Determinants of external imbalances between large economies

This dissertation consists of an introduction and three essays on the determination of external imbalances and the real interest rate. In particular, the objective of the dissertation is to analyze the reasons behind the long-lasting current account imbalances observed over the past decades in large open economies, such as the current account deficit of the United States and the current account surplus of China, as well as the concurrent long-term decline in the world real interest rate. In the first two essays, I focus on demographic change, social security and fiscal policy as potential drivers of households’ consumption-saving decisions, the current account and the world real interest rate. The analysis is based on a dynamic general equilibrium model with an embedded life-cycle structure, which allows me to study the role of life-cycle savings and intergenerational transfers in the consumption-saving decisions, and in which fiscal policy is non-Ricardian. In the first essay I analyze how permanent differences in demographics, social security and fiscal policy affect the external sector and the world real interest rate in the long run, and compare the effects under fixed and variable labour supply, which the literature on demographic change and external imbalances often abstracts from. I find that, relatively high life expectancy and low social security are associated with a positive net foreign asset position in the two-country world. Because the impact of social security is quantitatively large, a country with relatively low life expectancy may become a net creditor if its social security is low enough. This result suggests that analyzing the effects of social security could help us understand the observed low-frequency capital flows from fast-growing emerging economies to industrialized countries. High life expectancy is, in the model, associated with a low international real interest rate, but endogenizing labour supply results in a higher real interest rate for a given level of life expectancy. This indicates that the negative effect of population ageing on the real interest rate might not be as strong as suggested by several earlier studies. The objective of the second essay is to analyze whether it is possible to replicate the dynamics of China’s trade surplus vis-a-vis the United States over the period 1980-2015, by taking into account the differences in demographic factors and social security between the countries. Productivity growth in China has been approximately twice as rapid as in the United States during this period, which, according to traditional neoclassical models, should imply high investment and consumption rates, and result in a trade deficit. In my model, China’s relatively rapid population ageing and low social security result in high and increasing savings by Chinese households, so that even when China’s high productivity growth is taken into account, the model produces a trade surplus for China during the sample period. In the third essay, I analyze the impact of the Chinese government’s macroeconomic policies on the observed trade balance dynamics and the transmission of these policies to the United States in the 2000s. The analysis is based on a life-cycle model, which includes features that describe the behavior of the Chinese policymakers. In particular, I assume that private agents are excluded from the international financial market, and that the public authorities can directly control the domestic real interest rate and the real exchange rate. I find that macroeconomic policies, especially the undervaluation of China’s real exchange rate, and the growth in government expenditures and fiscal deficits run by China and the United States, have had a positive impact on China’s trade balance, and raised the international interest rate. However, the overall effect of the policies depends qualitatively on the assumption of the elasticity of intertemporal substitution.Tämä väitöskirja koostuu kolmesta itsenäisestä artikkelista, joissa tutkin talouden ulkoisen tasapainon ja kansainvälisen reaalikoron määräytymistä. Tarkastelen väitöskirjassani erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä vaihtotasetta, joka on ollut pitkään alijäämäinen, sekä kansainvälistä reaalikorkoa, joka on laskenut niin ikään usean vuosikymmenen ajan. Valtavirtaa edustavan neoklassisen talousteorian mukaisesti pääomien tulisi suuntautua maihin, joissa tuottavuus ja talous kasvavat nopeasti. Kiinan ja Yhdysvaltojen kohdalla on kuitenkin ollut havaittavissa päinvastainen trendi: pääomavirrat ovat suuntautuneet nopeasti kasvavasta Kiinasta ulospäin, ja vaihtotase, joka kuvaa ulkomaisen nettovarallisuuden muutosta, on ollut positiivinen. Analysoin väitöskirjassani tekijöitä, joiden avulla vaihtotasekehitystä ja samanaikaista reaalikoron laskua voidaan selittää. Vaihtotase muodostuu kotimaisen säästämisen ja investointien erotuksena, ja tutkin väitöskirjassani erityisesti väestön ikääntymisen, eläkejärjestelmän sekä julkisen talouspolitiikan vaikutuksia kokonaissäästämiseen ja sitä kautta vaihtotaseeseen. Analyysi on toteutettu dynaamisilla yleisen tasapainon malleilla (nk. DSGE-malleilla), joiden tasapaino on johdettavissa yksittäisten talouden toimijoiden käyttäytymisestä. Malleihin sisällyttämäni elinkaarirakenteen vuoksi niillä voidaan tutkia edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta yksittäisten kotitalouksien säästämiskäyttäytymiseen elinkaaren eri vaiheissa. Samalla voidaan tutkia näiden tekijöiden vaikutusta eri ikäisistä toimijoista koostuvien kansantalouksien kokonaissäästämisasteisiin. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelen, miten kahden maan väliset erot väestön ikärakenteessa sekä sosiaaliturvan, julkisen kulutuksen ja julkisen velan tasossa vaikuttavat maiden väliseen vaihtotaseeseen ja reaalikorkoon pitkällä aikavälillä. Korkea elinajanodote, matala sosiaaliturva ja matala julkinen kulutus ja velka ovat tulosten mukaan sidoksissa korkeaan säästämisasteeseen, vaihtotaseen ylijäämään ja matalaan korkotasoon. Toisessa artikkelissa tutkin, voidaanko kahden maan dynaamisella yleisen tasapainon mallilla mallintaa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppataseen kehitystä vuosina 1980-2015, kun huomioidaan maiden väliset erot väestörakenteessa ja sosiaaliturvan tasossa. Mallissa Kiinan väestön ikärakenteen nopea vanheneminen sekä matala sosiaaliturvan taso johtavat kiinalaisten kotitalouksien korkeaan säästämisasteeseen, ja Kiinan vaihtotase muodostuu ylijäämäiseksi, vaikka tuottavuuskasvu on kyseisellä ajanjaksolla ollut Kiinassa noin kaksi kertaa Yhdysvaltoja nopeampaa. Kolmannessa artikkelissa tarkastelen Kiinan julkisen hallinnon harjoittaman makrotalouspolitiikan vaikutusta Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppataseeseen sekä reaalikorkoon 2000-luvulla. Kiinan julkisen hallinnon harjoittamaa talouspolitiikkaa mukaillen kiinalaisen yksityisen sektorin oletetaan olevan estetty pääsystä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Tämän seurauksena Kiinan julkinen hallinto pystyy määrittämään kotimaisen korkotason vapaasti. Julkisen hallinnon oletetaan myös pystyvän määrittämään vapaasti reaalisen valuuttakurssin tason. Erityisesti 2000-luvulla harjoitettu aliarvostetun valuuttakurssin politiikka on tulosten mukaan parantanut Kiinan kauppatasetta tarkastelujaksolla

