Lääkkeiden annostelu hengitysteihin : Opetusvideon laatiminen virtuaaliseen lääkehoidon oppimisympäristöön

Oulun ammattikorkeakoulu Oy Hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tekijät: Tiina Ojala, Päivi Virpi Opinnäytetyön nimi: Lääkkeiden annostelu hengitysteihin - opetusvideon laatiminen virtuaaliseen lääkehoidon oppimisympäristöön Työn ohjaaja: Tuula Nissinen, Nina Männistö, Markus Karttunen Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: syksy 2015 Sivumäärä: 34 + 6 Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n Sosiaali- ja terveysalan yksikössä käytetään lääkehoidon verkko-oppimisympäristöä, jossa opiskelijat voivat opiskella lääkehoitoa itsenäisesti videomateriaalin avulla. Opinnäytetyönämme tuotimme yhteistyössä OAMK Oy:n kanssa lääkehoidon verkko-oppimisympäristöön opetusvideon aiheesta lääkkeiden annostelu hengitysteihin. Tulostavoitteena oli laatia tuote eli opetusvideo hengitysteihin annettavista lääkkeistä ja niiden ottotekniikasta. Laatutavoitteena oli luoda selkeä opetusvideo, jossa on ymmärrettävä asiasisältö. Opetusvideo suunniteltiin yhdessä opinnäytetyön ohjaajiemme kanssa. Materiaali tuotettiin OAMK:n ja TaloTuki Oy:n yritystiloissa. Videointiin, editointiin ja äänitykseen saatiin ohjausta, minkä jälkeen työ tehtiin itsenäisesti. Videon arviointiin osallistuivat opinnäytetyön ohjaajat, me projektin jäsenet sekä noin 12 ihmistä Oulun seudulta, jotka täyttivät kyselylomakkeen koskien laadunarviointia. Lopputuloksena valmistui opetusvideo, jossa on kuvattu eri inhalaatiosumutteita ja niiden käyttöä. Videosta tuli selkeä ja sopivan mittainen. Pääsimme myös niin tilaajan kuin tekijöiden ennalta asettamiin tavoitteisiin. Opetusvideota voidaan hyödyntää opiskelijoiden oppimateriaalina. Opiskelijat vievät opitun tiedon käytännön työhön sekä saavat varmuutta oikeanlaiseen ohjaukseen. Potilaat ja henkilökunta oppivat lääkkeenottotekniikan ja lääkkeen hävikki on pienempi. Kehittämisideoita voisivat olla muun muassa lääkehoidon ohjauksen tukeminen esimerkiksi kotihoidossa tai videon viittomankielinen versio. Asiasanat: hengitystiet, lääkkeenanto, opetusvideo, virtuaalinen oppimisympäristö, inhaloitavat lääkkeetOulu University of Applied Sciences Degree programme in Nursing and Health Care, Option of Nursing Authors: Tiina Ojala, Päivi Virpi Title of thesis: Dosage of medication into the respiratory tracts – producing educational videos for an virtual learning environment Supervisors: Nina Männistö, Tuula Nissinen, Markus Karttunen Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2015 Number of pages: 34 + 6 Oulu University of Applied Sciences School of Health and Social provides students virtual learning environment where students can study drug therapy by themselves via videos. Our staff told that there is a need for supplemental material. As our thesis we produced an educational video to our virtual learning environment about medicine administration to respiratory tracts in collaboration with OAMK Oy. Our aim was to produce an educational video about most common medicine administration into the respiratory tracts. We wanted to create a logical and comprehensible video with peaceful music. The video was planned with our thesis supervisors. The material was produced in OAMK. Filming, editing and recording was guidance. After that we worked independently. Video was evaluated by the thesis supervisors, we as members of the project and about 12 persons from the Oulu area who filled out a questionnaire about the quality of the assessment. The final product was an educational video where is described different kind of metered-dose inhalers and their use. The video is logical and appropriate. We also received the aims which were set by client and we as authors. The educational video can be used as an educational material for students. Students can use the information in their work communities and transmit information to the clients of healthcare. The educational video could be improved in many ways. It could be used for instance to support pharmacological treatment in homecare or produce a sign language version of it. Keywords: administration of medicine, respiratory tracts, drug therapy, virtual learning, educational video, product development projec

