Valmet Automotiven autotehtaan työntekijät Uudessakaupungissa: muuttoliike, pendelöinti ja muuttohalukkuus Uuteenkaupunkiin

Uusikaupunki on vajaan 16 000 asukkaan pieni teollisuuspaikkakunta Suomen länsirannikolla. Pienestä kaupungista on uutisoitu paljon viime vuosina, kun kaupungissa sijaitseva Valmet Automotiven autotehdas on rekrytoinut tuhansia uusia työntekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitetään autotehtaan työntekijöiden asumisen tarpeita Uudessakaupungissa ja kiinnostaisiko heitä muuttaa muista kunnista Uuteenkaupunkiin. Muuttoaikeiden ja asumisen tarpeiden lisäksi selvitetään, millaisia palveluja pendelöivät autotehtaan työntekijät Uudessakaupungissa käyttävät, mitä palveluita kaupunkiin toivotaan ja antaisiko joidenkin palvelujen olemassaolo mahdollisesti syyn pendelöivälle työntekijälle harkita muuttoa Uuteenkaupunkiin. Lisäksi selvitetään Uudenkaupungin vahvuuksia ja heikkouksia muuttajan näkökulmasta. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä, johon vastasi 271 autotehtaan työntekijää. Analyysit tehtiin tilasto- ja paikkatietomenetelmin sekä sisällönanalyysillä. Eniten autotehtaan työntekijöitä pendelöi Uuteenkaupunkiin Turun seudulta, Raumalta sekä Laitilasta. Pääasiassa työntekijät tulevat Vakka-Suomen seutukunnan alueelta, sekä lähialueen suurista kaupungeista ja niiden ympäristöstä. Muuttohalukkuus kaupunkiin on tutkimusten tulosten mukaan merkittävää. 44 prosenttia tähän tutkimukseen vastanneista autotehtaan ulkopaikkakuntalaisista työntekijöistä on kiinnostuneita muuttamaan Uuteenkaupunkiin. Asumismuotona heillä korostui erityisesti omakotiasuminen esikaupunkialueella. Uusikaupunkilaisilla vastaajilla korostui keskusta-asumisen suosio, rivitaloasuminen ja palveluiden sekä työpaikan läheisyys. Uudenkaupungin palveluiden käyttö on työmatkapendelöijillä suosittua. Vain joka neljäs autotehtaan ulkopaikkakuntalainen työntekijä ei käytä Uudenkaupungin palveluita. Vastaamalla muuttohalukkaiden toiveisiin autotehtaan työntekijöitä voitaisiin houkutella asukkaiksi Uuteenkaupunkiin ja kaupunki hyötyisi heistä pendelöivää työntekijää enemmän.The city of Uusikaupunki is a small industrial town located in the west coast of Finland. Small town has made to the spotlight a lot in recent years, when Valmet Automotive’s car factory, located in the city has started to recruit thousands of new workers. This research focuses on car factoryworker’s housing needs and would they be interested in moving from other municipalities to Uusikaupunki. Research examines also the need of services in the city, what kind of services commuting workers use in Uusikaupunki, what services they would like to have in the city and would the existence of some service give them the reason to consider moving to Uusikaupunki. This research also focuses on finding Uusikaupunki’s pros and cons in the viewpoint of a possible mover. Data was collected from car factory via electrical survey, which had 271 answers. Results will be analyzed using statistical, GIS and qualitative methods. Most commuters come to Uusikaupunki from cities of Turku, Rauma and municipality of Laitila. Most workers come from the subregion of Vakka-Suomi. Many commuters also come from big cities and from municipalities surrounding big cities. Willingness to move to Uusikaupunki is popular among factory workers with 44 percent of them willing to consider it. They are most interested in detached houses in the suburbs. Factory workers living in Uusikaupunki emphasized on living in the city center near the car factory and services. Factory workers use high variety of services in Uusikaupunki. Only one fourth doesn’t use services at all in Uusikaupunki. By answering the service needs of car factory workers willing to possibly move to Uusikaupunki the city could maybe attract them to move to Uusikaupunki and could benefit from them further in comparison to commuting car factoryworkers