Aavikolle apilaa, vettä ja ravinteita

Egyptissä apila tuottaa talvella 15 tonnia kuiva-ainesatoa hehtaarilta ja maissi kesällä runsaat 20 tonnia. Kasvit tarvitsevat vettä noin 2 000 mm vuodessa.vokKV

Discovery of RAR-related Orphan Receptor γt Inverse Agonists

BACKGROUND Technological advances have provided modern approaches for drug discovery and development. Its application, computer-aided drug design (CADD), enables solving complex drug design challenges practically unsolvable by traditional methods. Here, CADD was applied for a drug target retinoic acid receptor-related orphan receptor gamma t (RORγt). RORγt is a nuclear receptor that mediates inflammation and is connected to multiple chronic inflammatory diseases. RORγt inhibition proposes anti-inflammatory effects and, as such, RORγt has been identified as an appealing drug target. The highest inhibition is achieved with inverse agonist -inhibitors. Due to unspecificity and complexity of RORγt, no effective drugs targeting RORγt have been developed so far. Accordingly, CADD approach can be justified to address this challenge. UNMET MEDICAL NEED Some patients suffering from inflammatory diseases do not respond sufficiently to the current therapies. Hence, search for novel therapies can be justified, and RORγt inhibition is a promising option for this purpose. AIM OF THE STUDY Modern CADD approaches were executed to discover novel RORγt inverse agonists. MATERIALS AND METHODS Several CADD methods were utilized including ligand- and structure-based drug design. RESULTS 29 novel potential RORγt inverse agonists were discovered. CONCLUSION CADD protocol was demonstrated suitable for discovering novel potential RORγt inverse agonists

Syksyn, talven ja kevään lämpö- ja valo-olojen vaikutus koiranheinän, niittynurmikan ja punanadan röyhynmuodostukseen : Kirjallisuustutkimus

