Historiallisen toimijuuden rakentuminen lukiolaisten esseevastauksissa

Artikkelissa tarkastellaan historiallisen toimijuuden representoitumista osana tiedon rakentumista lukiolaisten kirjoittamissa dokumenttipohjaisissa esseissä. Tutkimuksen aineistona on 23 historian esseetä, joiden tehtävänantona on pohtia kylmän sodan aloittajaa annetun oheisaineiston valossa. Artikkelissa tekstitaitoja lähestytään sosiokulttuurisesti rakentuvina ja tiedonalakohtaisina taitoina. Esseiden kielen piirteiden tarkastelu sidotaan siis historian tiedonalan tiedonmuodostukseen sekä koulu-kontekstiin liittyviin piirteisiin. Artikkelin teoreettinen ja metodologinen viitekehys pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Historiallista toimijuutta lähestytään transitiivisuus-systeemin sisällä tehtävän prosessityyppianalyysin avulla eli tarkastellaan, kuka tai mikä esseissä esitetään tapahtumia aikaansaavaksi tahoksi ja millaisena toimintana tapahtumat näyttäytyvät. Analyysin perusteella historiallinen toimijuus vuorottelee esseissä yksilöityjen henkilöiden ja ihmisjoukkoon viittaavien sanojen, kuten valtioiden, välillä. Inhimillinen toimijuus voidaan myös viedä taka-alalle abstraktien toimijoiden ja suhteita kuvaavien prosessien avulla. Tutkimuksen perusteella esseevastaukset heijastelevat niiden tilannekontekstiin kuuluvia tekstejä ja diskursseja: Toimijuuden rakentamisessa hyödynnetään yleisiä analyyttisen kielen piirteitä. Toimijuuden tasojen vaihtelut henkilöiden, ihmisjoukkojen ja abstraktien toimijoiden välillä kietoutuvat myös esseen tekstilajiin ja tehtävänannon esseille asettamaan kehykseen sekä historian tiedonalan tiedonrakennustapoihin, kuten tulkinnallisuuteen ja syy-seuraussuhteiden esittämiseen.   The construction of historical agency in students’ essays The article examines the representation of historical agency as part of constructing knowledge in document-based essays written by upper secondary school students. The data studied consists of 23 history essays, in which the students were asked to discuss what instigated the Cold War. The article is based on a sociocultural view of literacies and on the concept of disciplinary literacies, and the linguistic features of the essays are therefore linked to the knowledge construction features of the discipline of history. The theoretical and methodological framework of the article is based on the systemic-functional language theory. Historical agency is approached through a process type analysis within the transitivity system of the theory, focusing on who or what is represented as an agent behind the processes, and the ways in which historical events are represented as actions. According to the analysis, historical agency alternates between identified people and human collectives. Abstract agents and relational processes can also place human agency into the background. The essays reflect the texts and discourses within their context of situation. In constructing agency, some general features of analytical language are used. The alternation of agency between human beings, human collectives, and abstract agents also intertwines with the genre and the assignment of a school essay. Furthermore, it is linked to the important features of knowledge construction in the discipline of history, such as cause and correlation and the interpretative nature of knowledge

Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia? : Tiedonalakohtaiset tekstitaidot historian ylioppilaskokeen tehtävänannoissa ja pisteytysohjeissa

Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä pisteytysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historiaopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää historiallisten tekstien kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja edelleen historiallista ajattelua, tulisi tehtävien ohjata työskentelemään yhä enemmän myös aineistojen kanssa. Tutkimuksen aineistona ovat historian ylioppilaskokeiden aineistopohjaiset tehtävänannot ainereaalikokeen ajalta vuosilta 2006–2019 sekä Ylioppilastutkintolautakunnan laatimat hyvän vastauksen piirteet ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton laatimat pisteohjeet. Tehtävänantojen luokittelun pohjana käytämme genreteoreettista historian oppiaineessa kirjoitettavien tekstilajien luokittelua sekä sisällönanalyysia. Tutkimuksen perusteella historian ylioppilaskoe ei ole parhaalla mahdollisella tavalla tukenut lukion opetussuunnitelmissa ja tutkijoiden puheenvuoroissa asetettuja tiedonalalähtöisen historianopetuksen tavoitteita. Aineistopohjaisia tehtävänantoja on varsin vähän. Useimmissa tehtävänannoissa edellytetään vain yhden aineiston hyödyntämistä ja vähäistä lähteen taustoittamista. Lähdekritiikin käsite näyttäytyy pisteytysohjeissa epäselvänä eikä kuvaa riittävästi keskeisiä lähteiden parissa työskentelemisen taitoja.Peer reviewe

