Kuvajournalismi ja eettisen kuluttamisen haaste

Artikkelissa tarkastelemme Aamulehdessä julkaistuja eettistä kuluttamista representoivia kuvajournalistisia valokuvia. Keskeinen kysymyksemme on: Millaista eettisen kuluttamisen todellisuutta kuvajournalistiset valokuvat rakentavat? Pohdimme myös, millainen kuvajournalismi voisi edesauttaa ihmisten sitoutumista ympäristön kannalta kestävään arkeen. Tutkimuksessa hyödynnämme muun muassa aiempaa kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta, jonka pohjalta rakennamme moniulotteisen kuvan eettisestä kuluttamisesta. Analysoimme aineistoa määrälliseen sisällönanalyysiin nojautuvan kehysanalyysin keinoin. Eettinen kuluttaminen on Aamulehdessä kehystetty kapeaksi ilmiöksi, jossa yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuudet painottuvat lähinnä ruokaan liittyviin valintoihin. Kuvia hallitsevat iloiset kuluttajat ja ruokaan liittyvät ammattihenkilöt. Lisäksi kuvissa on ruokaa, ruokapakkauksia ja teknologiaa. Kuvien ihmiset esittelevät ratkaisuja tai poseeraavat. Toimintaa on siis rajallisesti ja yhteys ihmisten arkeen ja kokemuksiin jää pinnalliseksi. Lisäksi ratkaisujen ja ongelmien välinen kytkös on usein jutuissa niin kuvallisesti kuin sanallisestikin löyhä, jolloin on lukijan vastuulla hahmottaa, mihin ongelmaan jutussa esiteltyä eettisen kuluttamisen ratkaisua tarjotaan. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden valossa tarkasteltuna Aamulehden kuvasto ei herättele lukijoita eettiseen kuluttajuuteen

Determinantes de la intención de uso de las aplicaciones de banca para móviles: una extensión del modelo TAM clásico

This study has been conducted with financial support received from Excellence Research Project P12-SEJ-1980 of the Andalusia Regional Government and Project ECO2012- 39576 of Spanish Ministry of Economy and Competitiveness.For financial institutions mobile banking has represented a breakthrough in terms of remote banking services. However, many customers remain uncertain due to its security. This study develops a technology acceptance model that integrates the innovation diffusion theory, perceived risk and trust in the classic TAM model in order to shed light on what factors determine user acceptance of mobile banking applications. The participants had to examine a mobile application of the largest European bank. In the proposed model, an approach to external influences was included, theoretically and originally stated by Davis et al. (1989). The proposed model was empirically tested using data collected from an online survey applying structural equation modeling (SEM). The results obtained in this study demonstrate how attitude determine mainly the intended use of mobile apps, discarding usefulness and risk as factors that directly improve its use. Finally, the study shows the main management implications and identifies certain strategies to reinforce this new business in the context of new technological advances.Para las entidades financieras la banca para móviles ha representado una innovación en términos de servicios de banca remota. Sin embargo, muchos clientes siguen considerando incierta su seguridad. Este estudio desarrolla un modelo de aceptación tecnológica que integra, en el modelo TAM clásico, la teoría de la difusión de la innovación, el riesgo percibido y la confianza, a fin de clarificar qué factores determinan la aceptación de las aplicaciones de banca para móviles por parte del usuario. Los participantes tuvieron que examinar una aplicación para móviles perteneciente al mayor banco europeo. En el modelo propuesto, se incluyó una aproximación hacia las influencias externas, que fue establecida de manera teórica y original por parte de Davis et al. (1989). El modelo propuesto se testó empíricamente utilizando la información recolectada mediante una encuesta online, aplicando el modelo de ecuaciones estructurales (SEM). Los resultados obtenidos en el estudio demuestran el modo en que la actitud determina principalmente el uso previsto de las aplicaciones para móvil, descartando la utilidad y el riesgo como factores que mejoran directamente su uso. Por último, el estudio muestra las principales implicaciones para la gestión, e identifica ciertas estrategias de refuerzo de este nuevo negocio en el contexto de los nuevos avances tecnológicos.Excellence Research Project P12-SEJ-1980 of the Andalusia Regional GovernmentProject ECO2012- 39576 of Spanish Ministry of Economy and Competitivenes

