Towards Autonomous Transportation : Passengers’ Experiences, Perceptions and Feelings in a Driverless Shuttle Bus in Finland

Autonomous vehicles, electrification, and ride-sharing appear to be the next big change in the field of mobility. It can lead to safer roads, less congestion, and reduced parking. In this research, we focus on real-life user experiences of a driverless shuttle bus. We are interested to know what kind of perceptions and feelings people have when they travel in an autonomous shuttle bus. Therefore, we apply Harry Triandis´ Theory of Interpersonal Behaviour (TIB), which recognizes that human behavior is not always rational. Human behaviour, and its change, is linked to the intention, the habitual responses, and the situational constraints and conditions. The qualitative data (n = 44) were collected in 2017 by semi-structured interviews in Espoo, Finland. The interviewees were passengers who travelled a predefined route in a driverless shuttle bus. We applied inductive content analysis. The findings were compared in the theoretical framework of TIB. According to the results, a lack of human driver was not a problem for the passengers. They were surprised how safe and secure they felt in the autonomous vehicle. More specifically, passengers´ perceptions were similar to when travelling by a metro or a tram, where a passenger rarely interacts with the driver, or even witnesses the existence of the driver. However, the results suggest that people are much more intolerant of accidents caused by autonomous vehicles than by humans. On a general level, positive attitudes towards autonomous vehicles can be supported by giving people possibilities to try autonomous vehicles in a safe, real-life environment. The decision whether to use a driverless shuttle bus or not correlates highly with the contextual factors. Route and flexibility are the most important reasons for behavioral changes

Digitalisaatio kuntastrategioiden tavoitteissa ja mittareissa : Tampereen, Vantaan ja Oulun kuntastrategiat

Tämä tutkimus tarkastelee kuntastrategioita digitalisaation näkökulmasta. Tutkimuksessa lisätään ymmärrystä digitalisaatioon liitetyistä strategisista tavoitteista, niille asetetuista mittareista, sekä näiden taustalla olevista syistä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1. miten digitalisaatio näkyy kuntastrategioiden strategisissa tavoitteissa, 2. mitä digitalisaatioon liitettyjen tavoitteiden mittarit seuraavat ja 3. mitä syitä digitalisatioon liittyvien tavoitteiden ja mittareiden taustalla on. Tutkimuksen empiirisenä tutkimuskohteena ovat Tampereen, Vantaan ja Oulun kuntastrategiat, jotka ovat laadittu tai tarkistettu valtuustokaudella 2021–2025. Tutkimus ottaa osaa digitalisaation tutkimukseen hallintotieteen tutkimuskentällä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusta ohjaa valinta teoriaohjaavan, eli abduktiivisen päättelymenetelmän käytöstä. Tästä syystä tulokset rakentuvat empiirisen aineiston ja olemassa olevan teorian yhteistyössä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu julkisista kuntastrategia- ja mittaridokumenteista, sekä kuntastrategioiden työstämiseen osallistuneiden henkilöiden teemahaastatteluista. Tutkimuksen teoria koostuu digitaalisen transformaation-, strategisen johtamisen-, ja tuloksellisuuden mittaamisen kirjallisuudesta. Tämän tutkimuksen mukaan digitalisaatio näkyy kuntien strategisissa tavoitteissa pääsääntöisesti välillisesti, eli esimerkiksi yhtenä työkaluna, toimenpiteenä tai mahdollistajana itseisarvollisempien strategisten tavoitteiden saavuttamiselle. Vahvimmin digitalisaatio näkyy sellaisten strategisten tavoitteiden yhteydessä, jossa kuvattiin palveluita tai niiden tehokasta tuottamista. Koska digitalisaatio näkyy strategisissa tavoitteissa erityisesti välillisesti, suurin osa digitalisaatioon liitettyjen strategisten tavoitteiden mittareista ei seuraa digitalisaatioon liittyvää teemaa. Ne mittarit, jotka seurasivat jotain digitalisaatioon liittyvää teemaa, keskittyivät lähtökohtaisesti palveluiden mittaamiseen, kuten esimerkiksi digipalveluiden käytön määrään mittaamiseen. Tulosten mukaan strategisten tavoitteiden ja niiden mittareiden taustalla vaikuttaa kunnan ominaispiirteet, kunnan, digitalisaation ja strategian roolit, sekä mittarointiin yhdistetyt ominaispiirteet. Koska Suomessa on tutkittu kuntastrategioita digitalisaation näkökulmasta vain vähän, suositellaan jatkotutkimusaiheena asukasluvultaan pienempien kuntien kuntastrategioiden tarkastelua. Lisäksi suositellaan digitaalista transformaatiota koskevan mallin ja sitä käsittelevien mittareiden jatkokehittämistä julkisen sektorin konteksti huomioiden

