Vuokranalennuksien vaikutukset vuokrasuhteisiin vapaa-rahoitteisissa peruskorjauskohteissa

Peruskorjausta odottavien vuokratalojen ongelmana on ollut pitää vuokralaiset asunnoissa mahdollisimman pitkään ennen peruskorjauksen alkamista. Tämä laskee peruskorjauskohteen vuokrausastetta ja sitä kautta myöskin vuokranantajan vuokratuottoja. Vuokranantaja voi yrittää sitouttaa asukkaan asuntoon pidemmäksi aikaa vuokraa laskemalla. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, onko vuokranalennus vuokranantajan näkökulmasta kannattavaa, ja millä tavalla vuokranalennus vaikuttaa vuokrausasteeseen sekä vaihtuvuuteen. Vastaavanlaista kokeilua on tehty Kojamo Oyj:n (myöhemmin Kojamo) omistamassa kohteessa Ilmarinkatu 44, joka toimii keskeisenä tutkimuskohteena tässä tutkielmassa. Tutkielman aineisto on saatu Kojamolta ja aineistoon on kerätty Ilmarinkadun kohteen lisäksi muiden 2014 vuoden jälkeen peruskorjattujen talojen tiedot. Lopullinen aineisto koostui yhteensä 19 talosta, joiden avulla vuokranalennuksien vaikutuksia tutkitaan. Pääasiallisena tutkimusmetodina toimii aikasarja-analyysi, jonka avulla tutkitaan lähestyvän peruskorjauksen aiheuttamia muutoksia tutkittavissa tunnusluvuissa. Tulosten perusteella vuokranalennuksilla on selkeät vaikutukset vuokrausasteeseen sekä talon vaihtuvuuteen. Vuokrausaste pysyy korkealla tasolla lähestyvästä peruskorjauksesta huolimatta ja talon vaihtuvuus pieneni alennettujen vuokrien ansiosta. Vuokranantajan kannalta olennaisin tieto on kuitenkin vuokratuottojen osuus, joka sekin itse asiassa nousi vuokranalennuksista johtuen. Tutkielma antaa selkeän kuvan siitä, että vuokranalennuksien avulla vuokranantajan on mahdollista saada aiempaa suurempaa vuokratuottoa peruskorjausta odottavista kohteista. Vaikka tutkielmassa tutkitaan yhden talon antamia tuloksia, ovat saadut tiedot arvokkaita vuokranantajan näkökulmasta. Vuokranalennuksien käyttäminen peruskorjauskohteissa on paitsi tehokas myöskin rahakas väline vuokranantajalle, mutta myöskin vuokralaiselle. Vuokranalennuksien avulla päädytään siis niin kutsuttuun win-win -tilanteeseen, josta hyötyvät niin vuokranantaja kuin vuokralainenkin

Tuotteiden ympäristöjalanjälkimenetelmä PEF - Käyttö julkisten hankintojen ilmastovaikutusten arvioinnissa

