Associations between Parent–Child Nature Visits and Sleep, Physical Activity and Weight Status among Finnish 3–6-Year-Olds

Nature visits and nature exposure have been shown to be favorably associated with children’s health and development, but the research regarding their associations with children’s lifestyle habits is limited. The current study aimed to investigate the associations between the frequency of parent–child nature visits and sleep, moderate-to-vigorous physical activity (MVPA) and weight status among three- to six-year-old Finnish preschoolers. Parents and their children (n = 864) participated in a cross-sectional DAGIS (increased health and wellbeing in preschools) study, which was conducted between 2015 and 2016 in Finland. In total, 798 parents answered a questionnaire on the frequency of parent–child nature visits, which also included questions on sociodemographic factors and their children’s sleep habits. Parents also reported children’s bedtimes and wake-up times and children wore an accelerometer for seven days. Trained researchers measured children’s weight and height. Linear and logistic regression analyses were conducted. More frequent parent–child nature visits were associated with children’s longer sleep duration at night, higher amounts of MVPA outside preschool time and, among girls, good sleep consistency. The frequency of parent–child nature visits was not significantly associated with whether children were overweight or obese or not. Promoting parent–child nature visits could be a cost-effective way to increase young children’s MVPA and enhance night-time sleep

Associations between Parent–Child Nature Visits and Sleep, Physical Activity and Weight Status among Finnish 3–6-Year-Olds

Nature visits and nature exposure have been shown to be favorably associated with children’s health and development, but the research regarding their associations with children’s lifestyle habits is limited. The current study aimed to investigate the associations between the frequency of parent–child nature visits and sleep, moderate-to-vigorous physical activity (MVPA) and weight status among three- to six-year-old Finnish preschoolers. Parents and their children (n = 864) participated in a cross-sectional DAGIS (increased health and wellbeing in preschools) study, which was conducted between 2015 and 2016 in Finland. In total, 798 parents answered a questionnaire on the frequency of parent–child nature visits, which also included questions on sociodemographic factors and their children’s sleep habits. Parents also reported children’s bedtimes and wake-up times and children wore an accelerometer for seven days. Trained researchers measured children’s weight and height. Linear and logistic regression analyses were conducted. More frequent parent–child nature visits were associated with children’s longer sleep duration at night, higher amounts of MVPA outside preschool time and, among girls, good sleep consistency. The frequency of parent–child nature visits was not significantly associated with whether children were overweight or obese or not. Promoting parent–child nature visits could be a cost-effective way to increase young children’s MVPA and enhance night-time sleep

