Risker på arbetsplatsen : - en kvalitativ studie inom hemvårdens arbetsmiljö

Syftet med detta examensarbete var att genom en enkätundersökning om personalens egen uppfattning om risker i arbetet i hemvården undersöka om hemvården är en trygg, säker och hälsosam arbetsplats. Frågeställningen för examensarbetet var ”Vilka risker finns i arbetsmiljön inom hemvården?”. Den teoretiska utgångspunkten omfattade Nightingales syn på hälsa och miljö, Segestens syn på trygghet och Watsons syn på hälsa och ohälsa. Den teoretiska bakgrunden inkluderade aktuell Finländsk lagstiftning, några centrala begrepp för arbetsmiljö och arbetarskydd samt en sammanfattning över arbetsrelaterad stress enligt Europeiska arbetsmiljöbyrån. Datainsamlingsmetoden som användes var webbenkät med öppna frågor och analysmetoden var kvalitativ innehållsanalys. I resultaten framkom ett flertal olika risker i hemvårdens arbetsmiljö. Några av dessa var hotfulla situationer, stress, smittorisker, väglaget och ergonomiska risker. Inga specifika svar beträffande hemvården som trygg, säker och hälsosam arbetsplats framkom, dock vissa risker som under längre tid kan leda till ohälsa och även risker som kan sammankopplas med trygghet och säkerhet kom fram i svaren.The aim of this Bachelor´s Thesis was to perform a survey of the personnel´s own perception of risks in the work of home care, whether home care is a safe, secure and healthy workplace. The main question of the thesis was the following: "what are the risks of working in home care?” The theoretical starting points included Nightingale's view on health and environment, Segesten´s approach to security and Watson's approach to health and illness. The theoretical background included current Finnish legislation, some key concepts for the work environment and safety at work, and a summary of work-related stress, according to the European Agency for Safety and Health at Work. The method used for collecting data was an online survey with open questions and the analysis was a qualitative content analysis. The results revealed a variety of risks in the home care environment. Some of these were threatening situations, stress, potential contamination, road conditions, and ergonomic risks. No specific answers on home care as a safe, secure and healthy workplace were revealed. However, some risks leading to illness in the long run and even risks associated with safety and security came up in the answers to the survey

A Software Implementation of the Requirements Abstraction Model

Requirements are often referred to as one of the main reasons for failed software projects. In this thesis we review the Requirement Abstraction Model (RAM) as outlined by Tony Gorschek and Claes Wohlin. RAM was developed as a response to an industrial need to handle requirements in market driven product development. The model places requirements on four different abstraction levels and it makes requirements comparable to each other through abstraction or break down. The first objective of this thesis is to find a working model for managing an incoming stream of requirements with varying levels of abstraction. The model should not cause an unreasonable burden on the requirement engineering process and it should be easy to adopt, e.g. it should not be so complex that it requires excessive training. The second objective of the thesis is to apply the chosen model to the design of a new requirement management tool. The hope is that the right model and a supporting tool in combination will help product managers create higher quality requirements and as a result more successful software projects. RAM is compared to other methodologies that can be used in requirements engineering such as Quality Function Deployment and the Agile Requirements Refinery. RAM is ultimately chosen as the main model based on its simplicity, scalability, potential benefits and supporting empirical evidence. The main principles of RAM are applied into the architecture, domain model, use case and user interface design of a new requirement management tool, RAMP. The design of RAMP is presented and a proof-of-concept prototype is also implemented.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

FLÖJTUR – 1700-TALETS JUKEBOX? Pehr Strand: lärlingen som blev direktör

Alingsås kulturhus 30 Mars 202

Effects of nematode parasitism on activity patterns and behaviors in first season grazing lambs