Improving capacity of transportation networks using means of the intelligent transportation system

The purpose of this study was to find how transportation networks capacity can be improved using means of the intelligent transportation system in Finland. The focal area of the study was road traffic but means of the railway traffic and the marine traffic has also been presented. The background of the study is that there is lack of capacity in main roads and in railways especially in Helsinki metropolitan area. Capacity problems occur also elsewhere in Finland and in the future problems will increase. The marine transport has usually enough capacity and problems occur mainly in harbors. In the marine transport the functionality of transport chains is more essential. According to the results of the study the best way to improve the capacity of roads is incident management. In urban areas the capacity can be also make better using intelligent traffic lights and optimizing existing traffic lights with the current traffic conditions. Other efficient means are traffic information and the route guidance. In suburban roads the most effective ways to improve the capacity are incident management, variable speed limits, traffic information and route guidance. Other means are ramp metering, variable directional lanes and hard should running. The most significant changes in railway transport caused be ITS may be that the computer-aided decision-making become more general. Some of the tasks of transport operator can be transferred to computers and operators can focus on more important tasks. Also the development of the train control system will increase railway capacity. Key objective in marine traffic is to intensify the transmission of information to improve the functioning of the transport chains. In the future the solution for the traffic capacity problems can be the developments of vehicle technology. When management of driving shifts from a driver to a computer, human errors will reduce and thereby traffic incident will decrease. Vehicle intelligence evolves to increase the capacity of road, for example by decreasing the vehicle's safe following distance.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten liikenneverkkojen välityskykyä voidaan tehostaa älyliikenteen avulla. Tutkimuksen painopisteenä olivat tieliikenteeseen soveltuvat keinot, mutta myös rautatieliikenteeseen, meriliikenteeseen ja koko liikennejärjestelmään vaikuttavia keinoja on esitelty. Työn taustalla on tieliikenteen ja rautatieliikenteen välityskyvyn riittämättömyys etenkin pääkaupunkiseudulla. Ruuhkat ovat pääkaupunkiseudun pääväylillä säännöllisiä ja häiriön sattuessa väylät ruuhkautuvat myös ruuhka-ajan ulkopuolella. Välityskykyongelmia esiintyy myös muualla Suomessa ja liikenteen kasvun myötä ongelmat tulevat yleistymään. Meriliikenteessä välityskyky on pääosin riittävää ja ongelmia ilmenee lähinnä satamissa. Meriliikenteessä onkin olennaisempaa koko kuljetusketjun toimivuus kuin yksittäisen väylän välityskyky. Tutkimustulosten mukaan paras keino parantaa tieliikenteen välityskykyä on häiriönhallinnan kehittäminen. Kaupunkiliikenteessä välityskykyä voidaan häiriönhallinnan lisäksi parantaa ottamalla käyttöön alueelliset älykkäät liikennevalot ja optimoimalla jo olemassa olevat liikennevalot nykyisten liikenneolojen mukaisiksi. Muita hyviä keinoja ovat liikennetiedotus ja reittiopastus. Maanteillä ja kaupunkien isoilla väylillä hyviä välityskykyä parantavia keinoja ovat vaihtuvat nopeusrajoitukset sekä liikenteen tiedotus ja reittiopastus. Vaihtuvat nopeusrajoitukset soveltuvat hyvin erilaisille tieverkoille, mutta suurin hyöty saadaan ruuhkaisilla korkealuokkaisilla väylillä. Muita välityskykyä parantavia keinoja ovat ramppiohjaus, leveän pientareen käyttö ja vaihtuvasuuntaiset kaistat. Rautatieliikenteessä älyliikenteen tuoma merkittävin muutos tulee olemaan tietokoneavusteisen päätöksenteon hyödyntäminen liikenteenohjaajien apuna. Osan tehtävistä siirryttyä tietokoneelle voi liikenteen ohjaaja keskittyä liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Myös kulunvalvontajärjestelmien kehittyminen tulee lisäämään välityskykyä. Meriliikenteessä keskeisiä tavoitteita on tiedon välittämisen tehostaminen kuljetusketjun toiminnan parantamiseksi. Tulevaisuudessa liikenteen välityskykyongelmien ratkaisuna voi olla teknologian kehittyminen ja liikenteen muuttuminen yhä autonomisemmaksi. Ajamisen hallinnan ja havainnoinnin siirtyessä yhä enemmän kuljettajalta tietokoneelle inhimillisten virheiden määrä vähenee, jolloin myös liikenteen häiriöt vähenevät. Ajoneuvojen älykkyyden kehittyessä voidaan tieliikenteen välityskykyä nostaa esimerkiksi lyhentämällä ajoneuvojen turvavälejä