VokMyynti MTT:n kirjasto. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Mäntyöljypien erotus sulfaattisellutehtaalla

Conventionally, tall oil soap obtained as a side product from the Finnish pulp mills have been refined to crude tall oil, which is sold to tall oil distillers. In distillation, tall oil pitch is first removed, and the rest of tall oil is fractionated into value added products. Tall oil pitch is mainly used as a fuel and it is often transported back to pulp mill to be used as a lime kiln fuel. The aim of this thesis was to evaluate the feasibility of depitching tall oil in a kraft pulp mill. The hypothesis was that the energy-intensive depitching process can be performed efficiently by utilizing pulp mill heat generation. The process produces both a higher value tall oil product and renewable fuel for the lime kiln simultaneously. The pitch separation was modelled and the process energy consumption in model was used to calculate the mill energy balance and production. Economic feasibility of the concept was evaluated through investment and operating costs, which were used to calculate investment payback period. These key values were compared to scenarios with other lime kiln fuel production methods: Heavy fuel oil, bark gas, and both tall oil pitch and bark gas. Tall oil depitching was concluded to be feasible with short payback period and good applicability to pulp mill. The major technical drawback of the process is that it is not sufficient to provide all of the lime kiln fuel needed. In the future strategies, the depitching could be optimised for phytosterols separation and for the production of different kind of fractions based on market price fluctuation.Perinteisesti suomalaisilla sellutehtailla on ollut tapana jalostaa sellunkeiton sivutuotteena syntyvä suopasaippua raakamäntyöljyksi, joka myydään mäntyöljytislaajalle. Mäntyöljytislaamolla raakamäntyöljystä erotetaan ensin piki, ja loppu tislataan korkeamman arvon tuotteiksi. Mäntyöljypiki hyödynnetään lähinnä polttoaineena. Usein se rahdataan takaisin sellutehtaalle meesauunin polttoaineeksi. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia mäntyöljypien erotuksen kannattavuutta sulfaattisellutehtaalla. Oletuksena oli, että energiaintensiivinen pikierotus voidaan tehdä tehokkaasti sellutehtaan lämmöntuotantoa hyödyntäen. Samalla tuotetaan sekä korkeamman arvon mäntyöljytuotetta, että uusiutuvaa polttoainetta sellutehtaan meesauunille. Pien erotusprosessi mallinnettiin ja sen lämmönkulutus yhdistettiin koko tehtaan energiataseeseen. Konseptin taloudellista kannattavuutta arvioitiin laskemalla prosessille investointi- ja käyttökustannukset, sekä takaisinmaksuaika. Näitä tunnuslukuja verrattiin kilpaileviin meesauunin polttoaineen tuotantomenetelmiin: raskaaseen polttoöljyyn, kuoren kaasutukseen sekä kaasutuksen ja pienerotuksen yhdistelmään. Sellutehtaan mäntyöljypien erotus todettiin soveltamiskelpoiseksi prosessiksi, jolla on lyhyt takaisinmaksuaika. Suurin tekninen haaste prosessissa on se, ettei sillä pysty tuottamaan kaikkea meesauunin tarvitsemaa polttoainetta. Tulevaisuudessa pienerotusta voitaisiin optimoida kasvisterolien erotukseen sekä erilaisten jakeiden tuotantoon markkinahintojen vaihtelun mukaan

Effect of quality assessment on cultivar performance in timothy variety testing in Finland

Significant differences in quality parameters among varieties were recorded for yields of both the first and second cuts. Differences in D-values reflected the differences in earliness of varieties and differences in protein content reflected differences in the yield of a particular cut. Quality assessment in cultivar trials would motivate breeders to enhance their efforts in quality improvement

Outcome of Contemporary Knee Arthroplasty : In terms of survivorship and patient reported outcome measures with special reference to patients less than 65 years of age

