RANKASANKARI - Tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiprojekti alakoulussa

Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä koululaisten, opettajien ja terveydenhoitajien valmiuksia parantaa koululaisten tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia koulupäivän aikana sekä ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Tarkoituksena oli järjestää projekti 3 koulun 3-6 luokkalaisille yhteistyössä heidän opettajien sekä kouluterveydenhoitajien kanssa. Opinnäytetyöllä haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten tuki- ja liikunta-elimistön hyvinvointia voidaan huomioida / parantaa kouluissa? 2. Miten toteuttaa elpymisliikuntaa luonnollisena osana koulupäivää? 3. Innostaako projektinomainen työ opettajia ja kouluterveydenhoitajia kehittämään yhteistyötään ja osaamistaan koululaisten tuki- ja liikuntaelimistön parhaaksi? Työn teoriaosuus käsittelee tuki- ja liikuntaelimistön oireita ja ongelmia sekä niiden ennaltaehkäisyä kouluikäisten näkökulmasta. Opinnäytetyön toiminnallinen osa toteutettiin Rankasankari-projektina kolmessa koulussa 3-6 luokkalaisille. Projektissa käsiteltiin tuki- ja liikuntaelimistöä, sen merkitystä ja hyvinvointia, sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen ennaltaehkäisyä. Projektissa sivuttiin aktiivisen ja liikunnallisen elämäntavan merkitystä kouluikäisen hyvinvoinnille ja se antoi myös konkreettisia esimerkkejä hyvinvoinnin lisäämiseen. Rankasankari-projektissa valmistui taukoliikun-tajuliste koulujen käyttöön sekä opinnäytetyön kehittämistehtävänä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointi-esite kouluterveydenhoitajille, jaettavaksi ryhtitarkastusten yhteydessä. Rankasankari-projektia pidettiin hyvänä lisänä koulun terveyskasvatukseen ja se antoi opettajille ja kouluterveydenhoitajille esimerkin siitä miten projektinomaisella työllä voidaan vaikuttaa koululaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Se lisääkö projektityö opettajien ja kouluterveydenhoitajien välistä yhteistyötä jäi tämän projektin osalta selvittämättä. Rankasankari-projektista saadun kokemuksen perusteella projektia voisi kohdentaa spesifimmin tiettyyn ikäryhmään tai tiivistää sen yhden oppitunnin pituiseksi, jolloin se olisi käyttökelpoinen työmenetelmä kouluterveydenhoitajien käyttöön.The objective of this thesis was to improve the readiness in schoolchildren, teachers and school nurses to promote the well-being of the musculoskeletal system of children during a school day and to prevent problems in the musculoskeletal system. The aim was to organise a project for schoolchildren from third grade through sixth grade in cooperation with their teachers and school nurses. The purpose of this study was to find answers to the following questions: 1) How could the well-being of the musculoskeletal system be taken into account and improved at school? 2) How could an exercise break be implemented as a part of a schoolday? 3) Does this kind of a project-approach encourage teachers and schoolnurses to develop their cooperation and skills for the good of the musculoskeletal system of children? The theoretical part of the study explains the symptoms and problems in the muscu-loskeletal system and the prevention thereof from the perspective of schoolchildren. The partical part of the study consisted of the Rankasankari-project run in three different schools. The project covered basic information about the musculoskeletal system, its purpose and well-being, and the prevention of problems in the musculoskeletal system. The project also touched upon the meaning of an active lifestyle for the well-being of children, and it gave examples on how to enhance the well-being in general. During the Rankasankari-project, a poster was produced to be used in schools during exercise breaks, and also a brochure on the well-being of the musculoskeletal system was writ-ten for schoolnurses to be handed out, when examining the posture of children. The Rankasankari-project was considered a good addition to the health education pro-gram at lower elementary school and it showed teachers and schoolnurses how to en-hance the health and well-being of schoolchildren with a project-like approach. How ever, this project could not answer the question whether or not a project like approach increases cooperation between teachers and schoolnurses. Based on the experiences of the Rankasankari-project, it is recommended that a similar project in the future be aimed at a specific age group, cover a single topic for discussion and be limited to one hour in class, so that it really becomes a true working tool for school nurses