Opetusryhmän merkitys ja tukeminen peruskoulussa

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielma käy läpi narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla opetusryhmän merkitystä ja sen tukemista koulukontekstissa. Tutkielman pohjana toimii aiemmin tehdyt tutkimukset ja kasvatustieteellinen kirjallisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) opetusryhmät tulevat esille monissa eri kohdissa, mikä tarkoittaa opetusryhmän tärkeyttä koulun arjessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, 34–35) sanotaan esimerkiksi, että ”Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.” Tutkielmassa käsitellään opetusryhmän tärkeyttä lapselle. Opetusryhmät ovat lapselle vertaisryhmiä. Siellä lapset ovat keskenään tasavertaisia muiden jäsenten kanssa ja heidän kehityksensä on samalla tasolla. Lapsi oppii todella paljon vertaisten kanssa käymistä vuorovaikutustilanteista ja ne ovat tärkeitä lapsen kehityksen kannalta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, 39) mukaan opetusryhmällä täytyy olla opettaja, joka vastaa oppilaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista niin, että jokaisella oppilaalla on turvalliset vuorovaikutus mahdollisuudet edistävään oppimiseen ja kehitykseen. Opettajalla ja koululla on siis suuri vastuu opetusryhmästä. Nämä asiat nousivat myös esille aiemmissa tutkimuksissa, joten käyn myös läpi, miten opettaja ja koulu voivat tukea opetusryhmää. Tutkielma käsittelee yhteistoiminnallista ryhmätyöskentelyä, joka auttaa oppilaita työskentelemään ja tulemaan toimeen opetusryhmässä. Pienikin yhteistoiminnallisen ryhmätyön käyttäminen edistää opetusryhmän yhteistä luokkahenkeä

Kliininen epidemiologia hoidon tehon arvioinnissa

Vertaisarvioitu.• Luotettavin arvio hoidon tehosta saadaan meta-analyysistä, joka perustuu satunnaistettuihin hoitokokeisiin. • Päätetapahtumanäytön tulisi olla potilaalle merkityksellistä, kuten ennalta- ehkäisevässä hoidossa vähenemä sairastavuudessa tai kuolleisuudessa, eikä pelkkä muutos tapahtumien riskiä kuvaavissa korvikemuuttujissa. • Absoluuttisena vaikutuksena mitattuna ennaltaehkäisevästä hoidosta hyötyy todennäköisemmin suuremman kuin pienemmän sairastumisriskin potilas.Peer reviewe

Uncertainty in multispectral lidar signals caused by incidence angle effects

Multispectral terrestrial laser scanning (TLS) is an emerging technology. Several manufacturers already offer commercial dual or three wavelength airborne laser scanners, while multispectral TLS is still carried out mainly with research instruments. Many of these research efforts have focused on the study of vegetation. The aim of this paper is to study the uncertainty of the measurement of spectral indices of vegetation with multispectral lidar. Using two spectral indices as examples, we find that the uncertainty is due to systematic errors caused by the wavelength dependency of laser incidence angle effects. This finding is empirical, and the error cannot be removed by modelling or instrument modification. The discovery and study of these effects has been enabled by hyperspectral and multispectral TLS, and it has become a subject of active research within the past few years. We summarize the most recent studies on multi-wavelength incidence angle effects and present new results on the effect of specular reflection from the leaf surface, and the surface structure, which have been suggested to play a key role. We also discuss the consequences to the measurement of spectral indices with multispectral TLS, and a possible correction scheme using a synthetic laser footprint.publishedVersionPeer reviewe

