Suositus MS-tautia sairastavan henkilön liikkumisen ja uupumuksen arviointiin

TOIMIA-suositusTämä suositus korvaa 24.1.2011 julkaistusta suosituksesta ”Kantanen M, Paltamaa J, Peurala S. Suositus aivoverenkiertohäiriö (AVH)- ja MS -kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin” MS-tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn arviointiin kohdistuvan osuuden.Päivitys 10.4.201

Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla

TOIMIA-suositu

ICF tulee osaksi tietojärjestelmiä

Kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) on ollut käytössä kymmenisen vuotta. Sen käyttöönotto on koettu sekä tärkeäksi että turhauttavaksi. Yksi ongelma on liittynyt sen kirkastamiseen, miten ICF-luokitusta käytetään ja mitä hyötyä siitä on. Tämä on voinut johtaa toiseen ongelmaan. ICF ei yksin pysty ratkaisemaan kaikkia kuntoutusprosessiin liittyviä haasteita, kuten Heidi Anttila ja Jaana Paltamaa toteavat. Kirjoittajat avaavat ICF:ään liittyviä päivityksiä ja uudistuksia keskittymällä tietojärjestelmiin, asiakastilanteisiin ja tiedonjakamiseen. Esimerkiksi toimintakykykäsitteiden luokitus julkaistaan tänä vuonna THL:n koodistopalvelimella. WHO:n käytännön esimerkkejä sisältävä ICF-opas puolestaan julkaistaan myös suomeksi. Toimintakykytiedon rakenteistaminen on haaste. Kirjoittajat kuvaavat, miten jatkossa tietojärjestelmien taustalle tarvitaan niin sanottu oma tietomalli. Se kertoisi, miten eri ammattilaisten ja asiakkaiden toimintakykyhavainnot kirjataan rakenteisesti ja miten samalla hyödynnetään toimintakykymittareita. Vapaa teksti syventäisi rakenteista tietoa. Aiempaa selkeämpää ohjeistusta kaivataan – eikä vain ICF-luokitukseen liittyvien tavoitteiden vuoksi. Myös luokitusta työstäessään ammattilaisen pitää voida kokea tekevänsä merkityksellistä työtä. Sen tulee paitsi kertoa riittävästi myös hyödyttää muita kuntoutustahoja ja asiakasta itseään. Rakenteisen kirjaamisen aikakaudella on tärkeää muistaa myös vaikeasti mitattavat ilmiöt ja niiden asettamat vaatimukset. Yksi esimerkki tästä on krooninen kipu

Keski-Suomen kotikuntoutuskokeilun tulokset ja suositukset - Kukoistava kotihoito -hankkeen osaraportti

Kukoistava kotihoito -hanke (2016-2018) rahoitettiin hallituksen "Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa" (I&O)-kärkihankkeesta. Kukoistava kotihoito -hankkeessa kehitettiin useita kotihoidon toimintamalleja. Hankkeen yksi kehittämiskokonaisuus oli kuntoutuksen ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen. Tässä raportissa kuvataan ikääntyneiden arki- ja kotikuntoutuksen perusteita, haasteita ja kehittämiskohteita sekä Kukoistava kotihoito -hankkeessa keväällä 2018 toteutetun tutkimuksen tuloksia suosituksineen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva Keski-Suomen maakunnan eri kunnissa kokeiluissa olleista kuntouttavien arviointijaksojen prosesseista. Tutkimuksessa kartoitettiin kuntakohtaisesti kuukauden ajalta (a) uusien kotihoitoasiakkaiden yhteydenotot ja sen jälkeinen (b) palveluohjaus arviointeineen, (c) ohjautuminen kuntouttaville arviointijaksoille, (d) käynnistyneiden arviointijaksojen tavoitteet ja sisällöt menetelmineen sekä (e) arviointijaksojen jälkeiset jatkotoimenpiteet ja asiakkaiden palvelutarpeet. Tulosten mukaan kunnat olivat hyvin eri vaiheissa kuntouttavien arviointijaksojen käynnistämisessä ja toteuttamisessa. Tutkimukseen osallistuneissa kunnissa ja kotihoitoyksiköissä oli nähtävissä samoja, kaikille yhteisiä haasteita, kuten uuden asiakkaan asiakasohjauksen toimivuus, miten ja millä kriteereillä asiakkaat ohjattiin kuntouttaville arviointijaksoille, miten yhteistyö onnistui kotihoidon henkilöstön ja kuntoutushenkilöstön välillä ja ennen kaikkea, mitä oli asiakaslähtöinen, tavoitteellinen kuntoutusjakso sisältöineen, menetelmineen ja työnjakoineen. Aikaisempien tutkimusten tulosten pohjalta asiakkaan itsensä määrittämät tavoitteet ohjaavat onnistunutta ja vaikuttavaa kotikuntoutusta, jossa myös asiakkaan oma rooli ja läheisten tehtävät ovat määritelty, ja jota kotihoitohenkilöstö ja erityistyöntekijät ohjaavat ja sovitusti toteuttavat. Yhteisenä tavoitteena on ikääntyneen asiakkaan arjen hallinnan ja merkityksellisen kotona tekemisen ja elämisen edistäminen