Pitkälle edenneen oireisen polvinivelrikon hoidossa tekonivelleikkauksen tulokset ovat erinomaiset: kipu lievittyy, ja sekä toimintakyky että myös elämänlaatu parantuvat merkittävästi. Tekonivelen hyvä pitkäaikaispysyvyys on lisännyt tämän hoitomenetelmän käyttöä pitkälle edenneen polven nivelrikon hoidossa myös nuoremmilla potilailla, vaikka toiminnalliset tulokset ja tekonivelen pysyvyys onkin raportoitu huonommaksi verrattuna vanhempiin potilaisiin. Sementtikiinnitystä voidaan pitää kultaisena standardina polven kokotekonivelleikkauksessa. Nuoremmilla, työikäisillä potilailla paras komponenttien kiinnitysmenetelmä on kuitenkin edelleen kiistanalainen. Polven tekonivelleikkausten ilmaantuvuus on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ja ilmaantuvuuden kasvun on ennustettu edelleen jatkuvan lähitulevaisuudessa. Sekä leikkausaiheiden laajentuminen nuorempiin potilaisiin että toisaalta leikkausmäärien lisääntyminen nuoremmilla potilailla ovat lisänneet huolta siitä, että kasvaako myös uusintaleikkausten määrä merkittävästi lähivuosikymmeninä. Ilmaantuvuudessa on havaittu lisäksi eroja sekä maantieteellisesti että potilaiden ikäryhmien välillä. Suurin polven tekonivelleikkausten ilmaantuvuuden kasvu on havaittu nk. suurissa ikäluokissa. Työikäisillä potilailla on korkeat odotukset polven tekonivelleikkauksen tuloksesta, ja noin 11–25 % potilaista on tähänastisissa tutkimuksissa ollut tyytymättömiä leikkauksen tulokseen. Prospektiivista seurantatutkimusta aiheesta on kuitenkin julkaistu vain vähän. Leikkauksen yhteydessä annettava kipulääkitys sekä leikkauksen jälkeinen kivun hoito on yksi avaintekijä polven tekonivelleikkauksen onnistumissa. Hyvä kivun hoito mahdollistaa kunnollisen kuntoutusharjoittelun, vähentää leikkauksen jälkeisiä välittömiä komplikaatioita ja voi myös heijastua tuloksissa ja tyytyväisyydessä pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa arvioitiin nykyisten polven tekonivelleikkausten ilmaantuvuutta, eri kiinnitysmenetelmien kestävyyttä ja työikäisten potilaiden tuloksia potilaiden raportoimilla vaikutusmittareilla. Lisäksi arvioitiin paikallispuudutuksen vaikutusta kivun hoitoon ja leikkauksen pitkäaikaistuloksiin. I:ssä ja II:ssa osatyössä käytettiin tutkimusaineistona Pohjoismaista tekonivelrekisteriä (NARA), joka koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhdistyneistä tekonivel- rekistereistä. I osatyö sisälsi 358 310 potilasta ja II osatyö 115 177 potilasta. III osatyön materiaali koostui Suomen tekonivelrekisterin aineistosta sisältäen 1 151 potilasta. IV osatyö oli puolestaan etenevä seurantatutkimus, jossa Tekonivelsairaala Coxassa polven tekonivelleikkauksen läpikäyneiden 232 potilaan leikkaustulokset arvioitiin 2 vuoden seurannassa. V osatyössä 60 potilasta satunnaistettiin Tekonivelsairaala Coxassa polven teko- nivelleikkauksessa saamaan joko LIA-puudute tai plaseboinjektio, ja heidän toipumistaan leikkauksesta seurattiin vuoden ajan tulokset rekisteröiden. Tässä tutkimuksessa todettiin, että polven tekonivelleikkausten kokonaisilmaantuvuus lisääntyi kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa ilmaantuvuus oli erityisen suurta vuosina 2004–2006, mikä selittyy tuolloin voimaan tulleella hoitotakuulailla, joka ohjasi sairaaloita lyhentämään leikkausjonoja. Vaikka Pohjoismaissa väestön elintaso ja terveyden- huoltojärjestelmä ovat verrattavissa toisiinsa, olivat erot ilmaantuvuuksissa huomattavia. Ilmaantuvuuden lisääntyminen johtui pääosin nimenomaan kokotekonivelleikkausten lisääntymisestä. Osatekonivelleikkausten ilmaantuvuudessa oli maiden välillä huomatta- vaa vaihtelua, ja yli 65-vuotiaiden osatekonivelleikkausten ilmaantuvuus väheni selvästi Ruotsissa,. Sementtikiinnitteisillä ja nk. hybridi polvitekonivelillä oli erinomaiset pysyvyydet 10-vuoden seurannassa. Kaikilla kiinnitysmenetelmillä saavutettiin hyväksyttävät pysyvyydet, mutta muiden kuin sementtikiinnitteisten polven tekonivelten määrät tutkimuksessa olivat vähäisemmät, mikä vaikeuttaa ryhmien vertailua. Sementittömällä tantaalimetallisella säärikomponentilla todettiin erinomainen pysy- vyys eikä tekonivelen irtoamisen riski eronnut vastaavasta sementtikiinnitteisestä tekonivelmallista. Kaikissa PROM-mittareissa todettiin merkittävä paraneminen 2 vuoden seurannassa ja sekä fyysinen että psyykkinen toimintakyky lisääntyivät merkittävästi. Oireettomuus oli harvinaista. Potilaat, joiden radiologinen nivelrikko oli ennen leikkausta lievempi (KL2), olivat tyytymättömämpiä leikkauksen tulokseen kuin ne potilaat, joiden nivelrikko luokiteltiin pitkälle edenneeksi (KL3–4). Kokotekonivelellä ja osatekonivelellä hoidettujen potilaiden tuloksissa ei ollut eroa. Polven tekonivelleikkauksen yhteydessä annettu paikallispuudutus vähensi opiaattilääkityksen määrää merkittävimmin ensimmäisen 6 tunnin aikana. Se paransi myös polven liikelaajuutta heti leikkauksen jälkeen, mutta pitkäaikaisia vaikutuksia toiminnallisilla mittareilla ei havaittu 1 vuoden seurannassa. Vaikka polven tekonivelleikkausten ilmaantuvuus lisääntyi