Asiakkaan osallisuus aikuissosiaalityön dokumentoinnissa

Tutkielma tarkastelee asiakkaan osallisuutta dokumentoinnissa aikuissosiaalityön palveluissa. Näkökulma aiheeseen kohdistuu siihen, millaisena osallisuus dokumentoinnissa ilmenee asiakkaiden puheessa ja millaiset tekijät näyttäytyvät merkityksellisinä asiakkaan osallisuudessa dokumentoinnissa. Tutkielmassani viittaan aiheeseen myös dokumentointiosallisuuden käsitteellä, millä olen pyrkinyt yksinkertaistamaan aiheen sanoittamista. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemän aikuissosiaalityön asiakkuudessa olevaa tai ollutta henkilöä yhden kunnan alueelta teemahaastatte-luin syksyn 2020 aikana. Tutkimuksen viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, joka pohjaa kielen ja vuorovaikutuksen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena ja aineiston analyysimetodina on diskurssianalyysi. Analyysi koostuu kolmesta vaiheesta, joista ensimmäisessä tarkastelin puhetta asiakkaan osallisuudesta ja paikansin siihen liittyviksi tekijöiksi dokumenteille annetut merkitykset ja asiakkuuteen asemoitumisen. Toisessa analyysivaiheessa tarkastelin puhetta dokumentointiosallisuudesta, dokumenteista ja asiakkuuteen asemoitumisesta. Dokumentointiosallisuus oli tulkittavissa aineistossa 1) luonnollisena osana työskentelyä, 2) tarkoituksettomana, 3) kuormittavana tekijänä asiakassuhteessa sekä 4) ideaalina tapana toimia. Dokumentointiosallisuuteen suhtautumisen muotoihin näytti vaikuttavan se, millaisia merkityksiä dokumenteilla nähdään olevan. Haastattelupuheesta oli tulkittavissa dokumentit 1) virallisina asiakirjoina, 2) ”meidän prosessimme kuvauksena”, 3) ”minun tarinanani” ja 4) merkityksettöminä. Asiakkuuteen asemoitumisen muodot näyttivät luovan joko mahdollisuuksia tai rajoituksia asiakkaan osallisuudelle dokumentoinnissa. Asiakkuuteen asemoituminen näyttäytyi haastateltavien puheessa 1) ulkopuolisena, 2) avun tarvitsijana, 3) yhteistyökumppanina ja 4) aktiivisena toimijana. Kolmannessa analyysivaiheessa tarkastelin näitä tekijöitä yhdistäviä vallan ulottuvuuksia. Tutkimus tekee näkyväksi niitä tapoja, joilla dokumentointiosallisuus on toteutunut asiakastyöskentelyssä ja miten asiakkaat suhtautuvat osallisuuteen dokumentoinnissa. Analyysi nostaa tarkasteluun myös tekijöitä, jotka joko mahdollistavat tai rajoittavat osallisuutta. Aineistossa sekä näkökulmat osallisuuteen, dokumentteihin ja asiakkuuteen asemoitumiseen näyttäytyivät moninaisina ja vaihtelevina. Onkin oleellista ymmärtää, miten moninaisilla tavoilla asiakkaan näkemykset sosiaalityön käytännöistä vaikuttavat osallisuuden mahdollisuuksiin ja millä tavoin voidaan tuottaa osallisuutta tukevia käytäntöjä asiakastyössä. Tiedostavalla työskentelyotteella ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa vallan ulottuvuuksiin, jotka voivat joko luoda mahdollisuuksia tai rajoituksia asiakkaan osallisuudelle

