Development of social behaviour and importance of social relations in calves

We concluded that the preference for peers met at two weeks of age can be seen in proximity of the calves. However, calves can form stable relations at least until the age of 14 weeks. These relations reduce aggressive behaviour, activity and frequency of vocalization, and help calves to cope with new and potentially stressful situations

Developing a procedure for medication reconciliation and review on admission to geriatric wards

Peer reviewe

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla – Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaisuuteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja arvioida millaista tulevaisuutta nykyinen kehitys ja suunnitelmat ennakoivat yhdyskuntarakenteen kestävyyden näkökulmasta. Lähtökohtana on kaupunkiseutujen pitkään jatkunut yhdyskuntarakenteen laajenemis- ja hajautumiskehitys, joka näyttää taloustaantuman myötä hidastuneen ja kääntyneen osin tiivistymisen suuntaan erityisesti keskustoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä. Kehitys vaihtelee suuresti kaupunkiseutujen välillä, koska valtakunnallinen rakennemuutos eriyttää kehitystä voimakkaasti kasvaviin ja taantuviin kaupunkiseutuihin. Samalla kun suurimmilla kasvuseuduilla investoidaan joukkoliikenteen kehittämiseen, hajautumiskehitys jatkuu väestöään menettävillä alueilla jo ennestään harvan rakenteen väljentyessä. Raportti perustuu kolmen kaupunkikudoksen – jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki – teoriaan, jossa kaupunkiseutu hahmotetaan historian eri vaiheissa syntyneinä kaupunkikudoksina. Tutkimuksessa on uudistettu yhdyskuntarakenteen tulkintaa kaupunkikudosten teoriaan tukeutuen sekä kerätty yhteiskehittämishankkeessa mukana olleilta 14 kaupunkiseudulta tietoa nykyisestä suunnittelutilanteesta, hankkeisiin ja suunnitelmien toteutukseen liittyvistä polkuriippuvuuksista ja suunnitelmien ajoituksesta sekä uusista avauksista. Suunnitelmista keskeiset muutoskohteet on viety aikajanalle ja kartalle osaksi paikkatietopohjaista analyysiä. Tavoitteena on ollut tuottaa tulevaisuusarvio kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityksestä vuoteen 2030. Tulosten perusteella 2010-luvulla voimistunut jalankulkukaupungin kehittäminen jatkuu tulevaisuudessa, ja monella kaupunkiseudulla on useita jalankulkuun ja pyöräilyyn liittyviä kehityshankkeita. Joukkoliikennekaupungin vahvistuminen on suurimpia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta epävarmempaa, ja monella seudulla joukkoliikennekaupungin säilyminen ja muodostaminen vaatisi maankäytön suuntaamista vahvemmin tukemaan joukkoliikennekäytäviä. Autokaupungin kasvu näyttäisikin suunnitelmien perusteella jatkuvan vuoteen 2030, mikä on monilta osin ristiriidassa kaupunkiseutujen omien yhdyskuntarakenteen tavoitteiden kanssa. Yhtenä keskeisenä haasteena tunnistettiin lapsiperheille soveltuvien laadukkaiden asuntojen saatavuus jalankulku- ja joukkoliikennekaupungissa, jotta suurten asuntojen kysyntä ei kohdistuisi taloustilanteen elpyessä kehysalueille kauas työpaikoista ja palveluista

Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa

Vasikoiden kasvatusympäristön tulisi tarjota vasikoille sellaiset olosuhteet, että ne tukevat vasikoidenhyvinvointia ja luovat edellytykset hyvälle kasvulle ja terveydelle. Kasvatusolosuhteissa ontilakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden fysikaalisia kasvatusolosuhteitalypsykarjapihatoissa. Mittaukset suoritettiin talvella ja kesällä 2005.T u tk imus toteutettiin 19 lypsykarjatilalla, joissa oli lämminpihatto (keskimäärin 40 - 60lehmää). Tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden kasvatusympäristön ilman lämpötila, -kosteus, -liike,hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuus, valaistus ja melutaso sekä vasikoiden kasvatustilojen mitoitus jakäytetyt karsinamateriaalit.T utkimukseen osallistuneista tiloista erillinen vasikkaosasto omine ilmanvaihtoineen oli vainmuutamalla tilalla. Talvi- ja kesäolosuhteissa suoritettujen mittausten välillä suurimmat erot havaittiinilman lämpötilassa, -kosteudessa, -liikkeessä sekä kaasupitoisuuksissa. Talvella vasikkaosastonlämpötila jäi alle suositellun 15 ºC:n kaikilla tiloilla. Vetoisuus ei aiheuttanut erityisiä ongelmia, muttaammoniakkipitoisuudet olivat melko korkeita sekä vasikka- että lehmäosastoissa. Kesämittauksissavasikkaosaston suhteellinen ilmankosteus jäi alle suositellun 60 %:n yli puolella tutkimustiloista.V a l a istus oli erittäin hyvä kaikilla tutkimukseen osallistuneilla tiloilla. Melutasot olivatsuositusten ylärajoilla etenkin lehmien osastossa. Huomattavin yksittäinen melunaiheuttaja onilmastointi.Tilaa vasikkaa kohden oli keskimäärin 3 m2 , ryhmäkoko vaihteli välillä 2 - 11 vasikkaa/karsina.Siirto ryhmäkarsinaan tapahtui yleensä 1 - 3 vuorokauden kuluttua syntymän jälkeen. Karsinarakenteetolivat puuta ja teräsputkea, kuivitukseen käytettiin purua, olkea ja turvetta.Tutkimukseen osallistuneilla tiloilla vasikoiden fysikaaliset ympäristötekijät ovat yleensä Maajametsätalousministeriön säännösten ja suositusten mukaisia. Vasikoiden hyvinvoinnin kannaltahuomiota tulisi kiinnittää vasikkaosaston alhaiseen lämpötilaan talvella sekä korkeahkoihinmelutasoihin ja kaasupitoisuuksiin

Nuorten leskien kokemuksia vertaistukiryhmistä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia nuorilla leskillä on vertaistukiryhmästä ja auttaako vertaistuki surutyössä eteenpäin. Lisäksi tavoitteena oli etsiä vastaus kysymykseen, millainen vaikutus vertaistuella on nuorten leskien elämässä. Työn teoreettisessa viitekehyksessä on kerrottu leskeydestä ja leskien määrästä Suomessa. Lisäksi siinä on kerrottu sekä vanhasta että uudesta surukäsityksestä ja analysoitu niiden eroja. Teoriatieto vertaistuesta, sen merkityksestä ja erilaisista muodoista antavat pohjaa tutkimustuloksille. Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin tekemällä haastattelulomake, joka lisättiin Nuoret lesket -Facebook-ryhmään. 25 ryhmään kuuluvaa leskeä vastasi kyselyyn. Vastaukset käytiin läpi yksitellen ja niistä kerättiin tutkimuksen kannalta oleellinen tieto. Aineistosta nousi esille, että nuoret lesket kokivat vertaistuen tärkeäksi. Lesket odottivat vertaistu-kiryhmältä apua jaksamiseen, lohtua ja muiden samassa tilanteessa olevien tapaamista. Odotukset olivat suurimmalla osalla täyttyneet. Erityisesti kuulluksi tuleminen ja muiden ryhmässä olevien ymmärrys tuntuivat voimaannuttavilta. Lähes kaikki vastaajat suosittelivat vertaistukiryhmää muille sureville.The aim of this thesis was to find out what kind of experiences of peer support young widows have and does it help to continue life alone. In addition the goal was to search answer to the question what kind of impact peer support has in lives of young widows. The theoretical framework includes information about widowhood and amount of widows in Fin-land. In addition it discloses old and new conception of grief and analyzes their differences. Theoretical information about peer support, significance and different forms of it lays foundation for research results. The thesis was a qualitative study. The material was collected by making an interview form which was added to Nuoret lesket (Young widows) –Facebook group. 25 members of the group answered to the inquiry. Answers were processed one by one and important data for the research was collected from them. Widows told that peer support was very important. What they expected from the peer support group was aid for well being, comfort and meeting others in same situation. Expectations of most of them were fulfilled. Being heard and understood by others in the group gave widows strength. Major part of the answerers recommended peer support group for others in same situation

