Suomalaisten puutarhojen vanhat sipulikukka-aarteet : Loppuraportti hankkeesta Elävä kasviperintö – sipulikukka-aarteet talteen ja käyttöön

Varhaisimmat maininnat Suomessa kasvatetuista sipulikukista ovat 1600-luvulta, mutta 1800-luvun aikana varsinaisesti sipulikukkien käyttö puutarhoissa alkoi. Puistolumikello, idänsinililja, valko- ja keltanarsissi sekä tulppaani kuuluivat ensimmäisiin viljeltyihin sipulikukkiin. Joistakin pitkään viljellyistä sipulikukkalajeista on säilynyt suomalaisissa puutarhoissa useita tyyppejä ja laajojakin kasvustoja. Tällaisia lajeja ovat puistolumikello, idänsinililja, ruskolilja, varjolilja ja valko- ja keltanarsissi. Toiset lajit ovat säilyneet harvinaisempina, kuten sarjatähdikki ja vanhat tulppaanityypit, joita on Suomessakin tuotettu. Monet vanhoista sipulikukkalajeista ja -lajikkeista ovat kestäviä ja pitkäikäisiä sekä helposti lisääntyviä. Ne ovat kuitenkin vaarassa kadota puutarhakulttuurin muuttuessa ja uudempien lajikkeiden vallatessa markkinoita. Pitkään Suomessa kasvaneista sipulikukkalajeista, niiden yleisyydestä, monimuotoisuudesta ja lisättävyydestä ei ole ennen tätä hanketta järjestelmällisesti kerätty tietoa. Kasvigeenivarojen säilymisen turvaamiseen velvoittavat kansainväliset sopimukset. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin, mitä 1950-luvulla tai sitä ennen kasvaneita sipulikukkalajeja Suomessa vielä tavataan. Tietoa kerättiin kasvikuulutusten avulla Luonnonvarakeskuksen Kasvinpolku-tietojärjestelmään. Ilmoitusten perusteella pyydettiin kasvinäytteitä, joista perustettiin vertaileva kenttäkoe Luken Piikkiön toimipaikkaan. Kenttäkokeessa selvitettiin kasvikantojen monimuotoisuutta ja geenivarallista arvoa tekemällä tarkkoja ulkoisiin tuntomerkkeihin ja fenolgiaan perustuvia havaintoja kesinä 2015–2018. Kenttäkokeessa arvioitiin yhteensä 221 kasvikantaa noin 30 lajista. Suurin aineisto koostui narsisseista, joista monimuotoisuutta ilmeni eniten valkonarsississa. Tulppaaneista löytyi joitakin uniikkeja kantoja. Liljoista rusko- ja tiikerililjoissa erot ilmenivät lähinnä elinvoimaisuudessa, eivät niinkään ulkoisissa tuntomerkeissä, sen sijaan varjolilja osoittautui monimuotoiseksi. Liljoista löytyi myös sahrami-, amurinlilja- ja tarhasarjaliljojejn vanhoja kantoja. Puistolumikellosta, idänsinililjasta, kevättähdistä ja hentohelmililjasta löytyi hyviä vanhoja kantoja. Kevätlumipisarasta tuli vastaan melko pohjoisessa menestynyt kanta. Siperian- ja rusokoiranhaampaasta saatiin niin ikään melko pohjoiset kannat kuvatuiksi. Havaintotulosten ja viljelyhistorian perusteella geenivarallisesti arvokkaat kannat säilytetään kansallisessa kasvigeenivarakokoelmassa. Pitäaikaissäilytyspäätös tehtiin 146 kasvikannasta.201

Brokers as Catalysts for the E-Health Market

In this study we use the experiences from the service industry and explore pre-requisites of the e-health market which will need to achieve to stimulate both sides of the market (vendors, healthcare organizations, government, institutions, corporations and services organizations) to interact with each other and develop demand driven services and social innovations. The results presented in this paper may be of interest for decision makers, industries (e.g. software or technology designers), small and medium enterprises (SME) and entrepreneurs with an interest in becoming a part of the e-health market, and for consumers (e.g. healthcare personnel and patients) that are willing to influence the market through their choices. The outcomes of the study shown that the role of virtual brokers is essential to the further development of a sustainable e-health market globally because its role as catalyst for interaction between the two-sides of the markets, its effects on the reduction of competitive constrains, its effects on the accessibility to broader network of actors and its effects on the support of public-private exchanges of knowledge and experience