Moderating Contentious Care Relations : Meat Consumption among Finnish Consumers

In the Global North, meat consumption is both an integral part of everyday diets and under increasing pressure to be reduced, owing to its various harmful effects. There has been much research on the issues that forestall less meat-dominated diets. Based on interview and participant observation data of consumers with a wide variety of meat relations in Finland, this article extends these discussions by framing the issue as navigating contentious relations of care. This enables a two-fold contribution. First, the article brings together previously disconnected research on these themes and makes explicit the benefits of studying meat consumption through care. Second, it demonstrates how this approach contributes an understanding of the persistence of meat on our plates, by showing how contentious care relations within meat consumption are navigated through moderation: varying degrees of engagement with care, defined by distances and realignments as well as disconnections in the processes of caring.Peer reviewe

Small-Bowel Mucosal Transglutaminase-2-specific Autoantibody Deposits in Coeliac Disease

Keliakia on autoimmuunitauti, jota todetaan väestössä jopa 1-2 %:lla. Klassiset oireet ripuli, imeytymishäiriöt ja laihtuminen ovat tänä päivänä harvinaisempia kuin aiemmin ja usein oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Nykyisin keliakian diagnoosiin vaaditaan vehnän, ohran tai rukiin valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Aiemman tutkimustiedon mukaan nykyisten diagnostisten kriteerien perusteella ei kaikkia keliakiapotilaita tunnisteta. Apuna keliakian diagnostiikassa käytetään seerumin transglutaminaasi-2 autovasta-aineiden tunnistamiseen perustuvia testejä. Nämä vasta-aineet muodostetaan ohutsuolen limakalvolla, josta ne ovat alustavien tutkimusten mukaan todettavissa keliakiapotilailla vaikka seerumissa ei vasta-aineita olisikaan mitattavissa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voisiko ohutsuolen limakalvon transglutaminaasi-2-spesifisten autovasta-ainekertymien määrittäminen parantaa keliakian diagnostiikkaa ja hoidon seurantaa erityisesti ongelmatapauksissa, joissa nykyiset diagnostiset kriteerit eivät täyty esimerkiksi hoitoon reagoimattomassa tai varhaisessa keliakiassa. Tässä tutkimuksessa todettiin ohutsuolen transglutaminaasi-2-spesifisten autovasta-ainekertymien olevan herkkä menetelmä keliakian diagnostiikassa. Seurannan aikana keliakia-autovasta-ainekertymät vähenivät gluteenittomalla ruokavaliolla. Gluteeni keliakiapotilaan ruokavaliossa sai autovasta-ainekertymät ilmaantumaan uudelleen. Kauralla ei tämän tutkimuksen mukaan ollut vaikutusta keliakia-autovasta-ainekertymiin. Ohutsuolen keliakia-autovasta-ainekertymiä määrittämällä voitiin myös hoitoon reagoimattomat keliakiapotilaat erottaa muita suolistotauteja sairastavista potilaista. Lisäksi, alkavassa vaiheessa olevat suolimuutokset voitiin tunnistaa keliakian aiheuttamiksi nykyisiä kriteereitä varhemmin autovasta-ainekertymiä määrittämällä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella ohutsuolen keliakia-autovasta-ainekertymien määrittäminen auttaa keliakian diagnostiikassa erityisesti potilailla, joilla ohutsuolen koepalalöydöksen ja seerumin vasta-ainetestien perusteella diagnoosi on epävarma.The diagnosis of coeliac disease is made from a small-bowel mucosal biopsy specimen if villous atrophy with crypt hyperplasia is found on a gluten-containing diet and there is a response to a gluten-free diet. Positivity for serum coeliac antibodies supports the diagnosis. These autoantibodies are targeted to transglutaminase-2 (TG2) and produced in the small intestine. In coeliac disease, deposited autoantibodies have been found in the small-bowel mucosa. The diagnostics of coeliac disease is often problematic in that the quality of a small-bowel biopsy sample is sometimes compromised and