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän henkilöstön hoitotyön kirjaamisen kehittäminen : Opas hoitotyön yhteenvedon tueksi

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä yhdessä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän henkilöstön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää ja selkeyttää hoitotyön yhteenvedon kirjaamista Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän neljällä eri osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa hoitohenkilöstön käyttöön opas hoitotyön yhteenvedon kirjaamisesta, tämän lisäksi tuotettiin taskukokoinen hoitohenkilöstön mukana kulkeva ”tarkastuslista” hoitotyön yhteenvedon kirjaamisen tueksi. Oppaan tekoon liittyen tehtiin kyselytutkimus Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän vuodeosastojen hoitohenkilöstölle sekä fysioterapeuteille. Kyselytutkimus toteutettiin neljällä eri osastolla toukokuussa 2015. Kyselytutkimus tehtiin kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteita noudattaen. Kyselytutkimukseen vastauksia saatiin 20 kpl, näin ollen vastausprosentiksi 31 %. Kyselytutkimuksen lisäksi tehtiin asiantuntijahaastattelu jatkohoidosta Riihimäen kotihoidon työntekijälle. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada esille henkilöstön näkemyksiä kirjaamisen edellytyksistä sekä esteistä. Asiantuntijahaastattelulla pyrittiin selvittämään onnistuneen jatkohoidon edellytyksiä ja tiedon siirtymistä organisaatiosta toiseen. Kyselytutkimuksesta saadut vastaukset hyödynnettiin yhdessä kirjallisuuslähteitä sekä kansallisen hoitotyön kirjaamismallia ja Suomalaista hoitotyön luokituskokonaisuutta (FinCC) käyttäen oppaan ja tarkastuslistan tekoon. Valmis opinnäytetyö esitettiin Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän vuodeosastojen henkilöstölle 13.1.2016, jonka jälkeen opas liitettiin vuodeosastojen perehdytyskansioon sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sisäiseen verkkosivustoon Kompassiin.Area Health Centre. The objective of this thesis was to unify and simplify the documenting of Nursing Summary in four departments of Riihimäki Area Health Centre. One aim of this thesis was to produce a guide for documenting the Nursing Summary to employees. The authors also produced a pocket-size small checklist for employees. The guide was created according to the results of a questionnaire inquiry which was made among the employees earlier. The questionnaire inquiry was made in four different departments in May 2015. The inquiry was conducted as qualitative study. There were 20 responses, i.e. 31% percent of the health care staff answered to the inquiry. In addition to the inquiry also expert interview was made with a district nurse from Riihimäki with a district nurse from Riihimäki about follow-up plans. The main focus in the inquiry survey was to get perspective from the employees about basis and challenges of documenting. In the expert interview the focus was on requirements of successful follow-up care and information flow from one organisation to another. The results of the inquiry as well as the National Documentation model and Finnish Care Classification (FinCC) were used for creating both checklist and guide for documentation. Completed guide was demonstrated to the employees of Riihimäki Main Health Centre on 13th January 2016. The guide is now also part of the Riihimäki Health Centre induction material and available online for the employees

Tulevaisuustiedon tuottaminen ja hyödyntäminen kaupunkien suunnittelussa : Tapaustutkimus URMI- ja BEMINE-hankkeiden tulevaisuustyöpajasta