Kartläggning av Arcadastuderandes motivation till att motionera

Beställaren för detta examensarbete är Arcada studerandekår ASK och examensarbetet förväntas skapa en grund för ASK att utveckla motionsverksamhet för Arcadastuderande, så att så många som möjligt ska nås och bli intresserade av att delta. Syftet är att kartlägga Arcadastuderandes motivation till att motionera. Problemställningarna i detta examensarbete är: 1) Vad motiverar Arcadastuderande till att motionera? 2) Vilka träningsformer önskar studerande på Arcada att ASK ska erbjuda dem? 3) Hur förhåller sig studerande på Arcada till tanken att delta i motionsverksamhet som ordnas av ASK? Den teoretiska referensramen för det här examensarbetet bygger på självbestämmandeteorin, inre och yttre motivation, ekologiska modellen samt målrikting och prestationsbeteende. Metoden var en kvantitativ enkätundersökning bland Arcadastuderande. Enkäten var på svenska och den gjordes med Google Formulär-programmet. Enkäten innefattade 20 frågor och den var tillgänglig på ASK:ens och specialföreningarnas Facebooksidor under 18 dagars tid. I enkätundersökningen deltog 83 Arcadastuderande, varav 66,3 % var kvinnor, 30,1 % män och 3,6 % svarade något annat/vill inte svara. Förbättrande av fysisk prestationsförmåga samt utseendemässiga skäl är faktorer som mest motiverar Arcadastuderande till att motionera. Även flera inre motivationsfaktorer motiverar. Socialt umgänge i samband med motion har en mindre betydelse för studerandena. Kompetenskänsla har en mer betydande roll för respondenterna. Kvinnliga respondenter önskar mest yoga och andra former av rörlighetsträning, bollsporter, dans och styrketräning. Männen önskar mest bollsporter. Olika typer av äventyrsmotion önskas även av båda könen. Av respondenterna var 60 % intresserade av att delta i ASK:ens motionsverksamhet en till två gånger i veckan. Ett klart intresse har uttryckts av Arcadastuderande att delta i ASK:ens motionsverksamhet. Det bör tas i beaktande att enbart en liten del av alla Arcadas studerande deltog i undersökningen, majoriteten var kvinnor och 25 % av respondenterna idrottsinstruktörstuderande. Studien är inte generaliserbar.This study is commissioned by Arcada Student Union, ASK. This study is expected to form a baseline for ASK to develop exercise activities for Arcada students, so that as many students as possible would know the possibilities to exercise and participate. The aim is to examine students´ motivation to exercise. The issues are: 1) What motivates Arcada students to exercise? 2) What are the exercise forms that students at Arcada wish ASK to organize for them? 3) How do Arcada students relate to the thought to participate in exercise activities organized by ASK? The theoretical reference frame is built up by self-determination theory, intrinsic motivation, extrinsic motivation, ecological model, goal orientation and task orientation. The research method is a quantitative survey among Arcada students. The survey was in Swedish and it was made with the program Google Docs. The survey consisted of 20 questions and it was open for 18 days on ASK´s and Arcada Student Associations´ Facebook pages. In the survey participated 83 Arcada students, 66,3% of them were women, 30,1% were men and 3,6% people answered something else/don’t want to answer. The results show that developing physical condition and physical appearance are factors that to the highest extent motivate Arcada students to exercise. Also, many intrinsic motivation factors motivate to exercise. Social interaction while exercising has not a significant meaning for Arcada students. The feeling of competence is a more meaningful factor for exercise motivation. Women wish ASK to organize yoga and other types of mobility exercises, boll games, dance and strength training. Men wish mostly boll games. Furthermore, different types of adventurous exercise forms were suggested by both gender. According to the survey 60% were interested in attending once or twice per week exercise activities organized by ASK. Arcada students are clearly interested in participating in exercise activities organized by ASK. It should be considered that only a small percentage of all the Arcada students participated in this survey, majority of them were women and 25% Sport Instructor students. The study can therefore not be generalized.Työn tilaaja on Arcada Opiskelijajärjestö, ASK, ja opinnäytetyön odotetaan luovan perustan ASK:ille liikuntatoiminnan kehittämiseksi Arcadan opiskelijoille, jotta mahdollisimman moni tietäisi liikuntamahdollisuuksista ja osallistuisi toimintaan.Tavoitteena on kartoittaa Arcadan opiskelijoiden motivaatiota harrastaa liikuntaa. Kysymyksenasettelut ovat: 1) Mikä motivoi Arcadan opiskelijoita harrastamaan liikuntaa? 2) Mitä liikuntamuotoja Arcadan opiskelijat toivovat ASK:enin tarjoavan? 3) Miten Arcadan opiskelijat suhtautuvat ajatukseen osallistua ASK:enin järjestämään liikuntatoimintaan? Työn teoreettinen viitekehys perustuu itsemääräämisteoriaan, sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon, ekologiseen malliin, tavoite- sekä tehtäväorientaatiokäyttäytymiseen. Menetelmä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus ja tutkimus tehtiin ruotsiksi Google Docs-ohjelmalla. Kyselyssä oli 20 kysymystä ja se oli saatavilla ASK:n sekä erikoisopiskelijajärjestöjen Facebooksivuilla 18 päivän ajan. Kyselyyn osallistui 83 Arcadan opiskelijaa, joista 66,3% oli naisia, 30,1% miehiä ja 3,6% vastasi jotain muuta/ en halua vastata. Vastaajista enemmistö oli sitä mieltä, että fyysisen suorituskyvyn parantaminen sekä ulkonäkö motivoivat eniten harrastamaan liikuntaa. Monet sisäiset motivaatiotekijät motivoivat myös. Sosiaalisella kanssakäymisellä oli pienempi vaikutus kuin pätevyyden tunteella liikunnan yhteydessä. Naispuoliset vastaajat toivovat eniten joogaa, liikkuvuusharjoittelua, pallopelejä, tanssia ja voimaharjoittelua. Miespuoliset vastaajat toivovat eniten pallopelejä. Molemmat sukupuolet toivovat myös erilaista seikkailuliikuntaa. Kyselyyn vastaajista 60% oli kiinnostunut osallistumaan ASK:enin tarjoamaan liikuntatoimintaan yhdestä kahteen kertaa viikossa. Arcadan opiskelijat ovat kiinnostuneita osallistumaan ASK:n tarjoamaan liikuntatoi-mintaan. Vain pieni osa Arcadaopiskelijoista vastasi kyselyyn, enemmistö vastaajista oli naisia ja 25% vastaajista olivat liikunnanohjaajaopiskelijoita. Tutkimus ei ole yleistettävissä