suhteessa eniten alle 65-vuotiailla potilailla, oli kokonaisilmaantuvuus kuitenkin edelleen selvästi suurempaa yli 65-vuotiailla. Tämän johdosta suurin osa polven tekonivelleikkauksista tehdään tule- vaisuudessakin vanhemmille ikäryhmille. Kuitenkin nuorempien potilaiden fyysinen aktiivisuus, vaatimustaso sekä moniulotteiset taustatekijät tyytyväisyyden taustalla muodostavat erityispiirteensä nuoremmilla potilailla. Kaikilla kiinnitysmenetelmillä saavutettiin erinomainen pysyvyys 10 vuoden seurannassa. Sementtikiinnitteistä polven tekoniveltä voidaan edelleen pitää kultaisena standardina huolimatta hybridin ja käänteisen hybridin hyvistä tuloksista työikäisillä potilailla. Tantaalimetallisella sementittömällä säärikomponentilla irtoaman riski on sementtikiinnitteistä vastaava. Polven tekonivelleikkauksella saavutetaan yleisesti ottaen merkittävä kivun lievitys ja toimintakyvyn parantuminen työikäisillä potilailla. Osalle potilaista voi kuitenkin jäädä sekä kipua että myös toimintakyvyn rajoitteita, ja erityisesti lieväasteinen nivelrikko ennen leikkausta on selkeä leikkaustulokseen tyytymättömyyttä lisäävä riskitekijä. Leikkauksen aikana annettava paikallispuudutus on tehokas lisä polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen kivun hoitoon. Puudutuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta leikkauksen lopputulokseen kivun ja toimintakyvyn osalta.In patients with symptomatic severe knee osteoarthritis (OA), total knee arthroplasty (TKA) has good long-term outcomes and results in greater pain relief and increased functional improvement compared with nonsurgical treatment. Because of good long-term implant survivorship, TKA also become a common treatment for severe knee OA among younger patients. However, the outcomes and implant survivorship of TKA have been reported to be inferior in younger patients. To date, cemented fixation has been regarded as the gold standard fixation method in TKA, but there has been controversy regarding the optimal fixation method among working-age patients. In many countries, reported increases in the rate of TKAs and estimates of future demand predict a substantial increase in the incidence of TKAs. Both a broadening of indications for younger patients and an increase in the total incidence of TKA have raised concerns over a possible increase in revision burden in the long-term. Differences between geographic location and age groups have been observed in the incidences of TKA. The major increase in incidence has been found in patients from the “baby boomer” (born between 1946 and 1964) generation. Working-age patients have high expectations for the outcome of TKA, and between 11 and 25% of these patients have been reported to be dissatisfied after the operation. These results, however, have been derived from studies without a true prospective observational set-up. Adequate postoperative pain management plays a key role in enabling proper early recovery after TKA. However, the effect of postoperative pain management on the final outcome of this operation in terms of function and quality of life is not well known. The aim of this study was to evaluate the incidence and outcomes of contemporary knee arthroplasty with special reference to working-age patients. Both the implant survivorship of different fixation methods of TKA and also patient-reported outcome measures (PROMs) were assessed. Secondly, we aimed to study the efficacy of local infiltration analgesia (LIA) and the effect of early pain management on the outcomes of TKA. In the study I, based on Nordic Arthroplasty Register Association (NARA) data, a total of 385 310 primary knee arthroplasties in patients aged 30 years or older performed in 4 Nordic countries were analyzed from 1997 to 2012 in Denmark, Norway, and Sweden, and from 2000 to 2012 in Finland. In the study II, 115 177 TKAs selected from NARA data in patients aged less than 65 years of age who had undergone an unconstrained primary TKA for primary OA from 2000 to 2016 were included to assess the survivorship of cemented, uncemented, hybrid, and inverse hybrid TKAs. In the study III, based on Finnish Arthroplasty Register (FAR) data, 1 151 TKAs that were performed between 2003 and 2010 using an uncemented porous tantalum metal (TM) tibial component were analyzed. In the study IV a total of 232 (254 knees) patients were enrolled between March 1st, 2012 and October 30th, 2014 for a prospective observational study to analyze the outcomes of knee arthroplasty using PROMs. In the study V a total of 60 patients who underwent unilateral TKA between March 2011 and March 2012 were enrolled into a randomized, double-blinded, placebo-controlled study to analyze the effect of LIA on early pain management and also on PROMs over a 1-year follow-up. There was an equal increase in total incidence, comprising both TKAs and unicondylar knee arthroplasties (UKA), in all countries. The increase in surgical procedures in Finland from 2004 to 2006 may be explained by the new social and health