Kriisitilanteita koskevan kansalaisviestinnän kehittäminen : Työryhmän loppuraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti syksyllä 2021 kriisiviestinnän kehittämishankkeen, jonka tehtävänä on ollut kehittää viranomaisten kriisiviestintää erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Työryhmän asettamisen taustalla olivat Onnettomuustutkintakeskus OTKES:n tutkintaselostus ja toimenpidesuositukset koronapandemian ensimmäisestä vaiheesta sekä viranomaisten havainnot ja kokemukset koronapandemiasta ja muista laajamittaisista häiriötilanteista. Työryhmä on toimikautensa aikana valmistellut toimenpide-ehdotukset viranomaisten kriisiviestinnän kehittämiselle. Koronapandemiasta saatujen havaintojen ohella työryhmä on huomioinut myös muuttuneen turvallisuustilanteen aiheuttamat uudenlaiset kriisit, joiden viestinnässä korostuu henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen ja informaatiovaikuttamiseen varautuminen ja siihen vastaaminen

"Prosessi on käynnissä koko ajan" : Mainiemen henkilökunnan kokemuksia yhteisöhoidon koulutuksesta

Opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää Mainiemen kuntoutumiskeskuksen työntekijöiden kokemuksia Jyväskylän koulutuskeskuksen yhteisöhoidon koulutuksesta. Mainiemi on hankkinut koulutuksen työntekijöilleen, joilla ei vielä ole yhteisöhoidon koulutusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on, että tutkimustulokset antavat Mainiemeen tietoa siitä kuinka työntekijät kokevat koulutuksen tukevan heitä työssään toteuttaessaan yhteisöhoidon menetelmää. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä ryhmähaastattelua menetelmänä. Ryhmähaastatteluun osallistui neljä yhteisöhoidon koulutuksessa olevaa henkilöä. Keskustelun pohjana oli yhteisökasvatuksen ja -hoidon ekologinen malli, josta nousivat haastattelun neljä teemaa. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että Mainiemen kutoutumiskeskuksen on kannattanut hankkia yhteisöhoidon koulutus työntekijöilleen. Yhteisöhoidon koulutus on tukenut työntekijöitä henkilökohtaisella-, työryhmä-, henkilökuntayhteisö- ja koko hoitoyhteisön tasolla. Yhteisöhoidon koulutus on saattanut työntekijät itse-tutkiskeluprosessiin, jonka kautta heille on avautunut uusia näkökulmia omaan toimintaan ja sen tarkasteluun. Koulutus on parantanut vuorovaikutustaitoja ja yhtenäistänyt henkilökuntayhteisön toimintaa. Lisäksi se on vahvistanut työntekijöiden teoreettista tietoa yhteisöhoidosta ja tukenut heitä yhteisöhoidon käytännön toteuttamisessa. Koko hoitoyhteisöä koskevista kokemuksista tärkeimmiksi nousivat yhteisöhoidon periaatteiden samansuuntainen ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen, sekä toiminnan yhteinen arviointi ja reflektointi.The objective of this thesis was to clarify Mainiemi rehabilitation center employee’s experiences of Jyväskylä education center community care education. Mainiemi has arranged education for its employees, who have not had community care education yet. The aim of this thesis was to give information for Mainiemi on how the employees felt the education supported them at their work when they implemented community care treatment. The thesis was carried out as a qualitative research and survey data was collected using a group interview method. Four employees, who are in community care education, participated in the group interview. The discussion was based on community care education and community care model of ecological theory from which came the interview’s four themes. The analysis was carried out using a content analysis. The study results reveal that it was worthwhile for Mainiemi rehabilitation center to provide community care education to their employees. The results also show that the community care education supported employees on an individual, - a working group, - staff and a community level. Community care education has lead employees into a selfsearching process, which has opened a new aspect to reflect one´s way of acting. Education has improved communication skills and synthesized staff community proceedings. Education has strengthened workers' theoretical knowledge of community care and supported them in the practical implementation of community care. On a community level, the most important experiences are shared knowledge about the principles of community care and how to put them into practice, as well as evaluate and reflect on the practice

Hälsofrämjande stöd till anhöriga inom området alkohol, narkotikaberoende eller missbruk : En kvalitativ studie om anhörigkonsulenters upplevelser av hälsofrämjande arbete