Perheen varallisuustason ja perheen sosiaalisen ilmapiirin yhteys 15-vuotiaiden suomen- ja ruotsinkielisten terveyden lukutaitoon : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia 2014

Terveyden lukutaitoa on tärkeää kehittää lapsuudessa ja nuoruudessa ja perhe on tunnistettu tärkeäksi tässä kontekstissa. Perheen avoimen kommunikaation ja korkean varallisuustason on todettu olevan yhteydessä nuorten korkeaan terveyden lukutaitoon, mutta toistaiseksi tiedetään vain vähän perheen merkityksestä nuorten terveyden lukutaidon kehityksessä. Suomen- ja ruotsinkielisten välisiä eroja terveyden lukutaidossa sekä perheen sosiaalisen ilmapiirin (tässä tutkimuksessa: perheen tuki, perheen vuorovaikutusilmapiiri, kommunikointi isän ja äidin kanssa) ja varallisuustason yhteyttä terveyden lukutaitoon ei ole tutkittu 15-vuotiailla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 15-vuotiaiden terveyden lukutaidossa eroa suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, sekä miten perheen varallisuustaso, perheen tuki, perheen vuorovaikutusilmapiiri ja kommunikointi vanhempien kanssa ovat yhteydessä terveyden lukutaitoon suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä 15-vuotiailla. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2014 Suomessa kerättyä WHO-Koululaistutkimuksen osa-aineistoa, jossa oli mukana sekä suomenkielisiä (n=1935) että ruotsinkielisiä (n=541) 9.-luokkalaisia oppilaita. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 –ohjelmistolla ja analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliötestiä sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan kieliryhmien välillä ei ollut eroja terveyden lukutaidon tasossa. Suomenkielisillä tytöillä ja pojilla terveyden lukutaidon taso vaihteli kaikkien tarkastelussa olleiden perhetekijöiden mukaan. Suomenkielisten poikien korkean terveyden lukutaidon todennäköisyyttä lisäsivät perheen keskinkertainen ja korkea varallisuustaso, perheen vahva tuki sekä keskinkertainen ja hyvä vuorovaikutusilmapiiri. Suomenkielisillä tytöillä korkean terveyden lukutaidon todennäköisyyttä lisäsivät perheen keskinkertainen ja hyvä vuorovaikutusilmapiiri ja helppo kommunikaatio isän kanssa. Ruotsinkielisillä pojilla ja tytöillä terveyden lukutaidon taso vaihteli perheen tuen ja vuorovaikutusilmapiirin mukaan. Ruotsinkielisten poikien osalta korkean terveyden lukutaidon todennäköisyyttä lisäsivät keskinkertainen ja vahva tuki perheeltä, ja tytöillä vahva perheen tuki. Tulos kieliryhmien samantasoisesta terveyden lukutaidosta voi olla selitettävissä maanlaajuisesti tasavertaisella terveystiedon opetuksella. Tutkimuksessa tunnistettu perheen sosiaalisen ilmapiirin yhteys sekä suomen- että ruotsinkielisten nuorten terveyden lukutaidon tasoon on huomioitava perheissä sekä perhepoliittisessa päätöksenteossa. Tarve on tämän osalta kummassakin kieliryhmässä samanlaista. Jatkossa tulisi tarkastella myös muiden tuen ja vuorovaikutusilmapiirin osa-alueiden ja eri perherakenteiden yhteyksiä terveyden lukutaitoon.The importance of developing health literacy in childhood and adolescence, and the important role of families in this context has been recognized. Previous studies have determined that an open communication environment and high family affluence are associated with good health literacy in adolescence, but little is known about the role of family in the development of adolescents` health literacy. Differences in health literacy between Finnish and Swedish speaking adolescents and how family social climate (in this study: family support, family communication environment, communication with mom and dad) and family affluence are associated with health literacy in Finnish and Swedish speakers have not been studied in 15-year-olds. The aim of this study was to investigate the difference in health literacy between Finnish and Swedish speaking 15-year-olds, and to examine how family affluence, family social support, family communication environment, and communication with parents are associated with health literacy in Finnish and Swedish speaking 15-year-olds. The data used in this study is a part of the Health Behavior of School-aged Children study (HBSC) collected in 2014 in Finland. The data consisted of Finnish speaking pupils (n=1935) and Swedish speaking pupils (n=541) in the 9th grade. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 26 software. Cross-tabulation, chi-square test and binary logistic regression were used as methods of analysis. The results show that there were no differences in health literacy between Finnish and Swedish speaking adolescents. Among Finnish speakers, all the family variables were associated with health literacy. Amongst Finnish speaking boys, medium or high family affluence, high family support and good family communication environment increased the likelihood of high health literacy. In Finnish speaking girls, average and good family communication environment and easy communication with father increased the likelihood of high health literacy. Amongst Swedish speakers, health literacy was associated with family support and family communication environment. In Swedish speaking boys, an average or strong family support increased the likelihood of high health literacy. In Swedish speaking girls, strong family support increased the likelihood of high health literacy. When comparing health literacy in Finnish and Swedish speakers, the lack of differences might be due to nation-wide good quality education. Based on the results, family social climate is of importance in the development of adolescents` health literacy. This should be recognized within families and in family policy, and the need is similar for both language groups. Future research should investigate associations between health literacy and other dimensions of social support and communication environment, as well as different family structures