Foot-related diabetes complications : care pathways, patient profiles and costs

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Foot-related diabetes complications reduce individual well-being, increase mortality and results in increased healthcare costs. Despite their notable stress on health services, studies examining the foot complication care pathways, especially from the viewpoint of health services, are limited. We aimed to identify the most typical care pathways following an initial foot-related diabetes complication, to characterize the patients on each pathway and calculate the related healthcare costs. Methods: The identification of pathways was based on population-wide register-based data including all persons diagnosed with diabetes in Finland from 1964 to 2017. For each patient, initial foot-related complication from 2011–2016 was identified using the ICD-10 codes and related healthcare episodes were followed for two years until the end of 2017 or death. A sequence analysis was conducted on care episodes resulting in groups of typical care pathways, as well as their patient profiles. The costs of pathways resulting from the care episodes were calculated based on the data and the reported national unit costs and analyzed using linear models. Results: We identified six groups of typical pathways each comprising mainly single type of care episodes. Three of the groups comprised over 10 000 patients while the remaining groups ranged from a few hundred to a few thousand. Majority of pathways consisted only single care episode. However, among the rest of the care pathways variability in length of care pathways was observed between and within group of pathways. On average, the patients were over 65 years of age and were diagnosed with diabetes for over a decade. The pathways resulted in an annual cost of EUR 13 million. The mean costs were nearly 20-fold higher in the group with the highest costs (EUR 11 917) compared to the group with the lowest costs (EUR 609). Conclusions: We identified groups of typical care pathways for diabetic foot and discovered notable heterogeneity in the resource use within the groups. This information is valuable in guiding the development of diabetes care to meet the growing need. Nevertheless, reasons underlying the observed heterogeneity requires further examination. Since foot complications are largely preventable, substantial savings could be achieved using cost-effective technologies and more efficient organization of care.Peer reviewe

Tree Species Classification of Drone Hyperspectral and RGB Imagery with Deep Learning Convolutional Neural Networks

Interest in drone solutions in forestry applications is growing. Using drones, datasets can be captured flexibly and at high spatial and temporal resolutions when needed. In forestry applications, fundamental tasks include the detection of individual trees, tree species classification, biomass estimation, etc. Deep neural networks (DNN) have shown superior results when comparing with conventional machine learning methods such as multi-layer perceptron (MLP) in cases of huge input data. The objective of this research is to investigate 3D convolutional neural networks (3D-CNN) to classify three major tree species in a boreal forest: pine, spruce, and birch. The proposed 3D-CNN models were employed to classify tree species in a test site in Finland. The classifiers were trained with a dataset of 3039 manually labelled trees. Then the accuracies were assessed by employing independent datasets of 803 records. To find the most efficient set of feature combination, we compare the performances of 3D-CNN models trained with hyperspectral (HS) channels, Red-Green-Blue (RGB) channels, and canopy height model (CHM), separately and combined. It is demonstrated that the proposed 3D-CNN model with RGB and HS layers produces the highest classification accuracy. The producer accuracy of the best 3D-CNN classifier on the test dataset were 99.6%, 94.8%, and 97.4% for pines, spruces, and birches, respectively. The best 3D-CNN classifier produced ~5% better classification accuracy than the MLP with all layers. Our results suggest that the proposed method provides excellent classification results with acceptable performance metrics for HS datasets. Our results show that pine class was detectable in most layers. Spruce was most detectable in RGB data, while birch was most detectable in the HS layers. Furthermore, the RGB datasets provide acceptable results for many low-accuracy applications.Peer reviewe

The modular tool switching problem

This article analyzes the complexity of the modular tool switching problem arising in flexible manufacturing environments. A single, numerically controlled placement machine is equipped with an online tool magazine consisting of several changeable tool feeder modules. The modules can hold a number of tools necessary for the jobs. In addition to the online modules, there is a set of offline modules which can be changed to the machine during a job change. A number of jobs are processed by the machine, each job requiring a certain set of tools. The sequence of jobs is given as part of the input and fixed. Tools between jobs can be switched individually, or by replacing a whole module containing multiple tools. We consider the complexity of the problem of arranging tools into the modules, so that the work for module and tool loading is minimized. Tools are of uniform size and have unit loading costs. We show that the general problem is NP-hard, and in the case of fixed number of modules and fixed module capacity the problem is solvable in polynomial time.</p