care law that forced hospitals to shorten patient waiting times for surgery. Despite having comparable socio-economic situations and health care systems, the differences in the incidence of knee arthroplasties between countries were notable. The total increase in the number of arthroplasties in all countries was mainly due to an increased incidence of TKAs. In Sweden, there was a significant decrease in the incidence of UKAs in patients 65 years or older. In Finland, Denmark, and Norway, variations in the incidences of UKAs were more heterogeneous. Both cemented and hybrid TKAs evinced excellent 10-year survival rates in patients aged less than 65 years in the Nordic countries. Even though hybrid/inverse hybrid versions of the well-performing contemporary TKA designs provided younger patients with a good mid-term outcome in our study, they were still only used in a limited number of patients. In the inverse hybrid group, one single TKA design comprised the vast majority of the whole group. An uncemented porous TM monoblock tibial component had excellent mid-term survivorship in a population-based setting in Finland. The most common reasons for revisions were instability and prosthetic joint infection (PJI). During the study period, only one revision was performed due to aseptic loosening of the tantalum monoblock tibial component. Neither age nor any of the other variables showed any effect on the risk of revision in the multivariate regression analyses. The mean Oxford Knee Score (OKS) and all the Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS) subscales increased significantly (p<0.001) from the preoperative situation to 2-year follow-up in working-age patients who underwent knee arthroplasty at our institution. A significant increase (p<0.001) in physical activity was detected in High- Activity Arthroplasty Score (HAAS) and in RAND-36 Physical Component Score (PCS). Pain was also significantly (p<0.001) relieved during the follow-up. However, the total disappearance of pain was rare at 2 years. Patients with milder Kellgren-Lawrence (KL) grade 2 osteoarthritis (OA) were less satisfied and reported poorer PROM outcomes than those with advanced OA (KL 3–4). There was no difference in the outcome (any PROM) between patients who underwent total knee arthroplasty (TKA) and those who received unicondylar knee arthroplasty (UKA). A single intraoperative drug infiltration containing levobupivacaine, ketorolac, and adrenaline decreased the total consumption of oxycodone during the first 48 hours postoperatively. The effect of LIA was most pronounced during the first 6 hours postoperatively. LIA also improved the early knee ROM, but no long-term functional benefit was observed in PROMs. The increase in the overall incidence of knee arthroplasties was the consequence of an increase in incidence of TKAs, whereas the incidence of UKAs varied between countries. The proportional growth in incidence of TKAs during the study period was highest in patients younger than 65 years. Despite this, the incidence of knee arthroplasty in the youngest age group was clearly lower than in patients aged 65 years or older. Based on this finding, the majority of knee arthroplasties will probably be performed on elderly patients also in future. Even though knee arthroplasties were still performed clearly more often on patients aged 65 or older in Nordic countries, working-age patients should be considered as an important subgroup because of their higher physical activity, demands for surgery, and the multi-factorial reasons behind the success of TKA. Cemented TKA still merits the status of gold standard in TKA irrespective of the patients’ age. Even though hybrid/inverse hybrid versions of the well performing contemporary TKA designs provided younger patients with a good mid-term outcomes in our study, these results do not support the systematic use of these more expensive components in younger patients. Early loosening of uncemented TM tibial component was very rare and the risks for revision for other reasons were as rare as with contemporary cemented TKAs. TKA provided patients aged 65 years or less with clinically significant pain relief as well as improvements in ADL and quality of life. The patients´ physical activity was low or moderate preoperatively but improved significantly during the 2-year follow-up. Some pain and functional deficiencies remained after knee arthroplasty, and this should be emphasized in the preoperative guidance given to patients who are considering or who are scheduled for such surgery. Mild radiographic OA preoperatively is a clear risk factor for patient dissatisfaction after knee arthroplasty. A single perioperative infiltration of LIA reduced opiate consumption until 48 hours after TKA, and the routine use of perioperative infiltration analgesia as an adjunct to oral pain medication may be recommended in patients undergoing TKA. The use of LIA did not have any effect on the functional outcome of TKA over the first postoperative year

