The association of lifestyle patterns with prediabetes in adults from families at high risk for type 2 diabetes in Europe: the Feel4diabetes study

The increasing prevalence of prediabetes globally does not bode well for the growing epidemic of type 2 diabetes (T2D) and its complications. Yet there is a lack of studies regarding lifestyle patterns (LPs) and their association with prediabetes. The present study aimed to examine the association of different LPs with the existence of prediabetes in adults from families at high risk for T2D in Europe. In total, 2759 adults (66.3% females) from six European countries were included in this cross-sectional analysis using data from the baseline assessment of the Feel4Diabetes study. Anthropometric, sociodemographic, dietary and behavioral data were assessed, and fasting blood glucose measurements were also obtained. LPs were derived via principal component analysis. Two LPs were derived, explaining 32% of the total variation. LP 1 was characterized by breakfast consumption, high consumption of fruits and berries, vegetables and nuts and seeds, and low consumption of salty snacks and soft drinks with sugar, while LP 2 was characterized by high consumption of salty and sweet snacks, soft drinks with sugar and juice with sugar and sedentary behavior. After adjusting for various confounders, LP 2 was positively associated with the existence of prediabetes (odds ratio = 1.02, 95% CI 1.01–1.04), while LP 1 was not significantly associated with prediabetes. Understanding LPs would provide necessary evidence for planning intervention and education strategies for prediabetes and T2D

Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä

Selvitystyön tavoitteena oli tuottaa kattava kuva ikääntyneiden ruokapalveluiden nykytilasta sekä suosituksia ja ehdotuksia, siitä miten ruokapalveluja tulee kehittää, jotta ne tukevat ikääntyneiden kotona asumista. Lisäksi esitetään indikaattoreita, joilla voidaan seurata kotona asuvien ikääntyneiden ravitsemusta, heille tarjottavien aterioiden ravitsemuslaatua ja ruokapalvelujen toteutumista. Tärkeinä asioina tulevaisuudessa korostuivat valinnanvapaus, yhdessä ruokailu, aterioiden ravitsemuslaatu, koko päivän aterioiden turvaaminen, kaupassa käynnin mahdollistaminen, kuljetuspalvelut ja ruokapalvelun tarjoaminen jo ikääntymisen varhaisemmassa vaiheessa. Palveluista toivotaan joustavia niin, että niitä voidaan käyttää muuttuvien tilanteiden mukaan. Kotona asumista tukeva ruokapalvelu tuleekin ymmärtää tukipalvelun sijaan peruspalveluna, joka koostuu erilaisista hyvää ravitsemusta ja mielekästä ruokailua ylläpitävistä sen hetkisten tarpeiden mukaisista palveluista. Selvityksessä esille nousseet tarpeet tarjoavat myös monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia. Päätöksen teon tueksi tarvitaan ikääntyneiden ravitsemuksen ja heille tarjottavien ruokapalveluiden indikaattoreita, jotka parhaiten ennustavat ikääntyneen mahdollisuutta asua kotona. Indikaattoritiedon kerryttäminen tulee suunnitella niin, että seurantatieto toimii maakuntien ja kuntien strategioiden- ja hyvinvointikertomusten tietolähteinä ja auttaa tiedolla johtamisessa. Hyvä ravitsemus ja ruokailu ovat oleellisia toimintakyvyn ylläpitämisessä ja tukevat ikääntyneen kotona asumista. Selvitystyön perusteella keskeisiksi toimenpiteiksi ehdotetaan: 1) tuetun aterioin-nin mahdollistamista vanhuuseläkkeellä oleville, 2) ruokapalveluista tiedottamisen tehostamista jo varhaisessa vaiheessa, 3) ikääntyneiden ruokailuun liittyvien hyvien käytänteiden systemaattista dokumentointia, 4) seurantatiedon tuottamista ikääntyneiden ravitsemuksesta ja ruokailusta, 5) ikääntyneiden ravitsemukseen perehtyneiden ravitsemusasiantuntijoiden saatavuuden varmistamista ja 6) käytännön läheisten ikääntyneiden ruokailusuositusten laatimista. Toimenpiteiden toteutuminen vaatii valtakunnallisia linjauksia ja vahvaa yhteistyötä maakuntien, kuntien sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

Enhanced utilization of wastewater nutrients

Water management solutions need to be improved. New technologies in wastewater and sewage sludge treatment would enable more efficient nutrient recovery, allowing them to be utilised in food production and industry due to their greater degree of purity. This would also reduce negative environmental impacts. The recovery of nutrients would increase security of supply in an uncertain world situation, where the availability of nutrients can become even more difficult

Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön

Vesihuoltoratkaisuja on muutettava. Uusilla jätevesien ja jätevesilietteen käsittelyn tekniikoilla ravinteet saataisiin talteen nykyistä tehokkaammin ja puhtaampina, ja ne pystyttäisiin hyödyntämään ruuan tuotannossa ja teollisuudessa. Samalla ympäristöhaitat vähenisivät. Ravinteiden talteenotto lisäisi huoltovarmuutta epävarmassa maailmantilanteessa, jossa ravinteiden saatavuus voi entisestään vaikeutua

Biotalous ja cleantech Suomessa – strategioiden arviointi ja toimenpidesuositukset

Suomella on monipuolista cleantechiin ja biotalouteen liittyvää osaamista ja valmius ratkaista kestävään hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä Suomessa että globaalisti. Biotalous ja cleantech nähdään Suomessa strategisesti tärkeinä painopistealueina. Kansallinen biotalousstrategia ja hallituksen cleantechstrategia julkaistiin toukokuussa 2014. Strategioiden päivitystä tukemaan toteutettiin valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana (CLEANBIO). Sen tavoitteena oli tunnistaa strategioiden toimenpiteillä tähän mennessä saavutettu kehitys ja tarkastella sitä, ovatko strategioiden toimenpiteet oikein kohdistettuja vastaten biotalous- ja cleantech-markkinoiden jatkuvasti muuttuvan kentän tarpeisiin sekä tuottaa kehitysehdotuksia toimenpiteisiin. Vaikka tilastollisesti strategioiden onnistumista ei voi arvioida, strategioita on yleisesti ottaen pidetty hyvinä. Strategiaprosesseja tulisi kuitenkin uudistaa ja tavoitteiden mitattavuus varmistaa. Lisäksi tulisi entistä enemmän tukea systeemistä muutosta ja yritysten kansainvälistymistä, hyödyntää verkostoja sekä turvata pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Liite A Haastattelut ja sidosryhmätilaisuus, osallistujat ja keskeiset opit Liite B Cleantechin ja biotalouden toteutunut kehitys vuoteen 2013 asti Ympäristöliiketoimintaaineiston perusteella Liite C Skenaariotarkastelut metsäbiomassaan perustuvan biotalouden kehityksestä Suomessa Liite D Yritysesimerkkien vaikutuspolu

The emerging prevalence of obesity within families in europe and its associations with family socio-demographic characteristics and lifestyle factors; a cross-sectional analysis of baseline data from the feel4diabetes study

The Feel4Diabetes study is a type 2 diabetes prevention program that recruited 12,193 children [age: 8.20 (±1.01) years] and their parents from six European countries. The current work used pre-intervention data collected from 9576 children–parents pairs, to develop a novel family obesity variable and to examine its associations with family sociodemographic and lifestyle characteristics. Family obesity, defined as the presence of obesity in at least two family members, had a prevalence of 6.6%. Countries under austerity measures (Greece and Spain) displayed higher prevalence (7.6%), compared to low-income (Bulgaria and Hungary: 7%) and high-income countries (Belgium and Finland: 4.5%). Family obesity odds were significantly lower when mothers (OR: 0.42 [95% CI: 0.32, 0.55]) or fathers (0.72 [95% CI: 0.57, 0.92]) had higher education, mothers were fully (0.67 [95% CI: 0.56, 0.81]) or partially employed (0.60 [95% CI: 0.45, 0.81]), families consumed breakfast more often (0.94 [95% CI: 0.91 0.96]), more portions of vegetables (0.90 [95% CI: 0.86, 0.95]), fruits (0.96 [95% CI: 0.92, 0.99]) and wholegrain cereals (0.72 [95% CI: 0.62, 0.83]), and for more physically active families (0.96 [95% CI: 0.93, 0.98]). Family obesity odds increased when mothers were older (1.50 [95% CI: 1.18, 1.91]), with the consumption of savoury snacks (1.11 [95% CI: 1.05, 1.17]), and increased screen time (1.05 [95% CI: 1.01, 1.09]). Clinicians should familiarise themselves with the risk factors for family obesity and choose interventions that target the whole family. Future research should explore the causal basis of the reported associations to facilitate devising tailored family-based interventions for obesity prevention

Fast growth associated with aberrant vasculature and hypoxia in fibroblast growth factor 8b (FGF8b) over-expressing PC-3 prostate tumour xenografts

