Stay On Board : Suomalaisten merenkulkijoiden pysyminen ja lähteminen merityössä

Stay onboard -hankkeen lähtökohtana oli huoli suomalaisen merenkulkualan houkuttelevuudesta työnantajana. Merenkulkijoiden ikääntyminen näyttäytyi tulevaisuuden kannalta huolestuttavana kehityskulkuna, vaikka samaan aikaan alan taloustilanteeseen vaikuttui vuonna 2008 alkanut taantuma. Hankkeen päätehtäväksi määritettiin merityöhön vetävien ja siitä poistyöntävien tekijöiden tutkiminen. Kyseisen tehtävän kanssa yhtä tärkeäksi tavoitteeksi nähtiin merenkulkijoiden hyvinvointia tukevien toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen. Painotus oli asiaan vaikuttavien sosiaalisten ja terveydellisten tekijöiden tarkastelu merityön erityispiirteet huomioiden. Merityön houkuttelevuuden ja merenkulkijoiden työssäjaksamisen ajankohtaisuus merenkulkualan kannalta on kasvanut entisestään hankkeen aikana. Sekä työllisten tarpeen että työssäjaksamisen merkityksen odotetaan kasvavan. Työssäjaksamisen merkitystä korostaa valmisteilla oleva merimieseläkelaki, joka nostaa erityisesti miehistön mutta myös päällystön eläkeikää. Työn kysynnän odotetaan myös olevan kasvussa. Opetushallituksen vuoden 2011 koulutustarpeita koskevassa ennakointiraportissa liikenne- ja logistiikka-alan suurimman työvoimatarpeen kasvun ennakoidaan olevan vesiliikennetyöntekijöiden ja -päällystön luokassa (Hanhivaara ym. 2011). Vuoden 2014 tilanteen perusteella työn kysyntä näyttää kasvavan tätäkin voimakkaammin. Merkittäviä tekijöitä tältä kannalta ovat olleet tonnistoveron uudistaminen ja sekamiehistön salliminen, joiden myötä Suomen lipun alle on siirtynyt kymmeniä laivoja aikaisempien ulosliputusten sijasta. Lisäksi merenkulkualan suhdanneodotukset ovat olleet viimeisen kahden vuoden aikana aikaisempaa myönteisempiä. Toisaalta vuoden 2015 alussa voimaan tuleva rikkidirektiivi lisää alaa koskevia kustannuspaineita. Stay Onboard -hanke tarkastelee työhyvinvoinnin, johtamiskulttuurin ja työn organisoinnin välisiä yhteyksiä. Kohteena ovat suomalaiset merenkulkijat sekä laivatyöstä mantereelle tai muihin tehtäviin hakeutuneet henkilöt. Tiedon ja tahdon avulla työvoimavuotoa on mahdollista vähentää, työuria pidentää ja lisätä alan vetovoimaa, jos mahdollisuuksia hyödynnetään. Alalta poistuma merkitsee kohonneita kustannuksia ja menetettyjä koulutus- ja kokemuspanoksia. Merenkulkualan erityiset työajat asettavat paitsi henkilöstön jaksamisen myös heidän sosiaaliset suhteensa koetteelle. Hanke arvioi työolosuhteiden objektiivista ja subjektiivista tilaa ja etsii suosituksia ja ratkaisuja työn laadun parantamiseksi siten, että työntekijöiden työssä jaksaminen paranee ja työuran jatkaminen on entistä houkuttelevampaa ja toisaalta mahdollista. Hankeraportti tarjoaa tietoa merityön houkuttelevuuteen ja merenkulkijoiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tarjotaan suosituksia toimenpiteiksi, joilla alan houkuttelevuutta ja työntekijöiden työhyvinvointia voidaan parantaa. Raportin ohella hanke on tuottanut myös artikkeleita, joista osa julkaistaan hankkeen päättymisen jälkeen. Stay onboard -hankkeen toteutuksen ovat mahdollistaneet kumppanit, joihin on kuulunut sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Varustamot ry, Merimieseläkekassa, Merimiespalvelutoimisto, Kotkan kaupunki, Trafi, Työterveyslaitos sekä merenkulun etujärjestöt. Hankkeen päärahoitus on saatu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimasta valtakunnallisesta ESR-rahoituksesta. Lisäksi Merimieseläkekassa ja Merenkulun säätiö ovat rahoittaneet hanketta. Kyselyn toteutuksen mahdollisti yhteistyö merimieseläkekassan ja merimiespalvelutoimiston kanssa. Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille. Kaikesta tässä raportissa kirjoitetuista tosiasiaväittämistä ja suosituksista vastaavat tutkijat yksin. Tämä koskee myös mukaan otettuja haastattelulausuntoja