Muoto & käsityö : Design-based research of teaching material

Nowadays design has an important role in people's everyday life. The goal of design education is to help children and young people to be more aware of and to understand different forms of design in our society, and learn how to apply design methods in practice. This is the way to promote and develop important future skills, such as knowledge creation, critical thinking and problem solving skills. In the new Finnish National Curriculum for Basic Education 2014 designing is an important part of craft education. This Master's Thesis is part of a wider design-based research which consists of work done by me and Päivi Heikkilä. Our research theme was to design and develop new design-based teaching material for secondary school craft education. The goal of the material is to inspire teachers and pupils to get familiar with the design process and to exploit it in a more holistic way in craft education. The original teaching material was designed, based on the background theory and experience, together with Päivi Heikkilä. After that we continued developing the material using the methods of user experience research. The survey for the craft teachers was part of my own Master's Thesis. The aim of the survey was to collect opinions and development ideas from the teachers working in the schools. The beta version of Muoto & käsityö teaching material was sent to 115 craft teachers around Finland and they evaluated different features of it. They were also asked to give ideas how to develop the material. The data was analyzed using statistical and qualitative research methods. According to this research, teachers are seeing the Muoto & käsityö teaching material suitable for craft education. They see the appearance and the overall structure clear, the content suitable for the secondary school pupils and the theoretical part important introduction to understand the design process. Teachers were also pleased with the usability of the project part. All of our goals for the teaching material were achieved. Teachers are seeing the Muoto & käsityö teaching material as a current and necessary addition to craft education, especially now when the new Finnish National Curriculum for Basic Education will take effect.Muotoilulla on nykyään suuri rooli ihmisten arkielämässä. Muotoilukasvatuksen tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria tiedostamaan ja ymmärtämään muotoilun erilaisia ilmenemismuotoja yhteiskunnassamme ja oppia soveltamaan muotoilun metodeita käytännössä. Näin edistetään mm. tiedon luomisen ja jakamisen, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, joiden sanotaan olevan elintärkeitä tulevaisuudessa. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014) muotoilu onkin tärkeässä osassa käsityön ainesisältöjen opettamista. Tämä pro gradu -tutkielma on osa laajempaa kehittämistutkimusta, joka koostuu Päivi Heikkilän ja minun tutkimusosuuksista. Tutkimusaiheenamme oli muotoilupainotteisen käsityön opetusmateriaalin suunnittelu ja kehittäminen yläkoululaisille, koska koimme, ettei sellaista ollut saatavilla. Opetusmateriaalin tavoitteena on innostaa opettajia ja oppilaita tutustumaan muotoilun prosessiin ja hyödyntämään sitä enemmän ja kokonaisvaltaisemmin käsityön opetuksessa. Alkuperäinen Muoto & käsityö -opetusmateriaali suunniteltiin ja valmistettiin taustateoriaan ja omiin kokemuksiimme pohjaten yhdessä Päivi Heikkilän kanssa. Sen jälkeen jatkoimme materiaalin kehitystä käyttäjätutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Käsityönopettajille suunnattu kysely oli osa omaa pro gradu -tutkielmaani. Sen avulla kerättiin tietoa siitä, mitä mieltä opettajat ovat opetusmateriaalista, miten opetusmateriaalille asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten materiaalia voitaisiin kehittää edelleen. Kyselyyn osallistuneille käsityönopettajille (N=115) lähetettiin Muoto & käsityö -opetusmateriaalin beeta-versio, jonka eri ominaisuuksia he arvioivat Likert-asteikollisella mittarilla. Lisäksi opettajilta pyydettiin avoimia kehitysehdotuksia koskien materiaalia. Aineisto analysoitiin tilastollisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmin. Opettajat arvioivat opetusmateriaalin soveltuvan käsityön opetukseen hyvin. Ulkoasua ja kokonaisrakennetta pidettiin selkeänä, sisältöä kohderyhmälle sopivana ja materiaalin teoriaosaa tarpeellisena johdantona muotoilun prosessin hahmottamiseen. Projektiosan käytettävyyteen opettajat olivat myös tyytyväisiä. Kyselyn mukaan kaikki opetusmateriaalille asettamamme tavoitteet saavutettiin hyvin. Opettajien mielestä Muoto & käsityö -opetusmateriaali on ajankohtainen ja tarpeellinen lisä erityisesti nyt uuden opetussuunnitelman mukaiseen käsityön opetukseen siirryttäessä

Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla

Raportissa esitellään työuran pituuden mittaamista eri menetelmin ja aineistoilla. Erilaiset mittaustavat antavat toisistaan poikkeavia tuloksia työurien keskimääräisestä pituudesta. Tasoeroista riippumatta eri tavoilla saadaan sama päätulos työurien pidentymisestä 2000-luvulla. Kirjan painos on loppu

Ketkä valitsevat OVEn? : Tutkimus osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustatekijöistä

Tutkimus tarkastelee osittaisen vanhuuseläkkeen varhennettuna aloittaneita. Ketkä osittaiseen eläkkeeseen oikeutetuista aloittavat sen? Missä väestöryhmissä osittainen eläke otetaan herkemmin ja missä sen ottaminen on harvinaisempaa? Eläkkeen valinneiden taustatekijöitä ja niiden muutoksia tarkastellaan ensimmäisen puolentoista vuoden ajalta

Selvitys yksityisen sektorin käytössä olevista liikkumistiedoista

Tässä työssä on pyritty muodostamaan kokonaiskuva siitä, minkälaista liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvää tietoa yksityinen sektori kerää, mihin tarkoituksiin tietoa kerätään ja miten ja millaisilla tavoilla tietoa hyödynnetään tai luovutetaan eteenpäin. Osana selvitystä on myös kartoitettu eri toimialojen edustajien näkemyksiä tiedon hyödyntämiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Työ on toteutettu kirjallisuusselvityksen, haastatteluiden ja web-kyselyn avulla. Työn tuloksena on syntynyt tiivis raportti sekä tietokartta, jossa eritellään yritysten hallussa olevia liikkumistiedon lajeja infrastruktuuri-, olosuhde- sekä liikenne- ja liikkumistietojen osalta. Selvityksen tuloksena on, että yksityinen sektori tuottaa, käsittelee ja hyödyntää runsaasti liikkumistietoa eri toimialoilla. Pääsääntöisesti hyödynnettävät tiedot ovat itse tuotettuja ja niitä jaetaan kohtalaisesti myös muille toimijoille. Monet yritykset hyödyntävät toiminnassaan muiden yritysten ja julkisen sektorin tuottamia tietoja joko sellaisenaan tai jatkojalostettuna. Liikkumistiedon merkitys liiketoiminnassa tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Selkeästi eniten yritykset ovat valmiita maksamaan kunnossapitoon liittyvistä tiedoista ja esimerkiksi liukkaustiedoista, liikennetilanteen poikkeamatiedoista, reiteistä, aikatauluista ja liikkujien anonymisoidusta seurantatiedosta. Tiedon saatavuus, laatu ja teknologian yhteensopivuus nähdään haasteena tiedon laajemmassa hyödyntämisessä. Etenkin muuttuva ja tiukentuva tietosuojalainsäädäntö on useille toimijoille vielä tuntematonta ja siksi henkilötiedon hyödyntämisen ja jakamisen suhteen ollaan hyvin varovaisia. Toimijat toivovat julkisen sektorin toimien lisäävän uusia raakadatan lähteitä, lisäävän liiketoimintaedellytyksiä, sekä edesauttavan tiedon standardoinnin vauhdittamisess

