Advanced mathematical skills and relating factors of engineering applicants: a cross-sectional study

Higher education institutions assess applicants with entrance examinations as a way to identify and rank those applicants with adequate ability to proceed in their studies. Engineering students form a significant group of higher education students, both in Europe and Finland. Finnish universities of applied sciences (UASs) developed and harmonised their student selection in the Development Project in 2017–2020. In the Development Project, a new national digital universities of applied sciences entrance examination (UAS Exam) was developed. In the current study, a cross-sectional design was used to assess advanced mathematical skills and related factors of the bachelor-level engineering applicants performing the newly developed UAS Exam. The advanced mathematical skills exam section contains mathematics and physics problems. The data were collected via the digital exam system. Altogether, 1205 engineering applicants consented to the study and performed the exam section. The data were statistically analysed. The applicants’ mean scores were 4.8 (SD 5.2, median 3.9, range -4.9–20 pts) out of 20 maximum points. Over 20% of the applicants failed. Some of the background variables explain the applicants’ exam results, indicating that older applicants scored better than younger ones, males better than females, and high school graduates and applicants with previous higher education degrees better than those with vocational diplomas. The results indicate that engineering applicants’ advanced mathematical skills were rather poor, indicating that it may be possible that engineering applicants lack the basic skills in mathematics and physics, but this may vary between applicants

Suometsien hoidon tuet ja niiden ilmasto-, vesistö- ja biodiversiteettivaikutukset : Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-lain) mukaisten tukien tarkastelu

Vuonna 2015 voimaan tulleen kestävän metsätalouden rahoituslain (KMRL 34/2015) voimassaoloa on ehdotettu jatkettavan vuodesta 2020 vuoden 2021 loppuun. Rahoituslain tavoitteena on ollut lisätä metsien kasvua ja ekologista kestävyyttä sekä hillitä vesistökuormitusta ja turvata monimuotoisuutta. Rahoituslain perusteella myönnettyjen julkisten tukien (noin 55 milj. euroa vuodessa) painopiste on suometsien osalta ollut selkeästi metsien kasvua lisäävissä toimenpiteissä. Tutkimus on tuottanut viime vuosina aikaisempaa tarkempaa tietoa suometsien aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja niiden maaperän kasvihuonekaasupäästöistä. Tulosten mukaan ojitettujen suometsien merkitys vesistökuormitukselle on aiemmin luultua huomattavasti suurempi, ja suometsien maaperä on Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa suuri päästölähde. Ojitetuilla suometsillä on luonnontilaisiin soihin verrattuna vähäinen merkitys monimuotoisuudelle. Nykyisellä rahoituslailla ja sen edeltäjillä on tuettu toimenpiteitä, joilla on uuden tutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Suomi on sitoutunut päästövähennyksiin Pariisin ilmastosopimuksessa, ja tavoittelee viimeisessä hallitusohjelmassaan hiilensidonnan vahvistamista maankäyttösektorilla, vesistöpäästöjen pienentämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Tämän selvityksen tavoitteena on taustoittaa nykymuotoisen tukijärjestelmän ympäristövaikutuksia siten, että se tukee uuden rahoituslain sekä muun suometsien hoitoa ja käyttöä koskevan oikeudellisen sääntelyn valmistelua. Selvitys kuvaa suometsien hoidon tukijärjestelmää ja siihen osallistuvia toimijoita rooleineen, tarkastelee suometsille soveltuvien tukien ilmasto- (kasvihuonekaasut ja hiilen kierto), vesistö- ja monimuotoisuusvaikutuksia, ja ehdottaa ympäristön kannalta kestävämpiä suometsien hoito-, tuki- ja sääntelyvaihtoehtoja. Voimassa olevan rahoituslain mukaisista työlajeista suometsän hoidon tukeen liittyvä kunnostusojitus aiheuttaa lisääntyviä vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ojituksen aiheuttamaa monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsänuudistamisen ja taimikonhoidon tuet kannustavat metsänomistajia tasaikäiseen metsänkasvatukseen. Tuettujen toimenpiteiden seurauksena suometsät päästävät ravinteita ja kiintoainesta vastaanottaviin vesistöihin, ja niiden maaperä on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde. Terveyslannoituksen tuen vaikutukset vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöille ovat ainakin lyhyellä aikavälillä pieniä, mutta sen kriteerit on määritelty tasaikäisen metsänkasvatuksen perusteella. Nykyisen rahoitusjärjestelmän tuilla (metsäluonnon hoitohankkeiden tuki) voidaan myös ennallistaa soita, mikä on tehokas tapa palauttaa suon monimuotoisuutta, mutta tuen käyttö on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Tukia ja oikeudellista sääntelyä uudelleen suuntaamalla voidaan pienentää suometsien hoidon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristölle haitallisista tuista olisi luovuttava, ja niiden tilalle kehitettävä sellaisia tukia ja sääntelyä, joiden tavoitteena on vesistövaikutuksien ja monimuotoisuuden suojelun lisäksi myös suometsien hiilinielun vahvistaminen turpeen hävikkiä vähentämällä. Uuden tukijärjestelmän ja oikeudellisen sääntelyn ei tulisi kannustaa suometsien maaperän liialliseen kuivattamiseen, eikä niiden uudistamiseen tasaikäiseksi metsäksi. Havaitut ympäristövaikutukset puoltavat ennemminkin jatkuvapeitteisen, eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen käyttöä, mitä tukijärjestelmän ja muun sääntelyn tulisi edistää. Joidenkin suometsäkohteiden osalta tulisi harkita tukia ja sääntelyä, jotka mahdollistaisivat kevyemmän metsätalouden, ja jopa metsätaloudesta vähittäisen luopumisen. Suon aktiiviseen ennallistamiseen tulisi kannustaa monimuotoisuuden kannalta tärkeillä kohteilla. Tukijärjestelmää kehitettäessä on huomioitava suometsäalueiden vesitalouden näkökulma. Vesitalouteen vaikuttamisella on alueellisia heijastevaikutuksia kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöihin sekä monimuotoisuuteen. Alueellisella suunnittelulla voitaisiin saavuttaa suurempia kokonaishyötyjä vesitalouteen vaikuttavien tukien ja toimien sopivalla kohdentamisella. Myös tukien kohdistamiseen säädösten ja muiden tukiehtojen mukaisesti tulisi jatkossa kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Suomen metsäkeskuksen tarkastustulosten mukaan suometsän hoidon ja tuhkalannoituksen tukien osalta tässä on ollut ongelmia. Niiden seurauksena tukien myönteiset vaikutukset ovat usein jääneet tavoiteltua pienemmiksi ja vastaavasti haitalliset ympäristövaikutukset ovat voineet muodostua tarkoitettua suuremmiksi.202