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen elinkaarisia ilmastovaikutuksia. Suomen ympäristökeskus SYKEn vuonna 2019 julkaiseman selvityksen mukaan julkisten hankintojen hiilijalanjälki oli vuonna 2015 8,3 Mt CO2e, josta yli puolet aiheutui kuntien hankinnoista. Kunnilla on siis valtava potentiaali osoittaa suuntaa ja luoda markkinoita ilmastovaikutuksiltaan pienemmille tuotteille. Tämä raportti toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön ympäristöpalveluiden toimialan kanssa. Helsingin kaupunki edistää LIFE-IP Canemure -hankkeessa vähähiilisiä hankintoja. Hankkeessa tarkastellaan mahdollisuutta kehittää kriteerejä hiilijalanjäljelle ja vertaillaan erilaisia hiilijalanjäljen laskentamenetelmiä. Raportissa tulokset esitetään yleisellä tasolla, ja ne ovat sovellettavissa muiden kuntien ja hankintoja toteuttavien julkisten tahojen käyttöön. Tässä raportissa selvitetään, soveltuuko tuotteiden ympäristöjalanjälki (Product Environmental Footprint, PEF) laskentatavaksi julkisten hankintojen yhteydessä pyydettävään hiilijalanjälkitietoon. PEF on Euroopan komission luoma yhdenmukainen, elinkaariarviointiin perustuva menetelmä. Sen avulla arvioidaan tuotteiden elinkaarisia ympäristövaikutuksia kuudessatoista ympäristövaikutusluokassa. Euroopan komission virallisessa lehdessä julkaistun suosituksen (2013/179/EU) mukaan PEF-menetelmää voi käyttää ympäristöystävällisten hankintojen tukena, mutta konkreettista ohjeistusta tai käytännön kokemusta ei tästä vielä ole olemassa. Raportissa kuvaillaan PEF-menetelmän käyttöä hiilijalanjälkilaskentaan julkisen hankinnan yhteydessä ja käsitellään erikseen sen käyttöä maitotuotteiden ja IT-laitteiden tuoteryhmiin liittyen. Lisäksi raportissa kuvataan Euroopan komission avoimesti saatavilla olevat ohjeistukset ja tietokannat, joita voi käyttää laskennan tukena. Jotta PEF-tietoa voisi käyttää osana kilpailutusta, on oltava tuoteryhmäkohtaiset PEFCR-säännöt, joita on tällä hetkellä vain seitsemälletoista tuoteryhmälle. Lisäksi PEFCR-säännöt viidelle uudelle tuoteryhmälle ovat parhaillaan valmistelussa. Ympäristöjalanjäljen laajemmasta käytöstä osana Euroopan yhdennettyä tuotepolitiikkaa päätettäneen EU:ssa vuonna 2021

Product Environmental Footprint (PEF) method - Use for evaluating the climate impacts of public procurement

Carbon footprint describes a product’s climate impacts over the course of its life cycle. According to a report published by the Finnish Environment Institute (SYKE) in 2019, the carbon footprint of public procurements in Finland was 8.3 Mt CO2e in 2015, more than half of which was caused by municipal procurements. Therefore, municipalities have an enormous potential to lead the way by creating markets for products with reduced climate impacts. This Canemure report was prepared in collaboration with the City of Helsinki Urban Environment – Environmental Services Division. The City of Helsinki promotes low-carbon procurement as part of the LIFE-IP Canemure project. The project examines the possibility of developing carbon footprint criteria and compares various methods of carbon footprint calculation. The report discusses topics at a general level, and its findings can be applied by other municipalities and public bodies implementing procurements. The report examines whether the product environmental footprint (PEF) is suitable for calculating the carbon footprint data requested in connection with public procurements. The PEF is a harmonised method based on life cycle assessment, and it was developed by the European Commission. It is used to assess the environmental impacts of products over the course of their life cycles, taking into consideration sixteen environmental impact classes. According to the recommendation published in the Official Journal of the European Commission (2013/179/EU), the PEF method can be used to support environmentally friendly procurement, but concrete guidance or practical experience does not yet exist. The report describes the use of the method for carbon footprint calculation in connection with public procurement and discusses its use in connection with the product categories of dairy products and IT equipment separately. In addition, the report describes the materials and databases made available to the public by the European Commission to support the calculation process. In order to be able to use PEF information as part of tendering processes, product category-specific rules (PEFCRs) must be applied, but currently, such rules have been drawn up only for 17 product categories. In addition, PEFCRs for another five product categories are being developed. A decision on the wider use of the PEF as part of the European integrated product policies is likely to be made in 2021

Lentomatkustuksen päästöt - Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?

