Blocking Activin Receptor Ligands Is Not Sufficient to Rescue Cancer-Associated Gut Microbiota—A Role for Gut Microbial Flagellin in Colorectal Cancer and Cachexia?

Colorectal cancer (CRC) and cachexia are associated with the gut microbiota and microbial surface molecules. We characterized the CRC-associated microbiota and investigated whether cachexia affects the microbiota composition. Further, we examined the possible relationship between the microbial surface molecule flagellin and CRC. CRC cells (C26) were inoculated into mice. Activin receptor (ACVR) ligands were blocked, either before tumor formation or before and after, to increase muscle mass and prevent muscle loss. The effects of flagellin on C26-cells were studied in vitro. The occurrence of similar phenomena were studied in murine and human tumors. Cancer modulated the gut microbiota without consistent effects of blocking the ACVR ligands. However, continued treatment for muscle loss modified the association between microbiota and weight loss. Several abundant microbial taxa in cancer were flagellated. Exposure of C26-cells to flagellin increased IL6 and CCL2/MCP-1 mRNA and IL6 excretion. Murine C26 tumors expressed more IL6 and CCL2/MCP-1 mRNA than C26-cells, and human CRC tumors expressed more CCL2/MCP-1 than healthy colon sites. Additionally, flagellin decreased caspase-1 activity and the production of reactive oxygen species, and increased cytotoxicity in C26-cells. Conditioned media from flagellin-treated C26-cells deteriorated C2C12-myotubes and decreased their number. In conclusion, cancer increased flagellated microbes that may promote CRC survival and cachexia by inducing inflammatory proteins such as MCP-1. Cancer-associated gut microbiota could not be rescued by blocking ACVR ligands

Blocking Activin Receptor Ligands Is Not Sufficient to Rescue Cancer-Associated Gut Microbiota—A Role for Gut Microbial Flagellin in Colorectal Cancer and Cachexia?

Colorectal cancer (CRC) and cachexia are associated with the gut microbiota and microbial surface molecules. We characterized the CRC-associated microbiota and investigated whether cachexia affects the microbiota composition. Further, we examined the possible relationship between the microbial surface molecule flagellin and CRC. CRC cells (C26) were inoculated into mice. Activin receptor (ACVR) ligands were blocked, either before tumor formation or before and after, to increase muscle mass and prevent muscle loss. The effects of flagellin on C26-cells were studied in vitro. The occurrence of similar phenomena were studied in murine and human tumors. Cancer modulated the gut microbiota without consistent effects of blocking the ACVR ligands. However, continued treatment for muscle loss modified the association between microbiota and weight loss. Several abundant microbial taxa in cancer were flagellated. Exposure of C26-cells to flagellin increased IL6 and CCL2/MCP-1 mRNA and IL6 excretion. Murine C26 tumors expressed more IL6 and CCL2/MCP-1 mRNA than C26-cells, and human CRC tumors expressed more CCL2/MCP-1 than healthy colon sites. Additionally, flagellin decreased caspase-1 activity and the production of reactive oxygen species, and increased cytotoxicity in C26-cells. Conditioned media from flagellin-treated C26-cells deteriorated C2C12-myotubes and decreased their number. In conclusion, cancer increased flagellated microbes that may promote CRC survival and cachexia by inducing inflammatory proteins such as MCP-1. Cancer-associated gut microbiota could not be rescued by blocking ACVR ligands

Blocking activin receptor ligands is not sufficient to rescue cancer-associated gut microbiota - a role for gut microbial flagellin in colorectal cancer and cachexia?

Colorectal cancer (CRC) and cachexia are associated with the gut microbiota and microbial surface molecules. We characterized the CRC-associated microbiota and investigated whether cachexia affects the microbiota composition. Further, we examined the possible relationship between the microbial surface molecule flagellin and CRC. CRC cells (C26) were inoculated into mice. Activin receptor (ACVR) ligands were blocked, either before tumor formation or before and after, to increase muscle mass and prevent muscle loss. The effects of flagellin on C26-cells were studied in vitro. The occurrence of similar phenomena were studied in murine and human tumors. Cancer modulated the gut microbiota without consistent effects of blocking the ACVR ligands. However, continued treatment for muscle loss modified the association between microbiota and weight loss. Several abundant microbial taxa in cancer were flagellated. Exposure of C26-cells to flagellin increased IL6 and CCL2/MCP-1 mRNA and IL6 excretion. Murine C26 tumors expressed more IL6 and CCL2/MCP-1 mRNA than C26-cells, and human CRC tumors expressed more CCL2/MCP-1 than healthy colon sites. Additionally, flagellin decreased caspase-1 activity and the production of reactive oxygen species, and increased cytotoxicity in C26-cells. Conditioned media from flagellin-treated C26-cells deteriorated C2C12-myotubes and decreased their number. In conclusion, cancer increased flagellated microbes that may promote CRC survival and cachexia by inducing inflammatory proteins such as MCP-1. Cancer-associated gut microbiota could not be rescued by blocking ACVR ligands.</p

