Yhteiskuntaeettinen, yhteiskuntavastuullinen liiketoiminta, (Corporate Social Responsibility,CSR) on määritelty yritysten vapaaehtoiseksi toiminnaksi, joka ylittää toimintaympäristöön ja sidosryhmiin kohdistuvat lainsäädännön ja muiden säädösten taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vähimmäisvaatimukset. Raportissa kerrotaan tutkimustuloksista, jotka on saatu Euroopan komission Itämeri-strategian mukaisen CAFE-hankkeen (Competitive Advantage by saFEfy) tuloksina. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja 5: Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen kehittäminen). Hanketta hallinnoi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka. Yhteiskuntavastuullista liiketoimintaa tutkivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan tutkijat.
Tavoitteena oli tutkia yhden Itämeren alueella matkustajalaivaliikennettä harjoittavan varustamon ekologista, ekonomista ja sosiaalista yhteiskuntaeettistä toimintaa matkustajien ja laivahenkilöstön arvioimina. Kohdevarustamoksi valikoitui Viking Line. Tutkimusaineisto koottiin pääosin vuonna 2012, jolloin kolmen laivamatkan aikana 503 matkustajaa ja 92 laivahenkilöstöön kuuluvaa täytti kyselylomakkeen. Laivahenkilöstöltä kysyttiin arviointeja varustamon yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta ja matkustajilta yhteiskuntavastuullisen toiminnan vaikutuksista matkavalintaan. Teemahaastatteluun osallistui operatiivisesta johdosta neljä henkilöä ryhmänä, kaksi henkilökohtaisesti teemahaastatellen ja kaksi aiheesta vapaamuotoisesti keskustellen (N=8).
Ympäristövastuuta kuvasivat toimet estää laivojen haitallisia päästöjä ilmaan ja kiinteiden jätteiden pääsyä veteen sekä jätevesivastuu pesu-, WC- ja pilssivesistä. Ympäristönsuojelutoimet ja jätevastuu vaikuttivat matkustajien ostopäätöksiin matkustajien itsensä arvioimina. Taloudellista ympäristövastuuta kuvasivat polttoaineen ja puhtaan veden säästäminen, jätelajittelu ja jätemäärien vähentäminen. Polttoaineen ja puhtaan veden säästäminen vaikuttivat myönteisesti matkojen ostopäätöksiin. Sosiaalista yhteiskuntavastuuta kuvasivat kysymykset matkustusturvallisuudesta, laivahenkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Matkustusturvallisuus ilmeni sosiaalisena yhteiskuntavastuuna. Aikaisemmat matkakokemukset ja varustamon maine vaikuttivat (seuraavan) matkan valintaan. Matkustajilla oli eettiset preferenssit, jotka ohjasivat matkojen ostopäätöksiä. Matkustajien ja laivahenkilöstön yhteiskuntavastuun arvioinnit olivat samansuuntaiset.
Merenkulun yhteiskuntavastuullista liiketoimintaa on tutkittu niukasti. Yhteiskuntavastuullinen toimintamalli sopiproaktiiviseksi toiminta- ja johtamismalliksi. Eettisesti yhteiskuntavastuullinen toiminta oli liiketoimintaetu, kilpailuetu