Gastrointestinal parasites (GIP) and resistance against anthelmintics are and will be one of the biggest challenges for the sheep husbandry. Research within this area is very important today and it is important to figure out new methods to identify individuals with high burden of parasites and to treat just these individuals. The aim of the study was to investigate the effects of GIP on activity patterns and weight gain in first season grazing lambs. A sub-study accompanied with the aim was to see if the manually made behavioural observations supported data from the sensors. The study took place at the Swedish University of Agricultural Sciences (SLU) during the summer of 2019. The study was divided into two experimental periods. In the first experimental period 30 ewes and their 60 twins were used. Of those, 58 lambs continued to the second experimental period. Two groups were dewormed with ivermectin (high group) and two groups were untreated (low group). All lambs were fitted with sensors, and the data was downloaded once a week, at the same time with the weighting of animals. Individual faecal samples were collected four times. The pasture where the lambs grazed was a first-year pasture. Sward height was measured, and herbage samples were collected three times during the experiment. Herbage samples were analysed for nutritional and mineral content. The manual behavioural observations were made two days a week during five weeks. The high group had higher weight (28.9 kg) in the beginning of the experiment, compared with the low group (28.1 kg). On the contrary, the high group had lower weight (42.7 kg), compared with the low group (44.8 kg) at the end of the experiment. According to data from the sensors there were differences in lying time and motion index (MI) during the 7-10 first days after weaning. The low group laid down more, compared with the high group. The low group had higher MI compared with the high group. During the whole experiment there were no differences in lying time, lying bouts or MI. The manual behavioural observations showed that “standing still” had significantly more registrations for the high group compared to the low group. It is possible to see differences in behaviour with sensors at an early stage of parasitic infection, even with low levels of parasites. This means, that there is a potential to use automatic behaviour observations as a diagnostics tool during infection of GIP.Mag- och tarmparasiter och resistensen mot antiparasitära medel är och kommer att vara en av de största utmaningarna inom fårnäringen. Forskning inom detta område är högaktuell och det är viktigt att få fram nya metoder för att kunna identifiera individer med hög parasitbörda och att sikta in sig på individuellt baserad behandling mot mag- och tarmparasiter. Målet med försöket var att studera hur mag- och tarmparasiter påverkar aktivitetsmönster och till-växt hos förstagångsbetande lamm. En delstudie gjordes också och målet var bland annat att se om de manuella beteendeobservationerna stödde den insamlade data från sensorerna. Försöket utfördes sommaren 2019 vid Sveriges lantbruksuniversitet (SLU). Försöket var uppdelat i två försöksled. Det första försöksledet startades med 30 tackor och deras 60 tvillinglamm. Under det andra försöksledet användes 58 lamm som delades in i fyra grupper. Två grupper behandlades med ivermectin mot mag- och tarmparasiter (låg parasitbörda gruppen) och två grupper lämnades obehandlade (hög parasitbörda gruppen). Lammen utrustades med aktivitetssensorer som avlästes en gång i veckan, samtidigt som lammen vägdes. Individuella träckprov togs av varje individ fyra gånger under försöket. Betet som lammen betade på var en förstaårsvall. Tre gånger under försökstiden mättes beteshöjden, samtidigt togs betesprov för mineral- och näringsanalys. Beteendeobservationer gjordes två dagar i veckan under fem veckors tid. Gruppen med hög parasitbörda hade något högre vikt (28,9 kg) vid förssöksstart jämfört med grup-pen med låg parasitbörda (28,1 kg). Vid försöksstopp var det tvärtom och gruppen med hög parasit-börda hade lägre vikt (42,7 kg) jämfört med gruppen med låg parasitbörda (44,8 kg). Med aktivitets-sensorerna uppmättes skillnader i liggtid och motion index (MI) under de första 7–10 dagarna efter avvänjning. Gruppen med låg parasitbörda låg mer jämfört med gruppen med hög parasitbörda. Vad beträffar MI så hade gruppen med låg parasitbörda ett högre MI jämfört med gruppen med hög parasitbörda. Sett över hela perioden uppmättes ingen skillnad i liggtid, liggomgångar eller MI. Beteende-observationer visade att lammen med hög parasitbörda stod stilla signifikant fler antal registreringar än de med låg parasitbörda. Med hjälp av sensorer kan man se skillnader i beteende i ett tidigt skede av infektionen, även vid låga parasitnivåer. Detta betyder att det finns potential i att använda automatiska beteendeobservationer som diagnostiskt hjälpmedel vid infektion av mag- och tarmparasiter

Asiakaslähtöisyys kunnan palveluissa: Miten asiakaslähtöisyys ilmenee kunnan sosiaalipalveluissa?