villous atrophy is occasionally patchy. Further villous atrophy can also appear in other diseases such as giardiasis, viral infections, food allergies and autoimmune enteropathy. In a minority of coeliac disease patients, small-intestinal damage does not recover on a gluten-free diet. Serum coeliac autoantibodies usually give no additional support in the diagnosis of non-responsive coeliac disease, as most non-responsive patients are serum autoantibody-negative. Gluten-induced small-bowel mucosal villous atrophy is the end stage of the disease and develops gradually from lymphocytic infiltration of the epithelium to crypt hyperplasia and further to villous atrophy. Small-bowel mucosal abnormalities caused by early-stage coeliac disease are unspecific and diagnosis cannot rely on them. The present aim was to assess the value of determinating small-bowel mucosal TG2-specific IgA autoantibody deposits in coeliac disease diagnostics and follow-up, especially in problematic cases. The occurrence of mucosal autoantibody deposits was compared to villous atrophy (I-IV), CD3+ and gamma-delta+ intraepithelial lymphocyte (IEL) densities (I, III, IV) and serum autoantibodies (I-IV). In studies I-IV, a total of 261 patients had overt and 48 early-stage coeliac disease. In addition, 177 coeliac patients were examined after different periods on a gluten-free diet, and 27 patients evincing no histological response to the diet. Coeliac patients were compared to 86 non-coeliac controls. Small-bowel mucosal autoantibody deposits were found in all and serum autoantibodies in 91% of overt coeliac patients. Elevated densities of CD3+ and gamma-delta+ IELs were present in 91% and 96% of overt coeliac patients, respectively (I). On a gluten-free diet, after recovery from villous atrophy, the densities of CD3+ IELs and the intensity of autoantibody deposits decreased, eventually also the density of gamma-delta+ IELs, but remained constantly higher than in non-coeliac controls. None of the controls had serum autoantibodies, but 16% had weak autoantibody deposits in the small intestine. In assessment of gluten dependence (II) ten patients underwent a gluten challenge with wheat, barley, rye and oats. Gluten caused villous atrophy and the appearance of small-intestinal autoantibody deposits and serum autoantibodies, in contrast to oats, which had no effect on any of the markers. Of the 27 non-responsive coeliac patients 21 were on a strict gluten-free diet (III). Of these, 95% evinced small-bowel mucosal autoantibody deposits, although serum autoantibodies were found in only 24%. Increased densities of CD3+ and gamma-delta+ IELs were found in 76% and 71%, respectively. None of the ten controls with other enteropathies had coeliac disease autoantibodies in the serum or deposited in the small-bowel mucosa. Five of the controls had villous atrophy and one third increased densities of IELs. In early-stage coeliac disease (IV) small-bowel mucosal IgA deposit was found in 96%, serum autoantibodies in 73% and increased densities of CD3+ IELs in 62% and gamma-delta IELs in 71%. In addition, twenty symptomatic early-stage patients with small-bowel mucosal TG2-specific IgA deposits started a gluten-free diet before villous atrophy developed. On a gluten-free diet the autoantibody deposits disappeared and symptoms were alleviated. The findings showed that determination of small-bowel mucosal TG2-specific IgA deposits is a sensitive tool in finding overt and early-stage coeliac disease. Morphological analysis or IEL densities do not suffice to identify early-stage disease or distinguish different causes of villous atrophy, whereas small-bowel mucosal autoantibodies are accurate in detecting coeliac disease even in seronegative patients. These results together give an opportunity to ascertain or exclude coeliac disease in patients with small-bowel mucosal lesions compatible with coeliac disease but without serum autoantibodies