Selvitys pyrkii antamaan lukijalle yleiskuvan lentoalasta ja sen vaikutuksista, esittämään mitä tekijöitä huomioidaan kun päästöjä arvioidaan ja lasketaan eri tarkoituksia varten, ja miten suuria lentomatkustuksen päästöt ovat. Lisäksi tarkastellaan erilaisia päästöjen vähentämisen keinoja keskittyen erityisesti teknisiin ja säädöksellisiin toimiin. Selvityksen kohteina ovat myös erilaiset päästöskenaariot sekä muita lentämiseen liittyviä seikkoja kuten lentovero, päästölaskurit, hiilineutraalius, matkustuskäyttäytymisen mahdolliset muutokset ja kuluttajan henkilökohtainen hiilibudjetti. Globaalisti lentoliikenteen osuus on noin 2–3 prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Lentoala kuitenkin kasvaa nopeasti ja lentomatkustajien määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen aiheuttamia melu- ja kasvihuonekaasupäästöjä on jo vähennetty erilaisin teknisin ja operatiivisin keinoin. Standardien ja teknisen kehityksen avulla rajoitetaan lentokoneiden moottori- ja melupäästöjä sekä parannetaan koneiden tehokkuutta. Päästöjä on vähennetty myös tehostamalla lentämistä yhteisten ilmatilasopimusten, lentojen reitityksen ja lennonohjauksen avulla. Fossiilisten lentopolttoaineiden korvaaminen uusiutuvista raaka-aineista kestävästi tuotetuilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla on olennaista päästöjen rajoittamiseksi. Raaka-aineiden ja tuotannon kalleus sekä vähäinen tuotantokapasiteetti ovat toistaiseksi olleet suurimpia esteitä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistymiselle. Sähkön avulla tuotettuja polttoaineita ja sähkölentokoneita kehitetään myös parhaillaan. Euroopan talousalueen sisäiset lennot ovat kuuluneet päästökaupan piiriin vuodesta 2012 lähtien ja kansainvälisesti valtiot ovat sitoutuneet lentoalan hiilineutraaliin kasvuun vuoden 2020 jälkeen. Hiilineutraalius perustuu päästöjen kasvun kompensointiin ICAOn päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAn avulla. Päästöjen laskennassa lentoliikenne jaetaan kotimaan ja ulkomaan liikenteeseen. Erottelu perustuu myydyn lentopolttoaineen määrään. Tilastot eivät anna selvää kuvaa eri kansallisuuksiin kuuluvien matkustajien jakautumisesta lentoliikenteessä: Ulkomaalaisen lentämä matka Suomessa vaikuttaa Suomen lentoliikenteen päästöihin, mutta suomalaisten lentomatkat ulkomaisten valtioiden välillä tai ulkomailta Suomeen eivät puolestaan vaikuta Suomen lentoliikennepäästöihin. Vaikka lentojen keskimääräinen merkitys kasvihuonekaasupäästöissä onkin vielä pienehkö, kuluttajan henkilökohtaisessa hiilibudjetissa jo yksittäinen lentomatka voi olla suuressa roolissa. Kuluttaja voi vähentää lentomatkustuksensa päästöjä omien valintojensa avulla, esimerkiksi vaihtamalla matkakohdetta tai kulkutapaa ja jättämällä lentomatkan tekemättä. Päästöjä voi myös kompensoida. Lentoliikenne on kansainvälistä ja säädeltyä toimintaa, joka kietoutuu yhteen eri toimialojen kanssa. Lentoliikenteen kasvuun tulevaisuudessa vaikuttavat useat eri tekijät kuten yleinen talous- ja liike-elämän kasvu, tekninen kehitys, sääntelyjärjestelmät, polttoaineiden ja lentolippujen hinnat sekä niiden kysyntä. Vaihtoehtoisten liikkumistapojen saatavuus ja hinta vaikuttavat niiden kilpailukykyyn lentämiseen verrattuna, samoin kuin ihmisten odotukset matkoille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarvitaan edelleen kestävämpien ratkaisujen kehittämiseksi. Lentämisen verotus ja toimet vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi voivat olla merkittäviä ohjauskeinoja tulevaisuudessa. Sääntelyn uudistaminen ja yhtenäistäminen globaalisti tai vähintään Euroopan laajuisesti mahdollistaa tasaisemman kilpailuasetelman lentoyhtiöiden ja -asemien välillä. Samaan aikaan kansalliset kokeilut ja uudistukset voivat omalta osaltaan kehittää myös kansainvälistä sääntelyä. Esimerkiksi muutamien valtioiden käyttöön ottamat lentoliikenteen verot herättävät keskustelua myös muissa valtioissa. Lentoliikenteen ennakoitu voimakas kasvu ja kasvun hiilineutraaliuden saavuttaminen kompensoimalla ovat todennäköisesti jatkossakin kriittisen tarkastelun kohteina, kun kansainvälisin ja kansallisin sopimuksin pyritään saavuttamaan kansainvälisen ilmastopaneelin määrittämä ilmaston lämpenemisen kasvun rajoittaminen 1,5 tai 2 asteeseen