Factors affecting acceptance of mobile content services among mature consumers

The aim of this study is to increase our understanding of mature consumers as users of technological services. More specifically, the objective is to find out which factors have an effect on the acceptance of mobile content services in the target group. The services studied are mobile services, including content that is provided by a service provider. Examples of mobile content services are mobile news, mobile banking and downloading ringing tones. In order to arrive at a theoretical model, the previous literature on technology acceptance is explored from a general and a more age group-specific perspective.The literature review is multidisciplinary, concentrating on knowledge generated in marketing and information systems science. The model that is tested in the empirical part is synthesised from the Technology Acceptance Model, TAM (including perceived usefulness, perceived enjoyment, perceived ease of use and behavioural intention) and four individual difference variables (cognitive age, technology anxiety, prior similar experience and subjective norm). In this study mature consumers are represented by Finnish baby boomers (born between 1945 and 1955). The data (620 usable responses) were gathered through a structured postal questionnaire.The main analytical method used is structural equation modelling (SEM). TAM proved to explain mobile content services acceptance among Finnish baby boomers extremely well. In addition, the four individual difference variables were shown to have an effect on one or more of the variables of TAM. On the basis of the results consideration is given to the theoretical contributions, practical implications and limitations of the study, and suggestions for future research are made.Jenni Niemelä-Nyrhinen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilien sisältöpalveluiden omaksumiseen suomalaisten suuriin ikäluokkiin kuuluvien (50–60-vuotiaiden) kuluttajien keskuudessa. Tutkimus liittyy läheisesti kahteen ajankohtaiseen murrokseen: maailman väestön vanhenemiseen ja teknologian jatkuvaan kehitykseen.Tutkimuksessa kävi ilmi, että käsitykset mobiilien sisältöpalveluiden hyödyllisyydestä, viihdyttävyydestä ja helppokäyttöisyydestä ovat merkittäviä palveluiden omaksumisen kannalta. Käsitys viihdyttävyydestä on yhtä tärkeä mobiilien sisältöpalveluiden omaksumisen kannalta kuin käsitys palveluiden hyödyllisyydestä.Käytön esteenä on se, etteivät suuret ikäluokat pidä mobiileja sisältöpalveluja erityisen hyödyllisinä, viihdyttävinä tai helppokäyttöisinä. Heillä kuitenkin on jo kokemusta näiden palveluiden käytöstä. Esimerkiksi 39 prosenttia tutkimuksen vastaajista oli osallistunut kilpailuun tai äänestykseen tekstiviestipohjaisella palvelulla. Samoin 39 prosenttia oli käyttänyt hakupalveluja, 28 prosenttia oli ladannut puhelimeensa soittoääniä ja 21 prosenttia oli ladannut puhelimeensa joko taustakuvia tai logoja.Niemelä-Nyrhinen tutki myös koetun iän, teknologia-ahdistuksen, sosiaalisen paineen ja aikaisemman kokemuksen vaikutusta mobiilien sisältöpalveluiden omaksumiseen. Vastaajat tunsivat olevansa keskimäärin viisi vuotta kronologista ikäänsä nuorempia. Mitä nuoremmaksi vastaajat itsensä kokivat, sitä helppokäyttöisempinä he pitivät mobiileja sisältöpalveluja ja sitä todennäköisemmin he aikoivat niitä käyttää. Koettu ikä myös selitti omaksumista kronologista ikää paremmin.Teknologia-ahdistus heikensi käsitystä mobiilien sisältöpalveluiden helppokäyttöisyydestä. Vastaajat eivät kuitenkaan pitäneet itseään erityisen teknologia-ahdistuneina. Myös se, että vastaajat arvioivat itselleen kertyneen suhteellisen paljon kokemusta Internetin ja tekstiviestien käyttämisestä, kertoo suurten ikäluokkien myönteisestä suhtautumisesta teknologiaan.Aikaisempi kokemus mobiilien sisältöpalveluiden käytöstä vaikutti myönteisesti vastaajien teknologiakäsityksiin sekä aikomukseen käyttää palveluja. Kokemus tekstiviestien käyttämisestä voimisti käsitystä mobiilien sisältöpalveluiden helppokäyttöisyydestä ja viihdyttävyydestä. Samoin kokemus Internetin käytöstä vaikutti myönteisesti käsitykseen helppokäyttöisyydestä.- Sosiaalinen paine vaikuttaa voimakkaasti sekä teknologiakäsityksiin että suoraan aikomukseen käyttää mobiileja sisältöpalveluja. Tämä tulos haastaa vallalla olevan käsityksen siitä, että ikääntyvät kuluttajat luottavat kulutusvalinnoissaan pääosin omiin kokemuksiinsa eivätkä ole alttiita muiden mielipiteille, Niemelä-Nyrhinen havaitsi.Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mobiilialan liiketoiminnassa arvioimalla yritysten jo olemassa olevia palveluja ja markkinointiviestintää tutkimuksessa tärkeäksi osoittautuneiden tekijöiden näkökulmasta. Tuloksia voidaan käyttää myös uusien palveluiden ja markkinointiviestinnän suunnittelussa.– Toivoisin väitöskirjatyöni jouduttavan markkinoinnin alan toimijoiden havahtumista huomaamaan yli 50-vuotiaissa kuluttajissa olevan potentiaalin liiketoiminnan kohderyhmänä, Jenni Niemelä-Nyrhinen toteaa.Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2005 postikyselyllä, johon vastasi 620 vuosina 1945–1955 syntynyttä suomalaista. Esimerkkejä mobiileista sisältöpalveluista ovat mobiiliuutiset, mobiilipelit ja soittoäänten tilaus