Kaupungistuminen kiihtyy tulevaisuudessa aiheuttaen paineita kestävälle kaupunkien suunnittelulle. Useat monipuoliset muutostekijät, kuten esimerkiksi ilmastonmuutos ja väestönkasvu, tulevat vaikuttamaan kaupunkien tulevaisuuksiin epävarmoilla tavoilla. Tästä syystä tulevaisuutta tulisi tutkia tulevaisuudentutkimuksen tieteenalan avulla. Tulevaisuudentutkimuksessa tulevaisuutta ei pyritä ennustamaan, vaan sen avulla tuotetaan epävarmaa tietoa mahdollisista tulevaisuuksista. Tarkoituksena on selvittää, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua, ja mitä toimenpiteitä minäkin aikana tulee tehdä, jotta tulevaisuudesta tulisi toivotun kaltainen. Tulevaisuustiedon hyödyntäminen kaupunkien suunnittelussa on tällä hetkellä puutteellista. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä tulevaisuustyöpajaa voidaan käyttää kokoamaan yhteen asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Tulevaisuustyöpajassa tapahtuu tiedon jalostumista vuorovaikutteisesti. Osallistujien osaamista ja näkemyksiä yhdistämällä syntyy uutta tietoa kaupungistumisen tulevaisuudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tulevaisuustiedon tuottamista ja hyödyntämistä kaupunkien suunnittelussa. Tapaustutkimuksena tutkitaan URMI- ja BEMINE-hankkeiden Suomi kaupungistuu! – Kaupungistuuko Suomi? -tulevaisuustyöpajaa havainnoinnin ja haastatteluiden avulla. Kaupunkien ja kuntien asiantuntijoille tehtyjä haastatteluja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Työpajassa tehtyä havainnointia käytettiin haastatteluiden tukena. Tutkimuksen tulokset voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensiksi, tutkimuksen tulokset osoittavat, että hankkeiden järjestämässä tulevaisuustyöpajassa oli enemmän haasteita kuin vahvuuksia. Haasteita oli työpajan toteuttamisessa, ja moniin haasteisiin voitaisiin vaikuttaa helpohkosti. Osa haasteita oli samoja, jotka kirjallisuudessa korostuivat tulevaisuustyöpajan toteuttamisen yleisinä haasteina. Toiseksi, uutta kaupungistumista koskevaa tulevaisuustietoa syntyi kolmessa eri vaiheessa eri intensiteetillä eri tiedon jalostumisen muotojen kautta. Tiedon jalostumisen kannalta tärkein hetki oli työpaja, jossa tietoa syntyi vuorovaikutuksessa kasvokkain. Kolmanneksi, työpajassa syntynyttä tietoa ei juuri hyödynnetty kaupunkien ja kuntien organisaatioissa. Halua hyödyntämiselle oli, mutta työpajan kokonaiskuvan puutteen takia asiantuntijoilla ei ollut selkeää tietoa jaettavaksi. Tutkimus antaa lisäarvoa tiedon jalostumisen prosessista tulevaisuustyöpajassa. Se osoittaa työpajasta erityisesti niitä seikkoja, joihin puuttumalla työpajassa tuotettua tietoa voidaan helpommin jakaa osallistujien organisaatioissa.Urbanization will increase in the future causing pressure for sustainable urban planning. Various diverse factors of change, for example climate change and population growth, will affect the futures of cities in uncertain ways. For that reason, futures studies should be utilized while exploring the future. The aim of futures studies is not to predict future but to produce uncertain knowledge of possible futures. Futures studies’ objective is to find out what events might occur in the future and which actions should be taken at which time, for the future to occur as intended or desired. Currently the utilization of futures knowledge in urban planning is insufficient. Futures workshop is a participatory method of futures studies. Futures workshop can be used as a method to gather experts and stakeholders together. The aim is, that an interactive futures workshop is an event bundle for knowledge creation. New insight about the future of urbanization can be created by combining know-how and impressions of the participants. The aim of this thesis is to study the creation and utilization of futures knowledge in urban planning. As a case study, URMI- and BEMINE-projects’ futures workshop about Finland’s urbanization is studied by using two methods, observation and interviewing experts of cities and municipalities that participated in the futures workshop. The interviews were analyzed by using data orientated content analysis. Observations conducted in the futures workshop were used to support the interview analysis. The findings of this thesis can be divided into three sections. Firstly, the results showed that there appeared to be more challenges than strengths in the futures workshop method. Most of the challenges appeared in the practical arrangements of the workshops, so improving these noted lacks should be easy. Some of the challenges were similar to those that came up from literature as usual challenges of futures workshops. Secondly, new futures knowledge about the urbanization’s futures was created in three stages with different intensity through different types of knowledge creation. The workshop itself was the most important stage of knowledge creation. Thirdly, knowledge produced in the workshop was hardly utilized in the organizations of cities and municipalities. There was interest to utilize knowledge but since the overall view of the workshop remained unclear, experts had no clear knowledge to share and use. This thesis gives additional value about the knowledge creation process in the futures workshop as a method. It especially indicates factors of futures workshops, which if taken into notice, can result in more easily accessed, shared and utilized knowledge in the organizations of participants