Väitöskirjatutkijoiden tieteellisen kirjoittamisen osaaminen ja tuki suomalaisissa yliopistoissa

Peer reviewe

Presynaptic vesicle protein SEPTIN5 regulates the degradation of APP C-Terminal fragments and the levels of Aβ

© 2020 by the authors. Licensee MDPI, Basel, Switzerland. This article is an open access article distributed under the terms and conditions of the Creative Commons Attribution (CC BY) license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Alzheimer's disease (AD) is a neurodegenerative disease characterized by aberrant amyloid-β (Aβ) and hyperphosphorylated tau aggregation. We have previously investigated the involvement of SEPTIN family members in AD-related cellular processes and discovered a role for SEPTIN8 in the sorting and accumulation of β-secretase. Here, we elucidated the potential role of SEPTIN5, an interaction partner of SEPTIN8, in the cellular processes relevant for AD, including amyloid precursor protein (APP) processing and the generation of Aβ. The in vitro and in vivo studies both revealed that the downregulation of SEPTIN5 reduced the levels of APP C-terminal fragments (APP CTFs) and Aβ in neuronal cells and in the cortex of Septin5 knockout mice. Mechanistic elucidation revealed that the downregulation of SEPTIN5 increased the degradation of APP CTFs, without affecting the secretory pathway-related trafficking or the endocytosis of APP. Furthermore, we found that the APP CTFs were degraded, to a large extent, via the autophagosomal pathway and that the downregulation of SEPTIN5 enhanced autophagosomal activity in neuronal cells as indicated by altered levels of key autophagosomal markers. Collectively, our data suggest that the downregulation of SEPTIN5 increases the autophagy-mediated degradation of APP CTFs, leading to reduced levels of Aβ in neuronal cells.This research was supported by the Academy of Finland (grant numbers 307866 and 315459), the Sigrid Jusélius Foundation, the Strategic Neuroscience Funding of the University of Eastern Finland, and the National Institute of Mental Health of the National Institutes of Health (grant numbers R01MH099660, R01DC015776, R21HD053114, and U54HD090260). Catarina B. Ferreira is a PhD Fellow (NeurULisboa - Integrated Neurosciences PhD program, supported by an individual grant from Fundação para a Ciência e Tecnologia (FCT), (PD/BD/128390/2017, SFRH/PD/BD/114441/2016, PD/BD/128091/2016). Work was also supported by Santa Casa da Misericórdia de Lisboa (MB37-2017) and SynaNet (LISBOA-01-0145-FEDER-0073919), under the grant agreement no. 692340, and the project was co-financed by FEDER, POR Lisboa 2020, Programa Operacional Regional de Lisboa, from PORTUGAL 2020 and by Fundação para a Ciência e a Tecnologia.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

DHCR24 exerts neuroprotection upon inflammation-induced neuronal death

Abstract Background DHCR24, involved in the de novo synthesis of cholesterol and protection of neuronal cells against different stress conditions, has been shown to be selectively downregulated in neurons of the affected brain areas in Alzheimer’s disease. Methods Here, we investigated whether the overexpression of DHCR24 protects neurons against inflammation-induced neuronal death using co-cultures of mouse embryonic primary cortical neurons and BV2 microglial cells upon acute neuroinflammation. Moreover, the effects of DHCR24 overexpression on dendritic spine density and morphology in cultured mature mouse hippocampal neurons and on the outcome measures of ischemia-induced brain damage in vivo in mice were assessed. Results Overexpression of DHCR24 reduced the loss of neurons under inflammation elicited by LPS and IFN-γ treatment in co-cultures of mouse neurons and BV2 microglial cells but did not affect the production of neuroinflammatory mediators, total cellular cholesterol levels, or the activity of proteins linked with neuroprotective signaling. Conversely, the levels of post-synaptic cell adhesion protein neuroligin-1 were significantly increased upon the overexpression of DHCR24 in basal growth conditions. Augmentation of DHCR24 also increased the total number of dendritic spines and the proportion of mushroom spines in mature mouse hippocampal neurons. In vivo, overexpression of DHCR24 in striatum reduced the lesion size measured by MRI in a mouse model of transient focal ischemia. Conclusions These results suggest that the augmentation of DHCR24 levels provides neuroprotection in acute stress conditions, which lead to neuronal loss in vitro and in vivo

