Pehmytkudospatti

English summar

Prone Versus Sitting Position in Neurosurgery-Differences in Patients' Hemodynamic Management

OBJECTIVE: Neurosurgery in general anesthesia exposes patients to hemodynamic alterations in both the prone and the sitting position. We aimed to evaluate the hemodynamic profile during stroke volume-directed fluid administration in patients undergoing neurosurgery either in the sitting or the prone position. METHODS: In 2 separate prospective trials, 30 patients in prone and 28 patients in sitting position were randomly assigned to receive either Ringer acetate (RAC) or hydroxyethyl starch (HES; 130 kDa/0.4) for optimization of stroke volume. After combining data from these 2 trials, 2-way analysis of variance was performed to compare patients' hemodynamic profile between the 2 positions and to evaluate differences between RAC and HES consumption. RESULTS: To achieve comparable hemodynamics during surgery, a higher mean cumulative dose of RAC than HES was needed (679 mL +/- 390 vs. 455 mL +/- 253; P <0.05). When fluid consumption was adjusted with weight, statistical difference was lost. Fluid administration did not differ between the prone and sitting position. Mean arterial pressure was lower and cardiac index and stroke volume index were higher over time in patients in the sitting position. CONCLUSIONS: The sitting position does not require excess fluid treatment compared with the prone position. HES is slightly more effective than RAC in achieving comparable hemodynamics, but the difference might be explained by patient weight. With goal-directed fluid administration and moderate use of vasoactive drugs, it is possible to achieve stable hemodynamics in both positions.Peer reviewe

Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2006

Vuonna 2006 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaatua seurattiin ja arvioitiin vuonna 2003 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisesti Järvenpäässä ja Lohjalla. Lisäksi typpidioksidipitoisuuksia mitattiin passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa. Seurannan tavoitteena on arvioida jokaisen kunnan ilmanlaatua ja sen pohjaksi tehtiin liikenteen ja muiden merkittävien päästölähteiden kartoitus. Vuonna 2006 seuranta-alueen typenoksidipäästöt nousivat noin neljänneksen ja rikkidioksidipäästöt noin kolmanneksen vuoteen 2005 verrattuna. Muiden epäpuhtauksien päästöt puolestaan laskivat hieman. Alueen merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne. Myös kotitalouksien tulisijojen ja öljylämmityskattiloiden tuottamat päästöt ovat merkittäviä suuntaa-antavien arvioiden mukaan. Autoliikenteen päästöt purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle, ja siten niillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun. Vaikka autoliikenteen suorien hiukkaspäästöjen osuus on pieni kokonaispäästöistä, niin se aiheuttaa epäsuorasti huomattavia hiukkaspäästöjä nostattamalla pölyä ilmaan kaduilta ja teiltä. Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Pienpolton vaikutus hengitysilman laatuun on merkittävä, koska päästöt purkautuvat matalista piipuista asuinalueilla. Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä alueella ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitseva lasivillatehdas. Inkoon voimalaitoksen käyttöaste ja siten myös päästöt vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja matala päästökorkeus. Siten ne voivat aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Vuoden 2006 keväällä pölykausi jäi edellisvuosia lyhyemmäksi, mutta hiukkaspitoisuudet kohosivat aika ajoin hyvinkin korkeiksi. Uudenmaan alueen ilmanlaatua heikensivät myös useaan otteeseen voimakkaat kaukokulkeumat. Erityisen merkittävästi kaukokulkeutuneet pienhiukkaset näkyivät ilmanlaadussa huhti-toukokuun vaihteessa sekä elokuussa. Keväinen kaukokulkeuma toi mukanaan myös otsonia, jota oli muodostunut maastopalojen ja kulotusten päästöistä. Myös keskimääräiset otsonipitoisuudet olivat korkeampia kuin aikaisempina vuosina Etelä-Suomen alueella. YTV:n tekemän selvityksen perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on enimmäkseen melko hyvä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat ajoittain korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen aiheuttaa korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ja niihin voidaan vaikuttaa katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet saattavat nousta ajoittain korkeiksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä kevään heikkotuulisissa tilanteissa. Puun pienpoltolla on vaikutuksia ilmanlaatuun pientaloalueilla, mutta näitä vaikutuksia on toistaiseksi riittämättömästi tutkittu. Otsonipitoisuudet ovat keväisin korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella

Glyph-based visualization of health trajectories

Whenever a diagnosis is given, a procedure is performed, or a drug is prescribed, it leads to an entry into an electronic health record (EHR) system. Previously, this data was difficult to utilize because of rules regarding confidentiality, but new security approaches and pseudonymization have enabled us to work with this data. Health-related data is voluminous and complex, and it can be difficult to abstract a meaningful overview. One of the complexities is its longitudinality. Often medical research is cross-sectional - we often take a point in time for analysis, when instead, it might be more beneficial to see the trajectory that led to the point in time. We are currently developing a trajectory visualization tool for longitudinal electronic health data. It is a web-based tool that interfaces with the OHDSI data infrastructure and visualizes the cohorts and concept sets (groups of medical codes) defined via the OHDSI Atlas GUI. Currently, our tool is in user testing and it will be deployed to a wider user group during the spring. The user feedback has been positive. Users find the tool especially useful in understanding and debugging their OHDSI Atlas cohort definitions.acceptedVersionPeer reviewe

Patient-Made Videos as a Tool of Self-Observation Enhancing Self-Reflection in Psychotherapy: Description of the Method and a Clinical Case

Photographs have been used in psychotherapy from the late 1970s, but patient-made videos have not been used directly as an integral part in individual psychotherapeutic treatment. We now propose a new approach, VideoTalk, using visual material as an aid in the psychotherapy process with a schema therapy framework as an example. VideoTalk builds on life-review method, providing information about the patient’s social relations, coping skills, affect/emotion regulation and schemas. This information is used as a platform for focused patient-made videos, i.e. self-talk at home in a typical problematic situation for the patient. The VideoTalk method enables documentation of the expression of mind states and dysfunctional schemas in a natural environment and related to an everyday emotional context. Subsequently, this video material is watched step by step together with the therapist. In this report, we describe the flow and functionality of the VideoTalk method through the case of a 24-year-old female patient suffering from depression and social phobia. The self-mirroring from the video facilitates self-observations of the patient’s own facial expressions, voice and body posture. We hypothesize that this new information gradually changes emotional processing, leads to better self-awareness and strengthens more functional schemas.</p

Feminist ethnography as ‘Troublemaker’ in educational research: analysing barriers of social justice

The focus of this article is on the history and current trends of feminist ethnography in Finland. It highlights the impact of feminist ethnography in Finnish educational research and illustrates how feminist ethnography has succeeded in asking novel questions and developing methodologies by drawing on multiple feminist theories. The article is based on a review of studies, selected to represent the multiplicity of themes, theoretical approaches and methodological epiphanies, as well as earlier analyses and memories of researchers who launched feminist educational ethnography in Finland. Drawing predominantly from the British feminist educational ethnography, in Finland feminist ethnography in education took its first steps in the 1990s and achieved a stable position in the early 2000s. Feminist ethnography has contributed to a debate on social justice by highlighting the hidden modes of discrimination and exclusion in educational institutions, thus ‘troubling’ the national self-image as a forerunner of equality and social justice.</p

Genomic evidence uncovers inbreeding and supports translocations in rescuing the genetic diversity of a landlocked seal population

Peer reviewe