Osakeyhtiösääntely oikeudellisten riskien näkökulmasta

Osakeyhtiösääntely oikeudellisten riskien näkökulmast

Rakenteellisten synnynnäisten sydänvikojen genetiikka

• Synnynnäiset sydänviat ovat vastasyntyneiden yleisimpiä rakennepoikkeamia. Ne voivat esiintyä yksittäin ilman liitännäisvikoja tai osana oireyhtymää. • Yksittäin esiintyvien sydänvikojen periytyminen on monitekijäistä. Niiden syntyyn vaikuttavat sekä geenit että ympäristötekijät. • Molekyylikaryotyypitys tehdään, mikäli sydänvikaa sairastavalla todetaan muitakin rakenteellisia poikkeamia ja sydänvian epäillään olevan osa oireyhtymää. • Yksittäin esiintyvissä sydänvioissa geenidiagnostiikka ei ole vielä laajamittaisessa käytössäPeer reviewe

Lasten ja nuorten myokardiitti - mitä uutta?

Vertaisarvioitu.• Lasten ja nuorten myokardiitti on useimmiten virusinfektion aiheuttama. • Diagnoosi edellyttää kliinistä epäilyä ja useiden kliinisten ja laboratoriotutkimustulosten sekä sydämen kuvantamislöydösten yhdistämistä. • Lasten myokardiitti edellyttää aina sairaalaseurantaa. Hoito on oireenmukaista; verenkierron tukilääkkeitä tai hengitystukea tarvitaan vain harvoin. • Immunosuppressiivisia lääkkeitä tai immunoglobuliineja ei edelleenkään suositella lasten virusmyokardiitin hoitoon, sillä tutkimusnäyttö ei ole riittävä. • Myokardiitin ennuste on yleensä hyvä.Peer reviewe

Lasten ja nuorten myokardiitti - mitä uutta?

Lasten ja nuorten myokardiittidiagnoosi edellyttää kliinistä epäilyä ja useiden kliinisten ja laboratoriotutkimustulosten sekä sydämen kuvantamislöydösten yhdistämistä.Lasten myokardiitti edellyttää aina sairaalaseurantaa. Hoito on pääsääntöisesti oireenmukaista; verenkierron tukilääkkeitä tai hengitystukea tarvitaan vain harvoin.Immunosuppressiivisia lääkkeitä tai immunoglobuliineja ei edelleenkään suositella käytettäviksi lasten virusmyokardiitin hoidossa.Myokardiitin ennuste on yleensä hyvä.</p

Ikä, sitoutuminen ja tehtävien haasteet – uskomuksia ja kokemuksia tietotyöstä

Artikkelissa analysoimme psykologisen sopimuksen muuttumista tutkimalla sitoutumisen ehtoja ja edellytyksiä tietotyöntekijöiden puheessa ja kokemuksissa. Tarkastelemme erityisesti työntekijän iän ja muutoksen suhdetta. Aineistona ovat tietointensiivisen organisaation esimiesten ja työntekijöiden teemahaastattelut sekä samassa organisaatiossa kerätty kyselyaineisto. Haastatteluaineiston perusteella organisaatiossa vaikuttaa olevan vahvoja olettamuksia eri ikäryhmien sitoutumisesta. Ikääntyviä työntekijöitä pidetään ylisitoutuneina ja haluttomina muutoksiin, kun taas nuorten sitoutumista pidetään heikkona. Ikääntyneet kokevat itsekin olevansa sitoutuneita, ja nuoremmat työntekijät ovat sekä haastattelu- että kyselyaineiston perusteella vähemmän sitoutuneita organisaatioon. Erityisesti nuoret tietotyöntekijät sanovat haluavansa työltä haasteita. Kuitenkin kyselyaineistossa nuorten sitoutumista vähentävät työn haasteet ja muutokset, jotka samaan aikaan lisäävät vanhempien työntekijöiden sitoutumista. Näyttääkin siltä, että organisaatiossa vaikuttavat yhtä aikaa sekä perinteiset, vahvaa työhön ja organisaatioon sitoutumista korostavat että uuden tyyppiset, oman uran kehittämiseen keskittyvät psykologiset sopimukset