Kuinka pohtivuutta edellyttävään tehtävänantoon vastataan? : erilaiset kirjoittajaäänet lukiolaisten historian esseissä

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisin kielellisin keinoin lukiolaisten aineistopohjaisissa historian esseissä pohditaan tehtävänannon kysymystä. Aineistona on 52 suomalaisesta lukiosta kurssikokeen yhteydessä kerättyä esseevastausta. Tutkimus on tekstintutkimusta, jonka teoreettisena ja menetelmällisenä viitekehyksenä on suhtautumisen teoria. Analyysissa keskitytään esseiden lopetuksissa esiintyviin kirjoittajaääniin, joiden muodostumiseen vaikuttavat erilaiset sitoutumisen ja asennoitumisen ilmaukset. Tulokset osoittavat, että pohdinta toteutuu esseissä erilaisten kirjoittajaäänten välityksellä: Arvottajan ääni muistuttaa suostuttelemaan pyrkiville tekstilajeille tyypillistä ja analysoijan ääni eritteleville ja akateemisille teksteille tyypillistä suhtautumista. Molemmat äänet voivat toteutua eri tavoin sen mukaan, kuinka varmana tai epävarmana asiat esitetään, ja erityisesti spekuloivaa ääntä voidaan pitää toisia pohtivampana. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tehtävänannon vaatimus pohdinnasta voidaan tulkita monin tavoin. Historian opetuksessa sekä tehtävänantojen laadinnassa tulisi kiinnittää huomiota erilaisten koevastausten piirteisiin ja vaatimuksiin.peerReviewe

Historian esseevastauksen funktionaalinen rakenne

peerReviewe

Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa : historian esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta

Hilkka Paldaniuksen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin lauantaina 5. syyskuuta 2020 Jyväskylän ylipistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Minna-Riitta Luukka. Hilkka Paldanius: Kuka aloitti kylmän sodan? Lukion historian aineistopohjaisen esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Jyväskylä Studies in Humanities 227. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8175-4nonPeerReviewe