Miten raitiotie suunnitellaan? : ontologian politiikka Tampereen moninaisessa raitiotiehankkeessa

Tutkielmassa tarkastelen Tampereen raitiotiehankkeen suunnitteluprosessia. Hahmotan hankkeen moniaineksisena ja moninaisena kollektiivina, jonka lopullinen muoto ei ole ennalta määrätty. Tutkin sitä, miten raitiotiehanketta koostetaan asteittain todellisemmaksi arkisessa suunnittelutyössä, miten raitiotiehankkeen eri toimijoiden todellisuuksia koordinoidaan yhteensopiviksi ja miten raitiotien reitti on muodostettu ja perusteltu suunnitteluprosessissa. Joukkoliikennehankkeita suunniteltaessa määritellään aina myös sitä, mitkä ovat kaupungin keskeiset alueet ja missä sen rajat menevät. Tällöin arjessa helposti selviöinä pidetyt tieverkostot menettävät itsestäänselvän statuksensa. Tampereen raitiotiehankkeen suunnittelu on pyrkimys kääntää tieverkosto uudenlaiseen muotoon, jolloin sen tutkimisen avulla on mahdollista vastata siihen, millaista kaupunkia raitiotiesuunnittelussa tehdään. Teoreettinen viitekehykseni on yhdistelmä tieteen- ja teknologian tutkimusta, uusmaterialistista sosiologiaa sekä kaupunkitutkimusta. Konkreettisesti tutkielman kulkua ohjaa ontologian politiikkaan kiinnittyvä lähestymistapa, suunniteltavuuden käsite (plan-ability) ja kiinnostus raitiotiehankkeen koostamiseen (enactment) erilaisten käytäntöjen avulla. Tutkimusstrategiana toimii tapaustutkimus ja menetelmänä teoreettisesti informoitu, aineistopainotteinen lähiluku. Aineisto koostuu pääosin raitiotiehankkeen parissa työskentelevien haastatteluista (12 kpl). Niiden lisäksi analysoin myös raitiotiehankkeessa tuotettuja materiaaleja, havainnointimuistiinpanojani sekä raitiotiehankkeeseen liittyvää uutisointia. Tutkielman tulos on kuvaus siitä, miten raitiotietä suunniteltiin Tampereella arkisessa suunnittelutyössä. Suunnittelun kuluessa raitiotie kytkettiin tiukasti yhteen kaupungin kehittämisen kanssa, mikä ilmeni esimerkiksi reittivalintojen perustelussa. Olennaista raitiotiekollektiivin toiminnassa oli myös se, että suunnitteluprosessi pidettiin moniäänisenä ja -aineksisena. Vuorovaikutteinen ja joustava, allianssilogiikkaan nojaava työskentely oli keskeisessä roolissa monimutkaisen raitiotiehankkeen hallinnassa samoin kuin materiaaliset käytännöt: esimerkiksi raitiotien kääntäminen havainnekuviksi ja kirjautuminen post-it-lapuille. Raitiotien moninainen todellisuus kavennettiin nyt toteutumassa olevaksi hankkeeksi: prosessin kuluessa joitain ulottuuksia rajattiin ulkopuolelle, toisia otettiin mukaan. Tätä toimintaa tutkielmani pyrkii kuvaamaan. ABSTRACT How to plan a tramway? : politics of ontology in a tramway project multiple in Tampere In my thesis, I examine the planning process of Tampere tramway. I approach the project as a socio-material, multiple collective, the final shape of which is not predetermined. I explore how the tramway project is gradually enacted in everyday planning, how the different realities between actors involved in the project are coordinated and how the route of the tramway has been formed and justified in the planning process. Planning public transportation projects is always entwined with defining which are the central areas of the city and where the city's borders lie. This is when road networks, often taken for granted, lose their self-evident status. The planning of Tampere tramway is an effort to reshape the road networks, which means that researching it provides opportunities to see what kind of city is being made in tramway planning. My theoretical framework is a combination of science- and technology studies, neo-material sociology and urban studies. The analysis is guided by the politics of ontology, the concept of plan-ability and an interest in how the tramway is enacted through different practices. My research strategy is a case study and I employ theoretically informed, data orientated close reading as my method. The data includes 12 interviews conducted with people working in the tramway project. In addition to this, I also analyse the materials produced within the tramway project, my field notes and news concerning the project. The result of this study is a description of how the tramway was planned in Tampere, through everyday work. During the planning, the tramway was interwoven tightly with how the city will be developed, which was expressed for example in justifications for the route. It was also essential for the activities of the tramway collective to keep the planning process multivoiced and multimaterial. Central to managing the complex tramway project were many material practices - such as translating the tramway as illustrations and inscribing it on post-it-notes - as well as interactive and flexible work, which relied on the logic of the alliance. The multiple reality of the tramway was narrowed down to the tramway currently under construction. During the process, some realities were pushed outside, others were brought in. These activities of inclusion and exclusion are what my thesis aims to describe

Sijaishuollossa kasvaneiden nuorten aikuisten perheet ja perheelle annetut merkitykset