Varaosavaraston uudelleen organisointi : Toyota TSM-standardin mukaisesti

Varaosatoiminnot ovat oleellinen osa monen merkin jälkimarkkinointia. Sen toimivuudella on merkitystä sekä yrityksen taloudelle että palvelulle. Varaosatoimintojen suurin kapasiteetti on varaosavarastossa, jonne sitoutuu paljon pääomaa. Kun varaosavarasto on toimiva, pystytään paremmin vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin, ja parantamaan yrityksen asiakaspalvelua. Toyota on laatinut asiakaspalvelun parantamiseksi TSM-projektin (Toyota Customer Service Workshop Management). Projektissa on omat osionsa eri jälleenmyyntiyrityksen yksiköihin, ja varaosavaraston TSM on yksi näistä. Tässä opinnäytetyössä toteutetaan Maakunnan Auton varaosavaraston uudelleen organisointi vastaamaan Toyotan TSM-standardia. Työ pitää sisällään projektin suunnittelun sekä käytännön toteutuksen eri osa-alueineen.The functions of a spare part supply are an essential part of the after-sales ser-vice of many makes. Its functionality has a great significance both on the economy of the company and on the service. The biggest capacity of the spare part supplies functions are in the spare part supply itself. That is because much capi-tal is tied up there. When the spare part supply is functional, it is possible to meet customers’ needs better and to improve the customer service of a company. Toyota has drawn up a TSM project (Toyota Customer Service Workshop Man-agement) to improve customer service. In the project, there are certain items for every unit of the resale company, and the TSM of the spare part supply is one of them. In the thesis, the reorganization of the spare part supply of Maakunnan Auto was carried out to correspond to the TSM standard of Toyota. The work included dif-ferent sectors of the planning and practical implementation of the project

Access to Green. Enhancing Urban. Attractiveness in Urban Centers – the Case of Turku.

Our experience of life on Earth is shaped by our environment. As development continues to grow increasingly urban, access to green areas continue to become central to human health and to ensure quality of life. The integrated design of green areas in planning is a multi-dimensional and cross-disciplinary process that requires a combination of approaches namely, a network design approach, functionality, scalability, and sustainability management approach to help cities and communities deal with the unprecedented challenges of the century. This study calls attention to the need for more quality, access and adequate distribution of green areas in urban cores. Focusing on the city center districts of the city of Turku, this report addresses the need for more development in the design and holistic planning of green areas as providers of human health and attractive urban life. The study emphasizes the critical need to carry out a more detailed inventory of green areas and current access requirements

Mini-interventioiden laaja käyttöönotto vähentäisi alkoholin aiheuttamia haittoja

publishedVersionPeer reviewe