Matemaattisten valmiuksien tukeminen esiopetuksessa - pienryhmä kielentämisen mahdollistajana

Tutkimuksen tarkoituksena oli syventyä lasten matemaattisten valmiuksien tukemiseen esiopetusvuoden aikana. Tutkimus toteutettiin Pirkanmaalla syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana kahdessa esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 40 lasta sekä heidän vanhempansa. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lasten välisiä tasoeroja kaventaa tukemalla pienryhmätoiminnan keinoin matemaattisilta taidoiltaan heikkoja lapsia. Pedagoginen lähtökohta tälle toiminnalle oli matemaattisen ajattelun ilmaiseminen neljän eri kielen kautta; luonnollisen kielen, kuviokielen, matematiikan symbolikielen sekä taktiilisen toiminnan kielen avulla. Tavoitteena oli myös kuvata, miten matemaattisilta taidoiltaan heikot esiopetusikäiset kielentävät matematiikkaa. Lisäksi selvitettiin sitä, miten kotona tapahtuva arjen matematiikka oli yhteydessä lasten osaamiseen. Tutkimus ankkuroitiin tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan positivismiin ja fenomenologiaan, sillä tiedonkeruu ja analysointi tapahtuivat sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksen ensimmäisessä tiedonkeruuvaiheessa jokaiselle lapselle tehtiin MAVALKA 2 -matemaattisten valmiuksien kartoitus sekä lähetettiin jokaisen lapsen kotiin kysely kotona tapahtuvasta arjen matematiikasta. Tällä tavoin saatiin selville lasten sen hetkinen taitotaso ja toisaalta myös se, miten lapset ilmaisevat matemaattista ajatteluaan sekä esiopetuksessa että kotona. Toisessa tiedonkeruuvaiheessa lasten joukosta valittiin kartoituksesta saatujen pisteiden sekä arjen havaintojen perusteella matemaattisilta taidoiltaan heikoimmat lapset matemaattisia valmiuksia tukevaan Noppakerhoon. Noppakerho kokoontui 10 kertaa syksyn 2014 aikana. Kerhokertojen aikana keskityttiin vahvistamaan varhaisia matemaattisia taitoja kielentämällä matemaattisia käsitteitä monipuolisesti. Kerhokerrat videoitiin ja aineisto litteroitiin. Tämän jälkeen seurasi kolmas tiedonkeruuvaihe, joka tapahtui tammikuussa 2015. Silloin MAVALKA 2 -kartoitus tehtiin uudelleen kerhoon osallistuneille lapsille, sekä kaikille niille, jotka syksyllä olivat jääneet pisteissä vähintään 10 pisteen päähän täysistä pisteistä. Analyysivaiheessa vertailtiin syksyn sekä kevään kartoitusten tuloksia kvantitatiivisin keinoin. Kvalitatiiviseen osuuteen kuului kerhokertojen sekä vanhempien vastauslomakkeiden analysointi. Niiden analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan kaikkien lasten matemaattiset taidot kehittyivät syksyn aikana. Noppakerhoon osallistuneista lapsista kolme neljästä oli saavuttanut keväällä riittävät matemaattiset valmiudet koulun alkua ajatellen. Lähtötasoltaan heikot lapset kielensivät matematiikkaa suullisesti, sormia sekä toiminnallista materiaalia apunaan käyttäen. Kielentäminen kehittyi ja monipuolistui kaikilla lapsilla kerhotoiminnan aikana. Kotona tapahtuvan arjen matematiikan ja lasten osaamisen välillä ei havaittu selvää yhteyttä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että esiopetusvuoden alussa lasten matemaattisissa valmiuksissa on suuria eroja. Niitä voidaan kuitenkin kaventaa esiopetusvuoden aikana tarjoamalla tukea tarvitseville mahdollisuus kielentää matematiikkaa monipuolisesti. Tämä onnistuu parhaiten pienessä opetusryhmässä, jolloin tuki voidaan kohdistaa yksilöllisemmin