Parkinsonin tautia sairastavan henkilön toimintakyvyn arviointi fysioterapiassa

TOIMIA-suositus ID S025/19.2.202

Työyhteisö ja omavalvonta vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointia tukemassa

Tutkimuksemme kohdentui vanhuspalveluiden henkilöstön työkykyyn. Pyrimme ymmärtämään, miksi ja miten työtä tehdään ammatillisesti hyvällä ja samalla työhyvinvointia vahvistavalla asenteella ja tavalla. Tapaustutkimuksemme kohdistui kahteen vanhuspalveluita tarjoavaan yritykseen. Henkilöstön työkykyä selvitimme Webropol-kyselyllä tutkimuksemme alku- ja loppuvaiheessa. Työkykyä tarkastelimme Työterveyslaitoksen Työkykytalo-mallin mukaisesti. Sen perusta ‒ henkilöstön kokema työkyky ja osaaminen ‒ oli hyvä. Yhteiskehittämisen teemoiksi nousivat arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen ja työyhteisö. Osana tutkimusta toteutimme yli 50 tiimivalmennusta, joissa keskityttiin työhyvinvoinnin edistämiseen laadun omavalvonnan avulla. Henkilöstön kokema työkyky pysyi hyvin samanlaisena kahden vuoden seurantajakson aikana. Selkein muutos tapahtui esihenkilöiden toimintaan liittyvissä kokemuksissa. Esihenkilöt huomioivat työntekijöiden mielipiteet ja reagoivat niihin aiempaa herkemmin. Henkilöstön asenne omaan työhönsä oli positiivinen, mutta työn kuormittavuus ja riittämättömyyden tunne aiheuttivat ristiriitaa omien arvojen kanssa. Toimiva omavalvonta helpottaa työn suorittamista, kun jokainen työntekijä tietää tehtävänsä, vastuunsa ja pelisäännöt organisaation omavalvontasuunnitelmaan perustuen. Työnkuvien selkeyttäminen ja vaikuttavien toimintamallien käyttö lisäävät myös työpaikan houkuttelevuutta, veto- ja pitovoimaa. Work community and self-monitoring to support the well-being of staff in services for the elderly Our research focused on the well-being of employees working in services for the elderly and sought to understand why and how to work professionally with a good attitude and in a way that promotes well-being. Our case study was limited to two companies providing services to elderly people. We used a Webropol questionnaire to explore well-being at the beginning and end of our study. We analysed work ability according to the Work Ability model of the Finnish Institute of Occupational Health. Its basis, i.e., the perceived work ability and competence of the employees, was good. Values, attitudes, and motivation as well as leadership and work community, were the themes of co-creation. As a concrete way of working, we conducted more than 50 team coaching sessions focusing on promoting well-being at work through quality self-monitoring. Perceived well-being at work remained very similar over the two-year follow-up period. The most obvious change was in the employees’ perception of their supervisors’ performance. They listened better to the opinions of their employees. Employees were positive about their own work, but the stress and feelings of inadequacy caused by their work were at odds with their own values. We found that effective self-monitoring facilitates well-being at work when everyone knows their role, responsibilities, and rules based on the organisation’s self-monitoring plan. Clarifying job descriptions and using effective procedures also increases the attractiveness, appeal, and retention power of the workplace

Ryhmän tuella toimivampaan arkeen : MATKA – Ryhmämuotoinen avokuntoutusmalli nuorille aikuisille