Background: Prostate tumours are commonly poorly oxygenated which is associated with tumour progression and development of resistance to chemotherapeutic drugs and radiotherapy. Fibroblast growth factor 8b (FGF8b) is a mitogenic and angiogenic factor, which is expressed at an increased level in human prostate tumours and is associated with a poor prognosis. We studied the effect of FGF8b on tumour oxygenation and growth parameters in xenografts in comparison with vascular endothelial growth factor (VEGF)-expressing xenografts, representing another fast growing and angiogenic tumour model. Methods: Subcutaneous tumours of PC-3 cells transfected with FGF8b, VEGF or empty (mock) vectors were produced and studied for vascularity, cell proliferation, glucose metabolism and oxygenation. Tumours were evaluated by immunohistochemistry (IHC), flow cytometry, use of radiolabelled markers of energy metabolism ([F-18] FDG) and hypoxia ([F-18] EF5), and intratumoral polarographic measurements of pO(2). Results: Both FGF8b and VEGF tumours grew rapidly in nude mice and showed highly vascularised morphology. Perfusion studies, pO(2) measurements, [F-18] EF5 and [F-18] FDG uptake as well as IHC staining for glucose transport protein (GLUT1) and hypoxia inducible factor (HIF) 1 showed that VEGF xenografts were well-perfused and oxygenised, as expected, whereas FGF8b tumours were as hypoxic as mock tumours. These results suggest that FGF8b-induced tumour capillaries are defective. Nevertheless, the growth rate of hypoxic FGF8b tumours was highly increased, as that of well-oxygenised VEGF tumours, when compared with hypoxic mock tumour controls. Conclusion: FGF8b is able to induce fast growth in strongly hypoxic tumour microenvironment whereas VEGF-stimulated growth advantage is associated with improved perfusion and oxygenation of prostate tumour xenografts

Bioeconomy and cleantech in Finland – Assessment of Strategies and development suggestions

Suomella on monipuolista cleantechiin ja biotalouteen liittyvää osaamista ja valmius ratkaista kestävään hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä Suomessa että globaalisti. Biotalous ja cleantech nähdään Suomessa strategisesti tärkeinä painopistealueina. Kansallinen biotalousstrategia ja hallituksen cleantechstrategia julkaistiin toukokuussa 2014. Strategioiden päivitystä tukemaan toteutettiin valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana (CLEANBIO). Sen tavoitteena oli tunnistaa strategioiden toimenpiteillä tähän mennessä saavutettu kehitys ja tarkastella sitä, ovatko strategioiden toimenpiteet oikein kohdistettuja vastaten biotalous- ja cleantech-markkinoiden jatkuvasti muuttuvan kentän tarpeisiin sekä tuottaa kehitysehdotuksia toimenpiteisiin. Vaikka tilastollisesti strategioiden onnistumista ei voi arvioida, strategioita on yleisesti ottaen pidetty hyvinä. Strategiaprosesseja tulisi kuitenkin uudistaa ja tavoitteiden mitattavuus varmistaa. Lisäksi tulisi entistä enemmän tukea systeemistä muutosta ja yritysten kansainvälistymistä, hyödyntää verkostoja sekä turvata pitkän aikavälin toimintaedellytykset.Finland besitter mångsidig kompetens inom cleantech och bioekonomi och beredskap att lösa utmaningar inom hållbar välfärd såväl i Finland som globalt. I Finland ses bioekonomi och cleantech som strategiskt viktiga prioriteringar. Den nationella bioekonomi strategin och regeringens cleantech-strategi publicerades i maj 2014. Statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet, som stöder statsrådets beslutsfattande, genomförde projektet Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana (Bioekonomi och rena lösningar som grund för hållbar tillväxt) (CLEANBIO) för att stödja uppdateringen av strategierna. Projektets mål var att identifiera utvecklingen som hittills uppnåtts genom strategiernas åtgärder och kontrollera att strategiernas åtgärder har riktats rätt och motsvarar behoven på de föränderliga bioekonomi- och cleantech-marknaderna samt utarbeta utvecklingsförslag för åtgärderna. Även om det inte är möjligt att statistiskt bedöma strategiernas genomslag har man generellt sett ansett att strategierna varit bra. Strategiprocesserna borde förnyas och man borde försäkra sig om att målen är mätbara. Dessutom borde man mera än tidigare stöda systemförändringar och företagens internationalisering, utnyttja nätverk samt garantera verksamhetens långsiktiga förutsättningarna.Finland has diverse cleantech and bioeconomy expertise and the means to solve challenges related to sustainable well-being, both in Finland and on the global scale. Bioeconomy and cleantech are seen as strategically important focus points in Finland. The Finnish Bioeconomy Strategy and the Government Strategy to Promote Cleantech Business in Finland were both published May in 2014. In order to support the updating of these strategies, a project was carried out under the VN TEAS (Government's analysis, assessment and research activities) funding instrument, entitled Biotalous ja puhtaat ratkaisut kestävän kasvun perustana ('Bioeconomy and clean solutions as the basis for sustainable growth', CLEANBIO). The aim of the project was to identify the level of development achieved so far with the measures laid out in the strategies, examine whether the measures laid out in the strategies are appropriately directed in response to the needs of the constantly changing bioeconomy and cleantech market, and produce development suggestions for further measures. Although the success of the strategies cannot be evaluated statistically, the strategies have been widely considered good. Strategy processes, however, need to be renewed, and ensure the measurability of the targets. In addition, more attention should be paid on measures directed to the systemic transition, internationalization of the companies, utilization of networks, and ensuring long-term operating conditions.nonPeerReviewe