Metsätalouden kannustinjärjestelmää muutettava – suometsien hoidon ympäristövaikutukset huomioitava paremmin

Nykyinen kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (KEMERA) on suunnattu tukemaan puuntuotantoa ja ympäristötavoitteiden edistämiseen käytetty rahoitus on suhteellisen pieni. Järjestelmä sisältää myös ympäristön kannalta haitallisia tukia.202

Vegetation controls of water and energy balance of a drained peatland forest: Responses to alternative harvesting practices

We quantified the response of peatland water table level (WTL) and energy fluxes to harvesting of a drained peatland forest. Two alternative harvests (clear-cut and partial harvest) were carried out in a mixed-species ditch-drained peatland forest in southern Finland, where water and energy balance components were monitored for six pre-treatment and three post-treatment growing seasons. To explore the responses caused by harvestings, we applied a mechanistic multi-layer soil-plant-atmosphere transfer model. At the clear-cut site, the mean growing season WTL rose by 0.18 +/- 0.02 m (error estimate based on measurement uncertainty), while net radiation, and sensible and latent heat fluxes decreased after harvest. On the contrary, we observed only minor changes in energy fluxes and mean WTL (0.05 +/- 0.03 m increase) at the partial harvest site, although as much as 70% of the stand basal area was removed and leaf-area index was reduced to half. The small changes were mainly explained by increased water use of spruce undergrowth and field layer vegetation, as well as increased forest floor evaporation. The rapid establishment of field layer vegetation had a significant role in energy balance recovery at the clear-cut site. At partial harvest, chlorophyll fluorescence measurements and model-data comparison suggested the shade-adapted spruce undergrowth was suffering from light stress during the first post-harvest growing season. We conclude that in addition to stand basal area, species composition and stand structure need to be considered when controlling WTL in peatland forests with partial harvesting. Our results have important implications on the operational use of continuous cover forestry on drained peatlands. A continuously maintained tree cover with significant evapotranspiration capacity could enable optimizing WTL from both tree growth and environmental perspectives.Peer reviewe

Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi

Selvityksen tavoitteena on terveydenhuollon priorisoinnin kansallinen kehittäminen. Priorisoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä toimintoja, jotka pyrkivät terveydenhuollon resurssien kohdentamiseen. Selvityksessä on kuvattu terveydenhuollon priorisoinnin oikeudellisia reunaehtoja sekä haettu tietoa eri maiden priorisoinnin kehittämisestä ja niiden vaikutuksista. Hankkeessa tehtiin myös kyselyjä ja työpajoja eri sidosryhmille. Suomessa toivotaan kansallisia avoimia ja läpinäkyviä periaatteita priorisoinnin tueksi. Tällä hetkellä kansalaiset ja ammattilaiset eivät hahmota terveyspalvelujen kokonaisuutta ja todellisia kustannuksia. Jotta priorisoinnista tulisi hyväksyttyä, on 1) alettava toteuttaa systemaattista viestintästrategiaa osallistamisen mahdollistamiseksi ja 2) osallistettava eri sidosryhmiä priorisoinnin periaatteiden kehittämiseen. Tämä vaatii myös 3) kansallisten rakenteiden ja prosessien luomista periaatteiden muodostamiseen sekä niiden jalostamiseksi kriteereiksi ja menetelmiksi sekä 4) lainsäädännön kehittämistä. Perustuslain tulkinnassa on painotettu yksilön oikeuksia. Perustuslaki jättää kuitenkin liikkumavaraa kehittää priorisoinnin oikeudellista ohjausta myös väestöterveyden ja yhteiskunnan taloudelliset voimavarat nykyistä selvemmin huomioon ottavaan suuntaan.Sivua 18 on päivitetty 29.8.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 24.8.2022 julkaistun version. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Methane (CH4) emissions from trees in boreal upland and drained peatland forests