MATKA-kehittämishankkeessa kehitettiin, pilotoitiin, arvioitiin ja mallinnettiin 18–29-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille aikuisille ("NEET-nuorille aikuisille") suunnattu matalan kynnyksen ryhmämuotoinen avokuntoutusmalli, MATKA, joka yhdistää ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä kuvaavia indikaattoreita arvioiva toimijuuden MATKA-itsearviointikysely ja pilotoitiin sen käyttöä. Hanketta hallinnoi ja siihen liittyvän arviointitutkimuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja palveluntuottajana ja kehittämiskumppanina avokuntoutusmallissa toimii Nuorten Ystävät -palveluiden toimintayksiköt kolmella eri paikkakunnalla. Hankkeen toimenpiteet toteutettiin ajanjaksolla 1.2.2018–31.12.2019. Hankkeen aikana toteutettuihin MATKA-ryhmiin ohjautui useiden eri sote-palveluiden kautta nuoria aikuisia, joiden keskeisimmät työ- ja koulutuselämään liittyvät toiveet ja suunnitelmat kohdistuivat omien koulutus- ja työsuunnitelmien selkeytymiseen. Ryhmäläiset lähtivät mukaan toimintaan saadakseen säännöllistä tekemistä arkeensa, suuntaa elämälleen sekä lisääntyvää itsetuntemusta. Ryhmäläiset ja ryhmänohjaajat pitivät MATKA-ryhmien ajallista toteutusta pääsääntöisesti toimivana. Ryhmäkäyntien toteutuksessa tärkeänä koettiin keskustelun ja erilaisten toiminnallisten menetelmien tasapaino sekä ruokailun sisällyttäminen ryhmäkäynteihin. Toteutuneiden ryhmien sisällöiksi oli ryhmäläisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta määrittynyt arjen toimivuuteen, itsetuntemukseen ja sosiaalisiin suhteisiin painottuvia teemoja. MATKA-ryhmäläiset kokivat pääsääntöisesti matalan kynnyksen ryhmän vastanneen erittäin hyvin heidän tarpeitaan. MATKA-ryhmän koettiin ennen kaikkea tarjonneen mielekästä tekemistä ja rytmiä arkeen sekä muuttaneen suhtautumista sosiaalisiin tilanteisiin. Merkityksellisinä toiminnassa koettiin muilta ryhmäläisiltä ja ryhmäohjaajilta saatu kannustus ja hyväksytyksi tuleminen. Ryhmäläiset nostivat esiin tarpeen tarkemmalle etukäteistiedolle toiminnasta, ja myös keinoja tukea ryhmäläisten sitoutumista toimintaan pohdittiin. Ryhmänohjaajat toivat esille haasteita seurantakäyntien toteuttamisessa. Hankkeen tulokset tukevat käsitystä ryhmämuotoisen toiminnan soveltumisesta nuorten aikuisten kuntoutusmuodoksi.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Effectiveness of Technology-Based Distance Physical Rehabilitation Interventions for Improving Physical Functioning in Stroke : A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials

Objective: To study the effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation interventions on physical functioning in stroke. Data Sources: A systematic literature search was conducted in 6 databases from January 2000 to May 2018. Study Selection: Inclusion criteria applied the patient, intervention, comparison, outcome, study design framework as follows: (P) stroke; (I) technology-based distance physical rehabilitation interventions; (C) any comparison without the use of technology; (0) physical functioning; (S) randomized controlled trials (RCTs). The search identified in total 693 studies, and the screening of 162 full-text studies revealed 13 eligible studies. Data Extraction: The studies were screened using the Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-analysis guidelines and assessed for methodological quality and quality of evidence. Meta-analysis was performed if applicable. Data Synthesis: A total of 13 studies were included, and online video monitoring was the most used technology. Seven outcomes of physical functioning were identified-activities of daily living (ADL), upper extremity functioning, lower extremity functioning, balance, walking, physical activity, and participation. A meta-analysis of 6 RCTs indicated that technology-based distance physical rehabilitation had a similar effect on ADL (standard mean difference 0.06; 95% confidence interval: -0.22 to 0.35, P=.67) compared to the combination of traditional treatments (usual care, similar and other treatment). Similar results were obtained for other outcomes, except inconsistent findings were noted for walking. Methodological quality of the studies and quality of evidence were considered low. Conclusions: The findings suggest that the effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation interventions on physical functioning might be similar compared to traditional treatments in stroke. Further research should be performed to confirm the effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation interventions for improving physical functioning of persons with stroke. (C) 2018 by the American Congress of Rehabilitation MedicinePeer reviewe

Neljän elämänlaatumittarin sisältöanalyysi ICF-luokituksen viitekehyksessä

Suomalaisen TOIMIA-asiantuntijaverkoston tavoitteena on parantaa toimintakyvyn arvioimisen ja mittaamisen laatua sekä yhdenmukaistaa käytettyä terminologiaa. Tehtävää toteutetaan etsimällä ja arvioimalla käytössä olevia yhteiseen käyttöön suositeltavia arviointimenetelmiä. Yhtenä tehtävää ohjaavana viitekehyksenä toimii WHO:n toimintakykyä, toimintarajoitteita ja terveyttä kuvaava ICF-luokitus. Tutkimuksessa analysoidaan neljää Suomessa käytössä olevaa terveyteen liittyvää elämänlaadun mittaria (RAND-36,15D, EuroQol, WHOQOL-BREF) ICF-luokituksen viitekehyksessä, koska elämänlaatu määritellään usein toimintakykyyn suhteutettavilla käsitteillä. Työryhmä linkitti elämänlaatumittarit Ciezan työryhmän esittämällä tavalla ICF-käsitteisiin. Mittarit sisälsivät 82 kysymystä, joista oli tunnistettavissa 209 osittain päällekkäistä toimintakykyä kuvaavaa käsitettä. Käsitteet olivat linkitettävissä 102:een ICF-luokituksen kuvauskohteeseen. Käsitteistä 22 (11 %) ei ollut mahdollista linkittää mihinkään kuvauskohteista. WHOQOL-BREF –elämänlaatumittari kattoi tasaisimmin toimintakyvyn eri osa-alueet