Ex vivo drug screening informed targeted therapy for metastatic parotid squamous cell carcinoma

The purpose of ex vivo drug screening in the context of precision oncology is to serve as a functional diagnostic method for therapy efficacy modeling directly on patient-derived tumor cells. Here, we report a case study using integrated multiomics ex vivo drug screening approach to assess therapy efficacy in a rare metastatic squamous cell carcinoma of the parotid gland. Tumor cells isolated from lymph node metastasis and distal subcutaneous metastasis were used for imaging-based single-cell resolution drug screening and reverse-phase protein array-based drug screening assays to inform the treatment strategy after standard therapeutic options had been exhausted. The drug targets discovered on the basis of the ex vivo measured drug efficacy were validated with histopathology, genomic profiling, and in vitro cell biology methods, and targeted treatments with durable clinical responses were achieved. These results demonstrate the use of serial ex vivo drug screening to inform adjuvant therapy options prior to and during treatment and highlight HER2 as a potential therapy target also in metastatic squamous cell carcinoma of the salivary glands

Uudet kumppanuus- ja liiketoimintamallit suomalaisen vesiliiketoiminnan edistämisessä

Globaali kysyntä vesivarojen hallintaan, veden käyttöön, puhdistamiseen ja kierrätykseen liittyville ratkaisuille kasvaa nopeasti. Kasvavasta globaalista markkinasta ja vahvasta osaamispohjastaan huolimatta Suomi on menettänyt asemiaan vesiosaamisen markkinoilla. Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan vahva yhteinen strateginen näkemys ja tahtotila vesiosaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi sekä asetettaviin tavoitteisiin mitoitetut resurssit. Tämä selvitys tunnistaa selkeitä pullonkauloja ja ehdottaa joukon konkreettisia toimenpiteitä lisätä suomalaisen vesiosaamisen kilpailukykyä hyödyntäen julkisia innovatiivisia hankintoja nykyistä paremmin (5 suositusta) sekä valjastaen rahoitusalan toimijoita investoimaan laajempaa vaikuttavuutta (esim. terveys-, turvallisuus-, työllisyys-, ilmasto- ja ympäristöhyötyjä) tarjoaviin vesiratkaisuihin (3 suositusta). Selvitys myös tunnistaa, että erilaisten kumppanuusmallien tehokkaampi hyödyntäminen (3 suositusta) voi varmistaa, että suomalaisen vesiosaamisen keskeinen kilpailukykytekijä – yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin saumaton yhteistyö – saadaan täysimääräisesti käyttöön. Selvityksen kohdennettuun tarkasteluun valitut kaksi esimerkkihanketta EcoSairila ja Kiinan patoturvallisuushanke sekä niiden pohjalta laaditut uudet toimintamallit (”Vesihuolto-osaamisen kansainvälistymispolku” ja ”Patoturvallisuuden ja vedenlaadun kansainvälistymispolku”) ovat tukeneet selvitysten tulosten validointia ja tarjoavat mahdollisen tiekartan suositusten välittömälle pilotoinnill

Toimittajavalinta : case Koskisen Oy laakereiden hankinta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka toimittajavalinta tapahtuu hankintaprosessissa. Tavoitteena oli tutkia aihetta tapauskohtaisesti toimeksiantajayrityksen osalta. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin hankintaa ja sen analysointimenetelmiä, kuten spend-analyysiä sekä portfolioanalyysiä. Lisäksi käsiteltiin hankintaprosessia ja sen eri vaiheita. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin myös tarkemmin toimittajavalintaa. Tutkimus osuudessa tutkittiin toimittajavalintaa opinnäytetyön toimeksiantajan, Koskisen Oy:n, laakereiden kilpailutuksessa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa aineiston keruu toteutettiin tapahtumakulun kuvauksen menetelmin. Tutkimuksessa luotiin aikajana toimittajavalinnan tapahtumista. Opinnäytetyön tuloksien perusteella pystyttiin valitsemaan laakereille yksi ensisijainen toimittaja sekä osoittamaan kuinka toimittajien määrä väheni koko hankintaprosessinajan