Arvoa palvelutuotannon mittareista

Tämä opas jäsentää ja päivittää palvelualaan liittyvää mittaamisosaamista. Mittaaminen nähdään ensisijaisesti palveluiden johtamisen ja arvonluontiprosessin kehittämisen apuvälineenä. Näkökulmiksi valitaan asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmät. Lisäksi oppaassa korostetaan henkilöstön roolia mittareiden kehitysprojektien menestystekijänä. Opas auttaa päivittämään oman organisaation mittarit palveluvaltaisen yhteiskunnan vaatimuksiin. Se tarjoaa konkreettisia malleja, muistilistoja ja työkaluja, jotka auttavat mittaristoprojektin läpiviennissä. Samalla kiteytetään yhteen kokemuksia kymmenestä palveluorganisaatiosta, joissa kehitettiin mittaamista vuosina 2011–2013. Nämä organisaatiot edustavat asiantuntijapalveluita, julkisia palveluita ja teollisuuden palveluita. Lisäksi oppaassa kuvataan suomalaisten palveluorganisaatioiden mittaamisen tilaa. Opas sopii perusteokseksi palveluorganisaatioiden johdolle ja kehittäjille sekä alan korkeakouluopiskelijoille

Matkustajalaivaliikennettä harjoittavan varustamon yhteiskuntaeettinen liiketoiminta

Yhteiskuntaeettinen, yhteiskuntavastuullinen liiketoiminta, (Corporate Social Responsibility,CSR) on määritelty yritysten vapaaehtoiseksi toiminnaksi, joka ylittää toimintaympäristöön ja sidosryhmiin kohdistuvat lainsäädännön ja muiden säädösten taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vähimmäisvaatimukset. Raportissa kerrotaan tutkimustuloksista, jotka on saatu Euroopan komission Itämeri-strategian mukaisen CAFE-hankkeen (Competitive Advantage by saFEfy) tuloksina. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja 5: Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen kehittäminen). Hanketta hallinnoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka. Yhteiskuntavastuullista liiketoimintaa tutkivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan tutkijat. Tavoitteena oli tutkia yhden Itämeren alueella matkustajalaivaliikennettä harjoittavan varustamon ekologista, ekonomista ja sosiaalista yhteiskuntaeettistä toimintaa matkustajien ja laivahenkilöstön arvioimina. Kohdevarustamoksi valikoitui Viking Line. Tutkimusaineisto koottiin pääosin vuonna 2012, jolloin kolmen laivamatkan aikana 503 matkustajaa ja 92 laivahenkilöstöön kuuluvaa täytti kyselylomakkeen. Laivahenkilöstöltä kysyttiin arviointeja varustamon yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta ja matkustajilta yhteiskuntavastuullisen toiminnan vaikutuksista matkavalintaan. Teemahaastatteluun osallistui operatiivisesta johdosta neljä henkilöä ryhmänä, kaksi henkilökohtaisesti teemahaastatellen ja kaksi aiheesta vapaamuotoisesti keskustellen (N=8). Ympäristövastuuta kuvasivat toimet estää laivojen haitallisia päästöjä ilmaan ja kiinteiden jätteiden pääsyä veteen sekä jätevesivastuu pesu-, WC- ja pilssivesistä. Ympäristönsuojelutoimet ja jätevastuu vaikuttivat matkustajien ostopäätöksiin matkustajien itsensä arvioimina. Taloudellista ympäristövastuuta kuvasivat polttoaineen ja puhtaan veden säästäminen, jätelajittelu ja jätemäärien vähentäminen. Polttoaineen ja puhtaan veden säästäminen vaikuttivat myönteisesti matkojen ostopäätöksiin. Sosiaalista yhteiskuntavastuuta kuvasivat kysymykset matkustusturvallisuudesta, laivahenkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Matkustusturvallisuus ilmeni sosiaalisena yhteiskuntavastuuna. Aikaisemmat matkakokemukset ja varustamon maine vaikuttivat (seuraavan) matkan valintaan. Matkustajilla oli eettiset preferenssit, jotka ohjasivat matkojen ostopäätöksiä. Matkustajien ja laivahenkilöstön yhteiskuntavastuun arvioinnit olivat samansuuntaiset. Merenkulun yhteiskuntavastuullista liiketoimintaa on tutkittu niukasti. Yhteiskuntavastuullinen toimintamalli sopiproaktiiviseksi toiminta- ja johtamismalliksi. Eettisesti yhteiskuntavastuullinen toiminta oli liiketoimintaetu, kilpailuetu