Tutkielmassa tarkastellaan sijaishuollossa kasvaneiden nuorten aikuisten perheitä ja perheelle annettuja merkityksiä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat kategorioiden tutkimus, konfigurationaalinen perhetutkimus ja sijaishuollon tutkimus. Perhettä lähestytään kulttuuristen käsitysten, yhteiskunnallisten normien, lainsäädännön ja nuorten kokemusten näkökulmista. Tutkielma edustaa sosiaalisen konstruktionismin tutkimusperinnettä. Tutkielman aineistona on nuorten sijaishuollon ja jälkihuollon kokemuksia kartoittava valmis vertaistutkimusaineisto, joka on kerätty osallistavalla menetelmällä SOS-lapsikyläjärjestön hal-linnoimassa tutkimushankkeessa. Aineistonkeruu on suoritettu haastattelemalla sijaishuollossa kasvaneita 18–32-vuotiaita nuoria aikuisia haastattelulomakkeen avulla. Tutkielman otos on laadullisen aineiston osalta 42 nuorta. Määrällistä aineistoa oli käytettävissä 50 nuoren osalta. Perhe on kategoria, joka tutkielmassa luokittuu yhdeksäksi perhetyypiksi (normiperhe, huoleh-tiva perhe, saatu perhe, itse valittu perhe, etäinen perhe, vaillinainen perhe, rikottu perhe, kado-tettu perhe, puuttuva perhe). Luokittelun perustana ovat nuorten aikuisten keskeiset perhesiteet sekä niissä koettu läheisyys, tyytyväisyys ja saatu tuki. Nuorten aikuisten perhepuheesta on löydetty perheelle annettuja merkityksiä, jotka on tiivistetty merkityskategorioiksi huolenpito, läsnäolo ja turvallisuudentunne. Nuoret aikuiset ovat haastatteluissa saaneet itse kertoa, keitä heidän perheeseensä kuuluu. Tu-losten perusteella nuorten keskeisiä perhesiteitä ovat biologinen perhe, sijaisperhe, sijaishuolto-paikan työntekijät, sisarukset, parisuhde ja ystävät. Nuorten perheet ovat henkilökohtaisia yh-teisöjä, joihin kuuluu metaforisia, valintaan perustuvia perhesiteitä sekä biologisia, annettuja perhesiteitä. Sijaishuolto tyypillisesti toi nuorten aikuisten elämään uusia merkityksellisiä ihmis-suhteita. Osa nuorista koki sijoituksen vaikutukset perhesiteisiin kielteisiksi. Osalla nuorista siteet perheeseen olivat sijaishuollon aikana säilyneet ennallaan tai jopa parantuneet. Tutkielma tuotti tärkeää tietoa sijaishuollossa kasvaneiden nuorten aikuisten perhesiteistä

Catalytic Hydrogenation and Hydrogenolysis of Lignin Model Compounds in Ionic Liquid Environment

Lignin (wood in Latin) is a natural amorphous, aromatic polymer that acts as the essential glue and support that gives vascular plants their structural rigidity and colour. It is found mostly between but also within the plant cells and in the cell walls. Lignin consists of p-coumaryl (almost exclusively in grasses), coniferyl (common in softwoods) and sinapyl alcohol (common in hardwoods) monomers that form dimers with different linkage types depending on the types of monomer radicals combined together. As the result of lignin biosynthesis is a complex aromatic network where the β – aryl ether (β-O-4) linkage type is the most abundant one between monomer units. Within each type there is a lot of variation: lignins differ from species to species, and from one tissue to the next in the same plant--even within different parts of the same cell. Pulping industry separates lignin from biomass and the lignin waste is combusted on-site as energy for steam generation. Lignin is however potentially a renewable source of aromatic platform compounds that are important in other fields of industry. Many of these platform chemicals are currently obtained from fossil fuel sources. Hence there is an environmentally friendly need to develop efficient methods to convert lignin into high-value products. Rigid molecular structure of lignin and the abundant amount of hydrogen bonds in it makes it highly recalcitrant towards conventional solvents and mild reaction conditions. In addition a considerable sulfur content from the pulping processes establishes a catalyst poison. Thus the processing methods for lignin valorization need to be optimized with proper reaction conditions and effective catalysts while keeping the costs as reasonable as possible. This thesis is divided into literature and experimental sections. The literature section discusses about the chemical structure and biosynthesis of lignin, industrial view of lignin and a short review of recently examined studies of processing methods on lignin concentrating on hydrogen-dependent methods and ionic liquids as the hydrogen source. The experimental section concentrates on a novel ionic liquid in the studies with hydrogenation and hydrogen lysis of aileron, a widely used lignin model compound

New Directions for retranslations research: Lessons Learned from the archaeology of retranslations in the finnish literary system

In this article, we discuss the archaeological phase of our research into retranslating in the Finnish literary system. We address the issue from the point of view of the past and future development on retranslation research, focusing on methodology. We argue that for our understanding of the phenomenon to advance, the traditional case study orientation of retranslation research needs to be complemented with other, macro level approaches. We discuss what kinds of research questions our archaeological data allowed us to generate, how collecting bibliographical information of a larger set of translations allowed us to place individual case studies within the bigger picture, and how it allowed us to compare our findings to similar, macro level research done by other scholars. The next step for retranslation research will, we believe, consist of studies asking new questions on the basis of such macro level empirical evidence (tested on new, targeted data sets or case studies) and comparisons between these studies completed in different cultural, historical and literary contexts