Lapsen osallisuus osana lapsen edun toteutumista asiantuntija-avusteisessa huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa eli Follo-sovittelussa

Tässä tutkimuksessa käsitellään lapsen osallisuusoikeutta osana lapsen edun toteutumista asiantuntija-avusteisessa huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa. Lapsi nähdään nykyään tasa-arvoisena yksilönä aikuisten kanssa, ja lapsen oikeuksia on alettu yhä enemmän korostaa lasta koskevien asioiden käsittelyssä. Lapsiasioiden tuomioistuinsovittelussa keskustelua on herättänyt etenkin lapsen osallisuusasema ja lapsen oikeus tulla kuulluksi itseään koskevassa asiassa. Lapsiasiat soveltuvat hyvin tuomioistuinsovitteluun, koska sovittelumenettely on nopea, halpa ja joustava tapa ratkaista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita. Sovittelumenettelyssä voidaan ratkaista laajoja asiakokonaisuuksia kerralla, mikä osaltaan ennaltaehkäisee uusien konfliktien ja riitojen syntymistä. Lisäksi sovinnolliset lopputulokset ovat pitkällä aikatähtäimellä kestävämpiä kuin tuomioistuimen antamat tuomiot. Lapsiasioiden sääntelyn lähtökohtana voidaan pitää YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jossa on säännelty tärkeimmistä lapsiasioita koskevista periaatteista kuten lapsen edusta, lapsen osallisuusoikeudesta sekä lapsen oikeudesta tulla suojelluksi. Tärkeimpänä näistä periaatteista voidaan pitää lapsen etua, jonka tulee aina toteutua lasta koskevassa päätöksenteossa. Lapsen edun toteutuminen vaatii ensinnäkin vanhempien velvollisuutta suunnata ajatuksensa lapseen lapsen huolto- ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Vanhemmilla on myös velvollisuus selvittää tapauskohtaisesti lapsen mielipiteet ja ottaa ne huomioon päätöksenteossa. Toiseksi viranomaisen kuten tuomioistuimen velvollisuutena on päätöstä tehdessään viime kädessä turvata lapsen edun toteutuminen selvittämällä, mistä lapsen etu kyseisessä asiassa koostuu, miten sitä on arvioitu, miten lapsen etua on punnittu muihin intresseihin nähden sekä miten lapsen näkemykset on selvitetty ja otettu huomioon. Tuomioistuinsovittelussa lapsen välitöntä kuulemista ei kuitenkaan voida pitää pääsääntönä, vaan sovittelijan tulee asiantuntija-avustajan kanssa harkita tapauskohtaisesti, kuinka lapsen mielipiteet ja toivomukset tulee selvitetyksi asianmukaisesti kunkin sovitteluistunnon aikana. Lapsen kuuleminen voi siis tapahtua myös välillisesti. Tutkielmassa selvitetään, miten lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat riidat eroavat muista tuomioistuimissa käsiteltävistä riita-asioista, sekä perehdytään lapsioikeudellisen sääntelyn perusperiaatteeseen eli lapsen etuun. Lapsiasioiden erityispiirteiden jälkeen perehdytään huoltoriitojen tuomioistuinsovittelumenettelyyn ja selvitetään lapsiasioiden soveltumista tuomioistuinsovitteluun. Tämän jälkeen keskitytään lapsen osallisuusasemaan ja oikeuteen ilmaista mielipiteensä ja toiveensa sovittelumenettelyn aikana.Siirretty Doriast

Einstellungen der Lehrer und Schüler zum Sprachlernen und zur Sprachbewertung hinsichtlich des Geschlechts