Hälsolitteracitet och dess samband med motions- och idrottsvanor och subjektiv hälsa bland finlandssvenska studerande på andra stadiet

This study investigated the associations between health literacy and physical activity, sport club participation, and subjective health among Swedish-speaking students in Finnish upper secondary schools and vocational schools. The study used data from the national LIITU-study that was conducted for the first time among students in Finnish- and Swedish-speaking upper secondary schools and vocational schools during the covid-19-pandemic in the spring and autumn of 2020. Data was collected with an electronic questionnaire that students answered during school hours. The questionnaire included questions about health literacy, and physical, mental and social health. Health literacy was measured using a validated, 10-item instrument Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC) which measures theoretical knowledge, practical knowledge, critical thinking, self-awareness, and citizenship. The level of health literacy was determined using a validated scoring system. Mann-Whitney U -tests, chi-square tests and logistic regression analyses were conducted. A total of 887 Swedish-speaking students participated. Health literacy was higher among women than men, higher among upper secondary school students than vocational school students, and higher in spring than in autumn. Compared to students with medium or low health literacy, a higher proportion of students with high health literacy were physically active according to the national recommendations, reported better self-rated health and less psychological symptoms. Among men high health literacy associated positively with regular and frequent participation in sport clubs. The results support previous research on the crucial role that health literacy has in promoting the health of individuals. The pandemic year also gave a unique perspective on the subject. It is important to conduct more studies on this subject, and discuss the role of schools and sport clubs in equal promotion of health literacy in order to decrease health disparities in the population.  I den här studien studerades hälsolitteracitetens samband med motions- och idrottsvanor och subjektiv hälsa bland studerande i svenskspråkiga gymnasier och yrkesskolor i Finland. Som datamaterial användes nationella LIITU-studien som ordnades för första gången bland studerande i finsk- och svenskspråkiga gymnasier och yrkesskolor på våren och hösten 2020 när covid-19-pandemin pågick. Data insamlades med en elektronisk enkät som studerandena fyllde i under skoltid. Enkäten innehöll frågor om hälsolitteracitet samt fysisk, psykisk och social hälsa. Hälsolitteracitet mättes med validerade mätinstrumentet Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC), som bestod av 10 påståenden gällande teoretiska och praktiska färdigheter, kritiskt tänkande, självkännedom och etiskt ansvar. Nivån av hälsolitteracitet bestämdes utgående från validerade poänggränser. Som statistiska analysmetoder användes Mann-Whitney U -test, chi2-test och logistiska regressionsanalyser. Sammanlagt deltog 887 svenskspråkiga studerande. Hälsolitteraciteten var högre bland kvinnorna jämfört med männen, gymnasiestuderande jämfört med yrkesstuderande och på våren jämfört med hösten. De som hade hög hälsolitteracitet uppnådde i högre grad motionsrekommendationerna, hade bättre självskattad hälsa och upplevde psykiska besvär mer sällan jämfört med de som hade lägre hälsolitteracitet. Bland männen associerade hälsolitteracitet också positivt med regelbundet och aktivt idrottande i idrottsförening. Resultaten stöder tidigare forskningsresultat om hälsolitteracitetens väsentliga betydelse i främjande av individers välmående. Pandemiåret gav unika infallsvinklar i ämnesområdet. För att minska på skillnader i hälsa mellan olika befolkningsgrupper är det viktigt att i framtiden forska mera i ämnesområdet samt kartlägga vilken roll till exempel skolor och idrottsföreningar har i jämlikt främjande av hälsolitteracitet.I den här studien studerades hälsolitteracitetens samband med motions- och idrottsvanor och subjektiv hälsa bland studerande i svenskspråkiga gymnasier och yrkesskolor i Finland. Som datamaterial användes nationella LIITU-studien som ordnades för första gången bland studerande i finsk- och svenskspråkiga gymnasier och yrkesskolor på våren och hösten 2020 när covid-19-pandemin pågick. Data insamlades med en elektronisk enkät som studerandena fyllde i under skoltid. Enkäten innehöll frågor om hälsolitteracitet samt fysisk, psykisk och social hälsa. Hälsolitteracitet mättes med validerade mätinstrumentet Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC), som bestod av 10 påståenden gällande teoretiska och praktiska färdigheter, kritiskt tänkande, självkännedom och etiskt ansvar. Nivån av hälsolitteracitet bestämdes utgående från validerade poänggränser. Som statistiska analysmetoder användes Mann-Whitney U -test, chi2-test och logistiska regressionsanalyser.   Sammanlagt deltog 887 svenskspråkiga studerande. Hälsolitteraciteten var högre bland kvinnorna jämfört med männen, gymnasiestuderande jämfört med yrkesstuderande och på våren jämfört med hösten. De som hade hög hälsolitteracitet uppnådde i högre grad motionsrekommendationerna, hade bättre självskattad hälsa och upplevde psykiska besvär mer sällan jämfört med de som hade lägre hälsolitteracitet. Bland männen associerade hälsolitteracitet också positivt med regelbundet och aktivt idrottande i idrottsförening.   Resultaten stöder tidigare forskningsresultat om hälsolitteracitetens väsentliga betydelse i främjande av individers välmående. Pandemiåret gav unika infallsvinklar i ämnesområdet. För att minska på skillnader i hälsa mellan olika befolkningsgrupper är det viktigt att i framtiden forska mera i ämnesområdet samt kartlägga vilken roll till exempel skolor och idrottsföreningar har i jämlikt främjande av hälsolitteracitet