Pohdinta terveystiedon ylioppilaskoevastauksissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan terveystiedon ylioppilaskokeen vastauksia, joiden tehtävänanto edellyttää pohdintaa. Tutkimuksessa kuvataan vastausten rakennetta ja pohdinnan piirteitä tekstilajiteoreettisesta näkökulmasta. Kuvaamisessa hyödynnetään funktionaalisten jaksojen analysointia ja tarkastellaan tekstien kokonaisuuden rakentumista eri jäsennysperiaatteita tarkastelemalla. Jäsennysperiaatteet kumpuavat terveystiedon oppiaineesta ja koulussa opetettavista tekstinjäsennystavoista. Vastaukset edustavat yhtä koulumaailman koevastauksen ja reaalikoevastauksen tyyppiä. Aineisto koostuu 71 terveystiedon ylioppilaskoevastauksesta kevään 2009 ja kevään 2011 kokeista. Vastaukset ovat kolmesta eri tehtävänannosta ja ne on valikoitu niin, että mukana on vastauksia tasaisesti eri arvosanoista. Tutkimuksen perusteella vastauksista löytyy yhteisiä piirteitä niiden jäsennysperiaatteista ja vastausten sisältämistä funktionaalisista jaksoista. Vastauksissa vertaillaan, otetaan kantaa ja problematisoidaan käsiteltävää aihetta. Vastauksista on tyypiteltävissä kolme kokonaisrakennetta kuvaavaa jäsennystapaa ja kymmenen funktionaalista jaksoa. Jäsennystavat ovat aihepiirijäsennys, vertailujäsennys ja ongelmanratkaisujäsennys. Jokaisella jäsennystavalla on sille tyypillisiä kielellisiä piirteitä ja rakenteellisia ominaisuuksia. Aihepiirijäsennystä noudattava vastaus on piirteiltään kuvaileva ja raportoiva, vertailujäsennystä noudattava vastaus erittelevä ja kuvaileva ja ongelmanratkaisujäsennystä noudattava vastaus on argumentoiva. Jäsennystavat voivat myös limittyä keskenään. Vastauksista löytyneitä funktionaalisia jaksoja ovat pohjustus, määritelmä, esimerkki, kannanotto, vaihtoehto, johtopäätös, kommentti, laajennus, ohje ja kuvaus. Vastauksista löytyy myös tehtävänannon kannalta irrallisia funktionaalisia jaksoja sekä vastauksia, jotka ovat jäsennystavaltaan sekavia. Tutkimuksen perusteella pohdinta on sitä, että vastauksessa otetaan huomioon useita eri näkökulmia. Näissä näkökulmissa heijastuvat terveystiedon tiedonjäsennysperiaatteet. Useita jäsennystapoja sekoittavissa vastauksissa on argumentoinnin, erittelyn ja kuvailun piirteitä. Parhaita arvosanoja saaneissa vastauksissa on limittyneenä useita jäsennystapoja. Niissä ei ainoastaan kuvailla, vaan vertaillaan ja tarkastellaan asioita eri näkökulmista sekä otetaan kantaa. Heikot vastaukset ovat lyhyitä tai eivät vastaa tehtävänantoon. Ne ovat voimakkaasti suostuttelemaan pyrkiviä argumentoivia tekstejä tai puhtaan kuvailevia ja raportoivia tekstejä

Selostuksesta tulkintoihin : aineistojen esittäminen lukiolaisten historian esseissä

Artikkelissa selvitetään tiedonalakohtaisten tekstitaitojen viitekehyksessä, miten lukiolaisten historian esseissä rekontekstualisoidaan aineistona olevia historiallisia -dokumentteja ja miten dokumentteja selostavat ja niitä tulkitsevat esitykset eroavat toisistaan. Aineistona on 52 lukion kurssikokeen yhteydessä kirjoitettua esseetä, joiden tehtävänanto edellyttää aineistojen hyödyntämistä vastauksen perustelussa. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä ovat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja siihen pohjautuva suhtautumisen teoria. Tutkimuksen analyysiyksikön rajauksessa hyödynnetään projektion käsitettä, ja analyysin kohteeksi on valittu sellaiset projektiot, joissa tiedon lähteeksi osoitetaan aineistona olevat dokumentit. Tutkimuksen perusteella dokumenttien esittämisen tavat voidaan nähdä jatkumona, jonka toisessa päässä ovat tiukemmin dokumentin muotoa noudattavat ja toisessa päässä kauempana dokumentin sisällöstä olevat projektiot. Historian tekstitaitojen kannalta kiinnostavia ovat tulkintaa osoittavat esitykset, joissa projektion muotoilu voi kieliä kirjoittajan historian osaamisesta. Projektioiden muotoilussa näkyy myös se, että tehtävänantoon kuuluu useampia dokumentteja, joita tulkitaan suhteessa toisiinsa. Kuvadokumenttia projisoidaan tekstidokumenteista poikkeavalla tavalla, sillä jo pelkkä dokumentin sisällön esittäminen vaatii kirjoittajalta kuvan selostamista omin sanoin. Monissa dokumenttia projisoivissa esityksissä on suhtautumisen ilmauksia, jotka esittävät dokumentit faktuaalisina ja tekstiin rakentuvan kirjoittajaäänen ajattelua tukevina lähteinä, mikä voi olla ongelmallista historian tekstitaitojen kannalta. Dokumenttien esittämisen tavoissa yksittäisillä sananvalinnoilla voi olla merkitystä sille, millaisen kuvan esitys rakentaa kirjoittajan historian osaamisesta. Niinpä historian opetuksessa olisikin tärkeää panostaa aineistojen esittämisen opetteluun, jotta tällä tiedonalalla tärkeät tekstitaidot kehittyisivät.peerReviewe