201

Työturvallisuuden parantaminen tuulipuistoprojekteissa

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ja vakiinnuttaa ohjeet ja käytännöt tuulipuistoprojektien työturvallisuuden parantamiseksi Empower PN Oy:lle. Tuulipuisto on joukko tuulivoimaloita, jotka sijaitsevat samalla alueella. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin nykytila-analyysilla, johon kuului haastatteluita, sisäisiä auditointeja ja Empower PN Oy:n nykyisen työturvallisuusaineiston analysointia. Nykytila-analyysin avulla havaittiin monia työturvallisuuteen liittyviä parannuskohteita, joista vastuumatriisit, perehdyttämiskäytäntö ja tuulipuistoprojektin vaiheittainen riskianalyysi otettiin syvempään tarkasteluun. Tuulipuistoprojekteille luotiin Excel-järjestelmä, jossa vastuumatriisit, perehdyttämiskäytäntö ja tuulipuistoprojektin vaiheittainen riskianalyysi toimivat yhteistyössä. Opinnäytetyössä käytiin myös läpi työturvallisuuteen liittyä lakeja ja määräyksiä. Luotu Excel-järjestelmä on tästä raportista erillinen dokumenttinsa. Järjestelmä tullaan pitämään salassa viisi vuotta sen valmistumisesta Empower PN Oy:n pyynnöstä. Järjestelmä toimii Empower PN Oy:n tuulipuistoprojektien projektinhallinnan apuvälineenä työturvallisuusasioissa. Järjestelmää on mahdollista kehittää lisäämällä siihen muita tärkeitä työturvallisuuteen liittyviä dokumentteja ja käytäntöjä.The objective of this Bachelor’s thesis was to create and establish guidelines and practices in order to improve occupational safety in wind farm projects, as commissioned by Empower PN Oy. A wind farm is a set of wind turbines, which are located in the same area. The research was started with an analysis of the current state of occupational safety, which included interviews, internal audits and existing safety data at Empower PN. Many areas for improvement were detected in the analysis, of which accountability matrices, introduction practices and phased risk analysis of a wind farm project were investigated more closely. An Excel-system was created for wind farm projects, where accountability matrices, introduction practices and phased risk analysis of a wind farm project are cooperating. Also laws and regulations of occupational safety were reviewed. The Excel system is not included in this thesis. The Excel system will be kept confidential for five years from its completion by Empower PN Oy’s request. The Excel system is used in wind farm projects as project management’s utility for occupational safety issues. It is possible to develop the system by adding other important occupational safety-related documents and practices

Haasteet mobiilitelevision yleistymiselle

Tutkielman aiheena on digitaalisen mobiilitelevision yleistymisen tiellä olevat haasteet ja niiden tutkiminen. Tarkoitus on eritellä ja tutkia näitä erilaisia tekijöitä, jotka edelleen vaikuttavat mobiilitelevision suhteellisen vaisuun omaksumiseen kuluttajien keskuudessa. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, ja siinä tutkitaan eri lähteissä havaittujen ongelmien yhdenmukaisuutta. Löydettyjen ongelmien yhdenmukaisuuden perusteella eritellään erilaisia haasteita näitä syvällisemmin tutkien. Tutkimustuloksena syntyi erilaisten haasteiden erittely seuraaviin: hinta, lakitekniset ongelmat, sisältöön liittyvät haasteet, ihmisten kiinnostus ja asenteet, käytettävyys sekä tekniikkaan liittyvät haasteet. Jokaista edellä mainittua ongelma- aluetta on pohdittu tarkemmin yrittäen selvittää syitä, seurauksia sekä mahdollisia ratkaisuja haasteisiin. Mobiilitelevisioon kohdistuneiden haasteiden kenttä on varsin laaja, eikä yhden osa-alueen ratkaiseminen vielä tee siitä tarpeeksi houkuttelevaa kuluttajien silmissä. Jotta mobiilitelevisio yleistyisi tavallisten kuluttajien arkipäiväiseksi ajantappovälineeksi, on kaikkien ongelmaalueiden parantamiseen kiinnitettävä huomiota.