja käsitellään ja analysoidaan tilastoteemakarttojen ja tilastojen, rank-size -suhdeluvun sekä virtauskarttojen avulla. Tuloksista kävi ilmi, että monikeskuksisuuden rakenteellisesta näkökulmasta tarkasteltuna Turun kaupunkiseudun rooli on kasvanut merkittävästi, mikä tarkoittaa sitä, että rakenteellisesti Varsinais-Suomen aluerakenne on mennyt kohti yksikeskuksisuutta. Toisaalta myös monet muut taajamat ovat kasvaneet, mikä taas tarkoittaa sitä, että myönteistä kehitystä on myös Turun seudun ulkopuolella. Toiminnallisesta näkökulmasta voidaan todeta, että taajamaverkoston toiminnallisuus on kasvanut ja taajamien ja kuntien välinen vuorovaikutus kasvanut, sillä työmatkaliikenteen yhteyksiä oli vuonna 2018 huomattavasti enemmän kuin vuonna 2000. Tulevaisuutta ajatellen kehitys kertoo siitä, että mahdollisesti Turun kaupunkiseudun rooli tulee kasvamaan entisestään, mutta toisaalta myös työmatkaliikenteen verkosto laajenee ja keskimääräisen työmatkan pituus kasvaa.Polycentricity has been one of the most significant trends in regional development during the 21st century. Typically, research focuses on large urban areas and regional networks. In Finland, research related to polycentricity focuses on the urban areas of Helsinki, Tampere, and Turku. In this study the regional scale is the urban network of Southwest Finland. Therefore, the study area includes centers which have not been part of the previous Finnish research. In addition, the study also deals with small centers in Finland that have not previously been studied from this perspective. In polycentricity research, the two most important perspectives are morphological and functional polycentricity. Morphological polycentricity means a regional structure in where jobs and population are distributed throughout the region. The purpose of this study is to investigate morphological and functional polycentricity in Southwest Finland covering population, jobs, and commuting with GIS methods. Also, the differences between years 2000 and 2018 are examined. The Finnish Environment Institute SYKE's Monitoring System of Urban Structure (YKR), to which Statistics Finland has submitted data, provides data on the population, jobs, and commuting in 250m x 250m vector grids. The data is processed and analyzed using statistical thematic maps, rank size distribution and flow maps. Results showed that the role of the urban area of Turku has grown from a morphological perspective, meaning that the regional structure of Southwest Finland in 2018 was more central than it was in 2000. On the other hand, many other urban areas have also grown, which means there is positive development outside the Turku region also. From a functional perspective it can be said that the interaction between the different centers has increased, because there have been significantly more commuting connections in 2018 than in 2000. Looking to the future, the development indicates that the role of the Turku urban area may grow even more, but on the other hand, the commuting network will also expand, and the average commute length will increase

Koebe 1/4-Theorem and Inequalities in N=2 Super-QCD

The critical curve ${\cal C}$ on which ${\rm Im}\,\hat\tau =0$, $\hat\tau=a_D/a$, determines hyperbolic domains whose Poincar\'e metric is constructed in terms of $a_D$ and $a$. We describe ${\cal C}$ in a parametric form related to a Schwarzian equation and prove new relations for $N=2$ Super $SU(2)$ Yang-Mills. In particular, using the Koebe 1/4-theorem and Schwarz's lemma, we obtain inequalities involving $u$, $a_D$ and $a$, which seem related to the Renormalization Group. Furthermore, we obtain a closed form for the prepotential as function of $a$. Finally, we show that $\partial_{\hat\tau} \langle {\rm tr}\,\phi^2\rangle_{\hat \tau}={1\over 8\pi i b_1}\langle \phi\rangle_{\hat\tau}^2$, where $b_1$ is the one-loop coefficient of the beta function.Comment: 11 pages, LaTex file, Expanded version: new results, technical details explained, misprints corrected and references adde