Sosiaalisen ja fyysisen kotiympäristön yhteys päiväkoti-ikäisten lasten ruokatottumuksiin

Ruokatottumukset muovautuvat varhaisessa lapsuusvaiheessa, ja koti on keskeinen ruokatottumuksia muovaava ympäristö. Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella kodin sosiaalisen ja fyysisen ympäristön yhteyksiä päiväkoti-ikäisten lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen (kasvikset ja hedelmät) sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien (sokeripitoiset ruuat) kulutukseen. Aineistona käytettiin DAGIS-tutkimuksen poikkileikkausaineistoa (n=864), joka kerättiin päiväkodeista Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2015–2016. Päiväkotilasten huoltajat täyttivät lasten kasvisten ja hedelmien sekä sokeripitoisten ruokien kulutustiheyttä päiväkodin ulkopuolella mittaavan frekvenssikyselyn sekä kodin ympäristöä mittaavan kyselyn. Kotiympäristön yhteyttä lapsen ruokatottumuksiin tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Lapsen kasvisten ja hedelmien kulutustiheyteen olivat vahvimmin positiivisesti yhteydessä vanhemman mielipide lapselle sopivasta määrästä kasviksia ja hedelmiä (normi); niiden syömisestä huolehtimisen tärkeys; tyytyväisyys niiden syöntimääriin; niiden syöminen yhdessä lapsen kanssa (roolimalli); niiden tarjoaminen välipaloilla sekä kasvisten ja hedelmien monipuolinen saatavuus kotona. Lapsen sokeripitoisten ruokien kulutustiheyteen olivat vahvimmin positiivisesti yhteydessä muun ruuan tarjoaminen, jos lapsi ei pidä tarjolla olevasta; vanhemman mielipide lapselle sopivasta sokeripitoisten ruokien kulutustiheydestä (normi) sekä kotona usein sokeripitoisia ruokia. Lapsen sokeripitoisten ruokien kulutustiheyteen oli vahvimmin negatiivisesti yhteydessä vanhemman tyytyväisyys niiden syöntimääriin. Tulokset osoittavat, että kodin sosiaalinen ja fyysinen ympäristö ovat keskeisiä lapsen ruokatottumuksiin yhteydessä olevia tekijöitä myös Suomessa. Erityisesti vanhempien normien, asenteiden, roolimallin ja ruokien saatavuuden merkitys kotona korostuu

Sosiodemografisten tekijöiden yhteys lapsiperheiden luonnossa liikkumiseen.

Peer reviewe

Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020

nonPeerReviewe