Environmental impacts of a lunch plate - challenges in interpreting the LCA results

The challenges of the project were to reveal and interpret complex and contrasting environmental issues associated with food by consumers, in order to build up more comprehensive understanding on LCA results as measures of sustainability. This approach was to linked to the specific example of lunch plates. Expertise from various scientific fields was used to identify the key environmental issues; food chain stakeholders to provide appropriate environmental data for LCA, consumer researchers to link that with the food consumption framework, and teaching experts to introduce pedagogic aspects into the lunch plate presentation

The Possibilities of Smart Clothing in Adult Speech Therapy : Speech Therapists' Visions for the Future

The potential of technology in healthcare has been closely explored in recent years. Increasingly more innovative technology-Assisted rehabilitation methods for various customer groups are constantly being developed. However, the possibilities of smart clothing in adult speech rehabilitation have not been previously studied. The purpose of this study was to discover speech therapists' visions about the possibilities of smart clothing in adult rehabilitation. We organized an ideation workshop in December 2020 with four speech therapists who had worked in adult rehabilitation for at least five years. The workshop was held online on the Zoom platform. In the workshop we presented three questions for the speech therapists: 1) Which adult speech therapy clients could benefit from smart clothing? 2) What could smart clothing be used for in speech therapy rehabilitation for adults? and 3) How could smart clothing be used in speech therapy rehabilitation for adults? Qualitative data from this research was analyzed by thematic analysis. The main results of this study were that patients with dysphagia and patients with voice disorders were seen as the groups with the greatest potential use smart clothing, and continuous registration of various physiological functions of voice and swallowing were voted as the most usable applications of smart clothing. The most discussed topics were using smart clothing to monitor rehabilitation and using the clothing to activate and motivate the client by giving feedback. And finally, the easiest ways to control smart clothing were seen to be body movements, gestures, and touch.acceptedVersionPeer reviewe

Technology-related Challenges in Smart Clothing-Viewpoints from Ideation Workshops

Smart clothing is a booming, growing technology and business branch of wearables. Its users range from sports and entertainment customers to military, and new applications can be found, especially in the care sector, for example, in gamification for health and well-being. We organized 5 ideation workshops to gather ideas about the potential users and uses of smart clothing. The participants brought up several types of technology-related challenges during the workshops. This article introduces these challenges. The results were analyzed using inductive qualitative content analysis. Based on the gathered data, the main challenge groups were found to be ethical concerns, operating features and the technology's reliability, and, for example, the lack of a need-based and user-oriented design process.acceptedVersionPeer reviewe

Asiantuntijanäkemyksiä älyvaatteesta puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän apuvälineenä

publishedVersionPeer reviewe

Innovatiiviset julkiset hankinnat – määrittely, mahdollisuudet ja mittaaminen

Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kysyntää yritysten kehittämille uusille tuotteille ja palveluille ja niiden avulla voidaan parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Julkisten hankintojen huomattava mittakaava, 35 miljardia euroa vuodessa, tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia löytää parempia ratkaisuja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vauhdittaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, kaupallistumista ja leviämistä. Tässä selvityksessä tarkastellaan innovatiivisten julkisten hankintojen mahdollisuuksia eri toimialoilla ja eri tyyppisissä hankinnoissa. Johtamisen ja seurannan mahdollistamiseksi esitetään ehdotus innovatiivisten hankintojen määritelmästä, joka korostaa sekä hankinnan kohteena olevan ratkaisun uutuutta että uuden ratkaisun käyttöönoton avulla saavutettavia vaikutuksia julkisten palveluiden kehittämiseen. Raportissa tehdään myös katsaus tulos- ja vaikuttavuuslähtöisten hankintojen käytäntöihin, esimerkkeihin ja toteutusmahdollisuuksiin. Lopuksi tarkastellaan innovatiivisten hankintojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä yritysvaikutusten arvioinnin problematiikka