Asiakaslähtöisyyden teema on tullut jäädäkseen myös julkiselle sektorille. Kuntalaiset nähdään asiakkaina ja heitä pyritään palvelemaan yhä enemmän asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyys voidaan nähdä keinona parantaa kuntien tarjoamien palvelujen asiakastyytyväisyyttä, mutta asiakaslähtöisesti toimimisella on myös muita vähemmän tunnettuja mahdollisuuksia. Myös kunnat hyötyvät asiakaslähtöisestä toiminnasta. Asiakaslähtöisyyttä tutkiessa esiin nousevat erityisesti asiakasajattelu ja asiakassegmentointi. Nämä ovat tutkielman ja teorian merkittävimpiä käsitteitä asiakas- ja asiakaslähtöisyys- sekä palvelutieteen käsitteiden lisäksi. Tämä tutkielma keskittyi asiakaslähtöisyyden ilmenemisen tutkimiseen kuntien palveluissa, keskittyen erityisesti sosiaalihuoltopalveluihin. Tavoitteena oli selvittää, miten asiakaslähtöisyys näyttäytyy kunnan palveluissa ja mitä mahdollisuuksia sekä haasteita se tuo mukanaan. Tutkielma sisältää lisäksi kunnan palveluiden ja asiakaslähtöisyyden sekä markkinalähtöisen palveluntuottajan välistä vertailua. Julkista sosiaalihuoltopalvelujen tuottajaa verrataan yksityiseen palveluntuottajaan, myös asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Aineistona tutkielmassa toimii alan kirjallisuus sekä puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastatteluaineisto on käsitelty sisällönanalyysillä eli aineistoa on pyritty käsitteellistämään. Tutkielman keskeisimpiä havaintoja on, että asiakaslähtöisyyttä hyödynnetään jo nyt hyvin aktiivisesti Suomen kunta-alalla, myös sosiaalihuoltopalveluissa. Asiakasajattelu on korostunut ja merkittävässä roolissa asiakaslähtöisyyttä tutkittaessa. Asiakkaiden osallistaminen, kuunteleminen ja arvokas kohtaaminen koetaan tärkeäksi. Keskeiset johtopäätökset ja tulkinnat tutkielman perusteella kertovat siitä, että asiakaslähtöisyys koetaan kunnissa lähtökohtaisesti positiivisena asiana, eikä kirjallisuudessa nousseet haasteet näyttäydy käytännön työssä. Haasteita asiakaslähtöisyyden toteuttamiselle muodostuu kuntien taloudellisesta tilanteesta ja sosiaalihuoltopalveluiden holhoavasta luonteest

Maanpuolustuksemme kehitysnäkymiä 1990-luvulla

Artikkeli on puolustusministeri Ole Norrbackin puhe Suomen Sotatieteellisessä seurassa huhtikuussa 1989. Puheen johdannossa tarkastellaan suurvaltojen aseriisuntaneuvotteluja ja sen vaikutusta Suomeen. Pitäisikö Suomen myös vähentää aseistustaan ja joukkojaan? "Kuvasin johdannossa eräitä maan puolustuksemme kannalta myönteisiä ja kielteisiä piirteitä. Kysymysluettelokin oli pitkä. Tyhjentävät vastaukset muodostaisivat monen tutkielman sarjan" Tämän jälkeen puheessa tarkastellaan muun muassa kansainvälistä tilannetta ja liennytystoimintaa. Suomea käsitellessään hän toteaa muun muassa, että " Suomen turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on ulkopolitiikan ensisijaisuus. Puolueettomuuspolitiikka on keino kansallisen turvallisuutemme lisäämiseksi. Turvallisuuspolitiikan erottamattoman kokonaisuuden seurauksena puolustuspolitiikan ja sotilaallisen maanpuolustuksen päämäärä on täsmälleen sama kuin ulkopolitiikan ja koko turvallisuuspolitiikan. Se on valtiollisen itsenäisyyden säilyttäminen ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen." Puolustusvoimien tehtävien ja varustamistilanteen käsittelyn jälkeen puheen lopussa käsitellään myös maanpuolustushenkeä. "Puolustusvoimat on tehnyt hyvää työtä hengen puolesta. Katsoisin kuitenkin, että varusmiestemme ja reserviläistemme palvelusmotivaation parantamiseksi löytyy keinoja."ISBN: 952-90106-8-

Foderraps som alternativ betesgröda åt slaktlamm : Odlingsförsök av foderraps sommaren 2017