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää opettajien ja heidän oppilaidensa käsityksiä sukupuolen ilmenemisestä ja vaikutuksesta kielten, ja varsinkin saksan, tunneilla. Tarkastelun kohteena oli myös sukupuolen mahdollinen vaikutus opettajien tekemään oppilaiden kielitaidon arviointiin. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää opettajien ja oppilaiden subjektiivisia näkemyksiä sukupuolen vaikutuksesta kielten opetuksessa ja tuoda näkyväksi mahdollisia stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten tytöt ja pojat eroavat kielten oppijoina opettajien ja oppilaiden käsitysten mukaan, vai eroavatko he. Kolmantena tavoitteena oli saada käsitys siitä, mikä on sukupuolen merkitys kielitaidon, ja varsinkin saksan kielitaidon, arvioinnissa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahta kielten opettajaa ja kahta lukion ensimmäisen ja kahta toisen vuoden opiskelijaa. Metodina käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tämän tutkielman tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaisessa koulumaailmassa vallitsee illuusio sukupuolineutraaliudesta, vaikka tavoitteena tulisi olla sukupuolisensitiivisyys. Sukupuolisensitiivisessä opetuksessa tunnustetaan ja kyseenalaistetaan sukupuoliin kohdistuvat erilaiset rooliodotukset ja sukupuolierot. Haastattelemieni opettajien ja oppilaiden vastauksissa toistuivat stereotyyppiset ajatukset tytöistä ja pojista, vaikka he toki tiedostivatkin vastausten olevan yleistäviä. Aluksi he suhtautuivat sukupuolierojen olemassa oloon hyvin varauksellisesti, mutta toistivat puheessaan näkemystä tytöistä tunnollisina ja kielellisesti lahjakkaina, ja pojista matemaattisesti lahjakkaina. Varsinkin oppilaat olivat sitä mieltä, että tytöt ovat kielissä etevämpiä, vaikka haastatellut poikaoppilaat olivat saaneet edellisestä saksan kurssista paremmat arvosanat kuin haastatellut tytöt. Tämä tutkielma vahvistaa näkemystä, että sukupuoliroolien merkitystä koulussa on syytä nostaa edelleen esille, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet löytää omat kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa ilman, että sukupuolittuneet käytänteet turhaan rajoittaisivat niitä. Tärkeää olisi myös, että opettajat tulisivat tietoisiksi omista sukupuolikäsityksistään, jotta he voisivat luoda tasa-arvoista kouluympäristöä

Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja sairaanhoitaja-diakonissaopiskelijoiden hyvinvointi työharjoitteluissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia opiskelijoiden hyvinvointia ja tehdä kattava, mutta tiivis yhteenveto hyvinvoinnista ja opiskelijahyvinvoinnin ulottuvuuksista. Opinnäytetyö sisältää tietoa Diakonia-ammattikorkeakoulun tarjoamista tukipalveluista opiskelijoille sekä teoreettinen viitesisältö opiskelijan, ohjaajan ja opettajan rooleihin kuuluu työharjoitteluiden aikana. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden hyvinvointia tutkittiin työharjoitteluis-sa. Tutkimus toteutettiin verkossa ja siihen vastasi 60 opiskelijaa, joista 26 vastasi. Tutkimuksessa vastaukset olivat anonyymejä, joten vastaajia ei voi tunnistaa vastausten perusteella. Tutkimuskysymyksemme oli: Miten ohjaajan käytös vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin työharjoitteluissa. Suurin osa vastaajista oli ollut tyytyväisiä työharjoitteluun sekä ohjaukseen. 65 prosenttia vastanneista opiskelijoista oli lähes samaa mieltä siitä, että heitä oli kohdeltu tasa-arvoisesti työharjoitteluissa, kun taas 27 prosenttia vastanneista oli jokseenkin eri mieltä. Tutkimuksesta nousi esille myös negatiivisempiakin kokemuksia; esimerkiksi työharjoittelun keskeyttäminen sekä tuntemattomalle opettajalle on vaikeampaa kertoa työharjoittelun ongelmakohdista. Tutkimuksessa kysyttiin, oliko ohjaaja syytellyt opiskelijaa hitaudesta tai osaamattomuudesta. 57 prosenttia opiskelijoista oli vastannut ”täysin eri mieltä”. 4 prosenttia vastasi tähän kysymykseen ”täysin samaa mieltä” ja 8 prosenttia ”jokseenkin samaa mieltä”. Tämän pohjalta voidaan tehdä päätelmä, että opiskelijoita, joita ei kohdella tasa-arvoisesti tai syytellään, löytyy liian paljon suhteessa siihen, että työpaikkakiusaamista ei suvaita työyhteisössä. Jokaisella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun. Näitä voidaan pitää yhtenä syynä sille, miksi opiskelijan hyvinvointi kärsii työharjoitteluiden aikana