Enhanced recovery protocol in laparoscopic liver surgery

Introduction Enhanced recovery protocols (ERP) accelerate recovery and shorten postoperative hospital stay. This increased knowledge of ERPs has also gradually implemented into liver surgery. However, in laparoscopic liver surgery (LLS), the experience of optimized perioperative care protocols is still limited. Methods We prospectively studied the implementation of multimodal ERP principles to LLS in the first 100 consecutive patients. Opioid-sparing multimodal pain management was applied together with early mobilization already in the postoperative care unit (PACU). Drains and catheters were avoided and per oral intake was initiated promptly. Primary pain control was achieved with iv NSAIDS, low-dose opioid and corticosteroids. Combination of per oral ibuprofen and long-acting tramadol was routinely administered shortly after operation. The multiprofessional adherence to the protocol was also evaluated. Results Investigated LLS was performed during Aug 2016-Apr 2019. Operations were done due to malignancy in 83 (83%) of cases, mostly for colorectal liver metastases (n = 52, 52%). Forty-eight (48%) of the operated patients were female. Median age was 65 years (range 17-91). The American Society of Anaesthesiologists Physical Status (ASA) classification median was three. Median postoperative hospital stay was 2 days (range 1-8 days). More than seventy percent of patients were discharged by the second postoperative day and nearly ninety percent by the third postoperative day. Complications after surgery were few. The new ERP elements were adopted in most of the cases. Conclusions ERP was introduced safely and effectively after LLS. The adherence to the ERP was good. Routine discharge 1-2 days after LLS is realistic and achievable.Peer reviewe

Transplantation of maternal intestinal flora to the newborn after elective cesarean section (SECFLOR) : study protocol for a double blinded randomized controlled trial

Background: A complication of elective cesarean section (CS) delivery is its interference with the normal intestinal colonization of the infant, affecting the immune and metabolic signaling in early life-a process that has been associated with long-term morbidity, such as allergy and diabetes. We evaluate, in CS-delivered infants, whether the normal intestinal microbiome and its early life development can be restored by immediate postnatal transfer of maternal fecal microbiota (FMT) to the newborn, and how this procedure influences the maturation of the immune system. Methods: Sixty healthy mothers with planned elective CS are recruited and screened thoroughly for infections. A maternal fecal sample is taken prior to delivery and processed according to a transplantation protocol. After double blinded randomization, half of the newborns will receive a diluted aliquot of their own mother's stool orally administered in breast milk during the first feeding while the other half will be similarly treated with a placebo. The infants are clinically followed, and fecal samples are gathered weekly until the age of 4 weeks, then at the ages of 8 weeks, 3, 6, 12 and 24 months. The parents fill in questionnaires until the age of 24 months. Blood samples are taken at the age of 2-3 days and 3, 6, 12 and 24 months to assess development of major immune cell populations and plasma proteins throughout the first years of life. Discussion: This is the first study to assess long-time effects on the intestinal microbiome and the development of immune system of a maternal fecal transplant given to term infants born by CS.Peer reviewe

Helsinki experience on nonvitamin K oral anticoagulants for treating cervical artery dissection

BackgroundCervical artery dissection (CeAD) patients with or without stroke are frequently treated with either antiplatelet agents or vitamin K antagonists (VKAs), but few data are reported on the use of nonvitamin K oral anticoagulants (NOACs). MethodsBetween November 2011 and January 2014, we recorded data from patients with a stroke due to vertebral (VAD) or internal carotid artery dissection (ICAD). Patients using oral anticoagulants were included in the study and were divided into two treatment groups: patients using NOACs and those using VKAs. Excellent outcome was defined on modified Rankin Scale (mRS) 1 at 6months. ResultsOf 68 stroke patients (67% male; median age 45 [39-53]), six (8.8%; two with VAD and four with ICAD) were treated with NOACs: three with direct thrombin inhibitor dabigatran and three with direct factor Xa inhibitor rivaroxaban. National Institutes of Health Stroke Scale score at baseline was 4 (3-7) in the NOAC versus 2 (1-7) in the VKA groups. Complete recanalization at 6months was seen in most patients in the NOAC (n=5; 83%) and VKA (n=34; 55%) groups. All the patients using NOACs had mRS 1 at 6months and none had an intracerebral hemorrhage (ICH). In the VKA group most patients (n=48; 77%) had mRS 1, one patient (1.7%) had an ICH and one died. ConclusionsIn this small, consecutive single-center patient sample treating ischemic stroke patients with CeAD with NOACs did not bring up safety concerns and resulted in similar, good outcomes compared to patients using VKAs.Peer reviewe