Eettinen kuluttaminen lehtikuvissa

Pro gradu -työni käsittelee eettisen kuluttamisen visuaalista esittämistä journalismissa. Tavoitteenani on tutkia millaista eettisen kuluttamisen todellisuutta lehtikuvat rakentavat. Työssä määrittelen eettisen kuluttamisen kulutusvalinnoiksi tai ostokäyttäytymiseksi, jossa huomioidaan moraaliset näkökohdat. Tällaiset näkökohdat liittyvät tuotannon ja kulutuksen vaikutuksiin ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Työn teoriaosuudessa käyn läpi eettistä kuluttajakäyttäytymistä sekä ympäristöjournalismia käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty systemaattisella otannalla vuoden 2017 Aamulehdistä. Aineistossa on 46 eettisestä kuluttamisesta kertovaa juttua ja näissä jutuissa 55 kuvaa. Lähestyn aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Kehysteorian mukaan kuvavalinnat osaltaan vaikuttavat siihen millaisia merkityksiä tai kehyksiä, eli millaista todellisuutta, jutuilla rakennetaan. Sisällönanalyysi toimiikin tutkimuksessani kehysanalyysin pohjana. Määrällisen luokittelun lisäksi lähiluen eli tarkastelen yksityiskohtaisemmin aineistosta valitsemiani kolmea juttua ja niiden pääkuvia. Aihe- ja kuvavalinoilla eettinen kuluttaminen on Aamulehdessä vuonna 2017 kehystetty kapeaksi ilmiöksi. Juttujen yleisin aihe on ruoka, jolloin aiheiden perusteella ruoka näyttäytyy keskeisimpänä eettisen kuluttamisen osa-alueena. Ruoan lisäksi toinen yksittäisiä juttuja enemmän Aamulehdessä käsitelty eettisen kuluttamisen aihe on autot. Eettisen kuluttamisen näkökulmista vaikutukset ympäristölle ovat jutuissa korostuneesti esillä ja vaikutukset ihmisille ja eläimille aliedustettuina. Aineistossa ei ole juttuja, jotka käsittelisivät eettistä kuluttamista laaja-alaisesti. Suurin osa aineiston kuvista on ns. ratkaisukuvia, joissa esitetään kuluttajalle jokin eettisenä pidettävä ratkaisu. Yhteys ongelmaan (esim. ilmastonmuutos), johon ratkaisua tarjotaan, on jutuissa kuitenkin löyhä, jolloin riippuu lukijan omaamasta aiheen tuntemuksesta, ymmärtääkö hän jutussa esitellyn asian olevan eettisen kuluttamisen ratkaisu. Aineiston kuvissa on useimmiten ihmisiä tai ruokaa ja ruokapakkauksia. Suurin osa kuvien ihmisitä on kuluttajia tai ruokaan liittyviä ammattihenkilöitä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on huomattu, että eettiset kuluttajat esitetään usein journalistisessa sisällössä huolestuneina ja ahdistuneina. Tutkimukseni aineiston kuvissa kuluttajat ovat kuitenkin iloisia tai neutraaleja. Kuvissa ihmiset useimmiten esittelevät jotakin tuotetta/ratkaisua tai pelkästään poseeraavat, joka osaltaan selittää kuvien iloiset ilmeet. Arkista toimintaa tai ratkaistavia arjen tilanteita ei kuvissa ole juuri ollenkaan. Tutkimukseni johtopäätöksenä ehdotan, että journalismissa tulisi löytää tasapaino monipuolisen esittämisen ja yksinkertaistamisen väliltä. Vaikka monimutkaisen ilmiön kohdalla yksinkertaistamista ja konkretisointia tarvitaan, niin yksinkertaistaminen ei saa perustua sattumanvaraisesti valittuihin yksittäisiin kulutusvalintoihin, vaan sen pitäisi perustua laajempaan, merkitykselliseen tietoon esimerkiksi kuluttajien hiilijalanjäljen muodostumisesta. Liiallinen yksinkertaistaminen rakentaa vääristynyttä mielikuvaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista. Tarvitsemme myös lisää tietoa siitä, millaiset kuvat aktivoivat tekemään eettisiä kulutusratkaisuja