När lamningen sker på våren, är det naturligt att lammen går ute under betesperioden. Då krävs det mindre inomhusutrymme och bete är också ett av de billigaste fodermedlen. Dessvärre minskar betestillväxten med tiden medan lammens tillväxt och foderbehov ökar. Odling av foderraps kunde vara ett sätt att möta utmaningarna i betesbristen under sensommaren och hösten. Inom ekologisk odling är utmaningen med foderraps främst insektsangrepp, ogräs och väderlek. Ogräs kan man bekämpa med rätt jordbearbetningsteknik och senare sådd för att säkerställa att grödan får en bra start och klarar av ogrästrycket. Vid sådd behövs tillräckligt med fukt för att fröna skall gro. En alltför torr period efter sådden kan vara ödesdiger. För att klara av eventuella insektsangrepp är det viktigt att foderrapsen växer bra från början eftersom då finns det alla möjligheter att odlingen skall lyckas utmärkt. Syftet med detta slutarbete var att undersöka hur ekologisk odling av foderraps lyckas i Österbotten. För att undersöka detta utfördes ett odlingsförsök sommaren 2017 på en gård i Närpes, Österbotten. Odlingen lyckades bra och kunde på hösten betas av slaktlamm. Dessutom fanns en jämförelsegrupp som betade enbart på vall. Till sist jämfördes tillväxten mellan de två grupperna. Genom detta odlingsförsök kunde man konstatera att på hösten kan man föda upp ett större antal lamm per hektar på foderraps än på vall.If you have spring lambing it is natural that lambs are out in pasture during the summer. One reason is then you do not need a lot of space inside, but also pasture is one of the cheapest food sources. Unfortunately, the growth in the pasture decreases while the lamb's growth and demand for food increases. Growing forage rape could be one way to manage the lack of pasture during late summer and autumn. The primarily challenges of farming organic forage rape are weeds, insects, and the weather. Weeds can be controlled by the right cultivation technique and sowing the crop later than usually ensures that the crop gets a good start and there-fore is able to handle the pressure of weeds. At the time of sowing it is essential that there is enough moisture so that the seed will start to grow, a dry period after sowing can be disastrous. To manage insects, it is essential that forage rape gets a good start. If forage rape gets a good start, there is every possibility that it will be successful. The purpose of this thesis was to investigate if cultivation of forage rape is success in organic production in Ostrobothnia. To investigate this, a growing experiment was carried out during the summer of 2017 on a farm in Närpes, Ostrobothnia. The growing experiment was successful and during the autumn the field was used as pasture for slaughter lambs. There was also a comparison group of lambs that only grazed on grass. At the end of the experiment, both lamb group’s growth was compared. The conclusion of this experiment was that it is possible to graze a larger amount of lambs per hectare during autumn on forage rape than on grass

Lärares syn på språkmedveten undervisning

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opettajien käsityksiä ja kokemuksia kielitietoisesta opetuksesta. Tutkimukseen osallistuneita opettajia pyydettiin ottamaan kantaa aiempaan tutkimusnäyttöön ja kirjallisuuteen perustuviin (DivEd 2019) kielitietoisen opetuksen käytänteisiin sähköisen lomakekyselyn kautta. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 ja alan tutkimuskirjallisuus. Opettajien vastausten perusteella pystyttiin kartoittamaan, kuinka tuttuja kielitietoisen opetuksen käytänteet heille olivat, kuinka usein he kokivat toteuttavansa niitä omassa opetuksessaan ja kuinka tärkeiksi he kokivat ne. Lomakekyselyn avulla selvitettiin myös opettajien näkemyksiä siitä, millainen tieto ja koulutus auttaisivat heitä parhaiten, kun he kohtaavat oppilaita, joilla on esimerkiksi maahanmuuttajatausta. Kielitietoisista käytänteistä useat olivat opettajille entuudestaan tuttuja, ja osa heistä myös koki toteuttavansa niitä omassa opetuksessaan. Suurin osa näistä käytänteistä koettiin myös tärkeiksi, vaikka niitä ei omassa opetuksessa toteutettaisi tai vaikka opettaja koki, ettei hänellä ollut paljon tietoa kyseisestä käytänteestä. Opettajien mukaan erilaiset jatkokoulutukset ja kurssit, käytännön esimerkit ja eriyttävä oppimateriaali auttaisi heitä kohtaamaan oppilaiden tarpeita. Tutkimus osoittaa, että kielitietoisuus on olennainen osa opettajan pedagogista ajattelutapaa. Tämä ajattelutapa ei vaikuttaisi syntyvän yhden koulutuspäivän jälkeen, vaan se vaatii pidemmän ajan ja kertausta esimerkiksi useamman koulutuksen muodossa. Keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että kielitietoisuutta tulisi käsitellä ja kehittää jo opettajien peruskoulutuksessa, mutta myös erilaisessa täydennyskoulutuksessa, jotta kielitietoisuutta voidaan lisätä ja kehittää opettajien keskuudessa. Vaikuttaa myös siltä, että kielikylpyopettajien koulutus tukee kielitietoista ajattelutapaa. Kielitietoisuus on ajankohtainen ja monia koskeva ilmiö. Opetusryhmät ovat yhä heterogeenisempiä ja yhä useammalla oppilaalla on moninainen kielellinen ja kulttuurillinen tausta, mikä luo uudenlaisia haasteita opetukselle. Kielitietoisen opetuksen käytänteet voivat auttaa opettajia tukemaan oppilaitaan sekä osittain vastaamaan niihin haasteisiin, joita monikieliset ja -kulttuuriset opetusryhmät tuovat mukanaan