Tails, volatility risk premium, and equity index returns

This thesis examines the explanatory power of equity index options and volatility indexes on short-term equity index returns. The work relates to literature that employs options to show what risks are compensated in financial assets and how to assess the riskiness of investments in general. The contribution of this thesis is to provide a comprehensive assessment of the main sources of predictive power by employing a wide range of option-implicit predictors. Moreover, global evidence is provided. The predictive information is based on risk-neutral nonparametric probability distributions of equity index returns, volatility indexes, and realized returns. The main focus is in using information available before the return periods to explain subsequent returns. The considered predictive variables comprise of option-implied volatility, option-implied skewness, volatility risk premium, skew risk premium, and two tail risk measures. This thesis answers whether the variables are consistently behaving and statistically significant predictors across indexes. The involved indexes are S&P 500 (the U.S.), FTSE 100 (the U.K.), and DAX 30 (Germany). In addition, information on S&P 500 is used to explain returns of ten equity indexes globally, the remaining seven being Euro STOXX 50 (Europe), Nasdaq OMX Helsinki (Finland), Hang Seng (Hong Kong), Nikkei 225 (Japan), MXIPC35 (Mexico), MERVAL (Argentina), and S&P/ASX 200 (Australia). The sample ranges from February 2006 to December 2014, and the option data includes options with expiries from May 2006 to December 2014. Predictive regressions are run for one-week, one-month, two-month, and three-month returns. The results show that tail risk and volatility risk premium are the main sources of predictive power, and that the variables are robust to the inclusion of other option-implicit variables and market valuation, interest rate, and dividend based alternative explanatory variables. The results hold for FTSE 100 and DAX 30 only if the information in S&P 500 options is used to explain returns. This implies that risks and premiums are global, and that the information is best reflected in S&P 500 options. Applying the information in S&P 500 options on ten indexes globally further confirms this finding. A one standard deviation increase in the ex ante volatility risk premium of S&P 500 on average leads to a 2.2% to 4.1% increase in three-month logarithmic returns globally. A one standard deviation increase in the tail risk measure leads on average to a 3.2% to 7.8% increase. Skew risk premium seems to contain the same information as the volatility risk premium. The tail risk measure and the volatility risk premium also likely contain similar predictive information, as the inclusion of the tail risk measure at most leads to a 1% increase in explained variation for the ten equity indexes. The predictive power in the variables comes mainly from the time-varying risk of large price movements and risk aversion

External imbalances between China and the US : a dynamic analysis with a life-cycle model

This paper uses a life-cycle model to study the role of population ageing and the low level of pension income in retirement as drivers of China's persistent trade surplus vis-a-vis the United States. In the model, the fast increase in life expectancy coupled with the relatively low pension expenditures can help to explain its high savings, the persistent trade surplus and the accumulation of a sizeable net foreign asset position. The model predicts a positive net foreign asset position and trade balance for China for most years in the simulation period even though China's high productivity growth has a strong negative impact on its trade balance