Photography as play : examining constant photographing and photo sharing among young people

This article considers on what grounds contemporary photography may be understood as play. This is done by tracing the common characteristics of play that are revealed in the constant photographing and photo sharing among young friends through the camera-based social media application Snapchat. The arguments are built by presenting qualitative data, consisting of saved snaps and interviews, together with existing theory of play. Snapping, as it emerges from the article’s data, aptly fits in with the theoretical notion of play mainly adopted from Winnicott’s Playing and Reality (2005[1971]) and Huizinga’s Homo Ludens: A Study of the Play-Element in Culture (1998 [1949]): the aim of snapping resides in itself; it is limited in terms of time and space; it is executed according to shared rules; it is fun, playful and enjoyable; and it is different from ‘ordinary life’. Further, it reinforces friendships through indices of togetherness, intimacy and trust. The article concludes with a discussion on the advantages of understanding current photography as play and the affordances that photographs provide for that play.publishedVersionPeer reviewe

Visual communion : The photographic image as phatic communication

acceptedVersionPeer reviewe

Aesthetic practices in the climate crisis : Intervening in consensual frameworks of the sensible through images

Previous research has shown that Western visual journalism has represented climate change through certain repetitive and stereotypical imagery mainly consisting of catastrophic images of climate change impacts, images depicting technological causes and solutions, and images of politicians and activists. This imagery has proven to be distant, abstract, and ineffective in motivating personal engagement with climate change. In this article, we claim that visual journalism's representations of climate change are rooted in the consensual frameworks of human-centredness and consumption-centredness. Leaning on Jacques Ranciére's notion of “the politics of aesthetics”, we aim to challenge these frameworks. We suggest, with examples from visual arts, four aesthetic practices which could intervene in these frameworks: 1) revealing connectedness, 2) recognising agency, 3) compromising the attractions of consumerism, and 4) illuminating alternatives. We propose that visual representations, renewed through these aesthetic practices, could have an effect on how people connect to climate issues and imagine possibilities for agency in the climate crisis. Implementing these aesthetic practices would entail shifts in the sphere of visual journalism.publishedVersionPeer reviewe