Hälsofrämjande arbete är ett betydelsefullt arbetsområde inom folkhälsoarbetet för att förbättra befolkningens hälsa. Hälsofrämjande arbete innebär kunskap om friskfaktorer och välbefinnande. Arbetet utgår från sju grundläggande principer, där delaktighet är en av dem. Arbetet kan utföras på många olika arenor och av olika aktörer. En aktör är anhörigkonsulenter som arbetar med tillexempel riskgruppen anhöriga till personer med alkohol/narkotikaberoende- eller missbruksproblematik. Syftet med studien var att undersöka hur anhörigkonsulenten upplever hälsofrämjande arbete. Fem enskilda intervjuer har genomförts med två anhörigterapeuter, en anhörigkonsulent, en samtalsbehandlare och en rådgivare. En manifest innehållsanalys har valts och tillämpats i denna studie, där resultatet har kategoriserat utifrån "Delaktighetstrappan". I resultatet framkommer det att anhörigkonsulenterna upplever sig arbeta hälsofrämjande utifrån "Delaktighetstrappans" steg: information, konsultation, dialog samt inflytande/delaktighet. Slutsatserna är att "Delaktighetstrappans" ovan nämnda begrepp betyder hälsofrämjande arbete och upplevs som eget hälsofrämjande arbetssätt bland anhörigkonsulenterna. Däremot berörs inte begreppet: medbeslutande, eftersom intervjumaterialet inte omfattar något som kan kategoriseras in i trappans sista steg och blir därav inte berört i studien.Health Promotion is an important working area in Public Health to improve health in a population. It implies knowledge of Health Promoting factors and well-being. Health Promotion is based on seven basic principles, which participation is one of them. It can be performed in many different settings and by different actors. One of these actors is a relative consultant who works with a risk group, for example family members or relatives of a person with alcohol/narcotic abuse problem. The purpose of this study was to examine how the relative consultant experience Health Promotion. Five individual interviews have been carried out with two relative therapists, a relative consultant, a conversation processor and a counselor. A manifest content analysis has been selected and applied in this study, where the result has been categorized based on "Staircase of participation". The result shows that the relative consultants are experiencing that they are working to Promote Health to relatives, based on steps in "Staircase of participation": information, consultation, dialogue and influence/participation. The conclusions is that the above-mentioned concepts of "Staircase of participation" meaning Health Promotion work is perceived by the relative consultants as their own working methods to Promote Health. However not the concept of: co-decision, because the interview material does not include anything that can be categorized into the last step in the stairs and therefore it has not been addressed in the study

Työhyvinvointi iskussa : työhyvinvointiopas PISKU -hankkeelle

Tämän toimintaterapian opinnäytetyön aiheena on työhyvinvointi. Työhyvinvointi on ajankohtainen ja merkittävä, työhyvinvoinnin kansanterveydellinen ja -taloudellinen vaikutus on suuri. Opinnäytetyönä suunniteltiin sisältö työhyvinvointioppaaseen pienyrityksille PISKU hankkeen toimeksiannosta. Varsinainen oppaan visualisointi ja tekninen esitys sekä sen levittäminen siirtyy PISKU -hankkeelle. Toimintaterapia antaa erinomaisen viitekehyksen työhyvinvoinnin tarkasteluun, sillä toimintaterapian perusteoriat ottavat laajasti huomioon niin yksilön, toiminnan kuin ympäristönkin. Oppaassa sisällössä pyritään tuomaan työhyvinvoinnin tekijöitä esiin tiiviisti, mutta monipuolisesti. Työhyvinvointi on oppaassa haluttu esittää koko työyhteisön yhteisenä hyvänä ja mahdollisimman positiivisessa valossa. Siksi oppaassa ei käsitellä työpahoinvointia lainkaan. Opas yhdistää sekä työhyvinvoinnin että toimintaterapian teorioita sekä käytännön harjoituksia omatoimisen työhyvinvoinnin lisäämisen tueksi. Opasta varten luotiin työhyvinvoinnista uusi malli, jossa työhyvinvointia verrataan kukkaan. Kuten kasvit, myös työhyvinvointi tarvitsee monen tekijän yhtäaikaista toimimista, jotta kukinto – mallissa tuottavuus – tulee esiin. Kasvin osina käsitellään toimintaterapian näkemysten viitoittamana yksilöä, ympäristöä ja toimintaa – pienempinä osina ovat yksilön tarpeet ja ominaisuudet, toimintaympäristö, työyhteisö, työn selkeät raamit, työn omatoiminen tuunaaminen ja palautuminen. Hyvinvoinnin tuloksena syntyy tuottavuus, joka on oppaassa havainnollistamassa sitä, ettei työnhyvinvointi ole vain työntekijän oma asia. Oppaasta kerättiin myös palautetta. Palaute oli pääsääntöisesti hyvää. Sekä mallista että harjoitteista pidettiin. Raportissa esitellään tuloksia tarkemmin. Opinnäytetyön raportissa käsitellään myös oppaan luomisen taustalla vaikuttaneet seikat, teoriat sekä aikataulut. Raporttiin sisältyy myös oman oppimisen sekä tavoitteiden saavuttamisen pohdinta.The subject of this thesis of occupational therapy is well-being at work. Well-being at work is a current topic and its effects on the public economy and public health are undeniable. The thesis was given as an assignment by PISKU -project to develop the contents of a guide for work wellbeing for small companies. Occupational therapy gives an excellent framework on wellbeing at work as its basic theories are holistic and include the occupation, the individual and the environment. Contents of the guide bring up some of the pieces that create well-being at work. There is a sight of holism, still keeping the guide narrowed down and simple. The idea is to bring the attention to the fact that well-being at work is not just about individuals. Everybody – including the company – will benefit from the efforts to increase well-being. And it can be made together, also the company can get involved. Well-being at work is showed in positive manner. The guide consists of theory deriving from occupational therapy and from study of work well-being at work. Besides of the theory there are some tasks that could help improve well-being at work. For the guide there was created a whole new model of seeing well-being at work. It is seen as a flower. As with plants, there are many factors needed in order to flourish. The flower is seen as the productivity that derives from the wellbeing. The rest of the plant is seen as individual, environment and occupation. These include for example individual needs and characteristics, environmental factors, work community, clear job descriptions, job crafting and recovery at work. There was an inquiry made for small group of people of the contents of the guide. The answers showed that the model gives a new perspective even for those who already knew a lot about the topic. The tasks were also liked. The outcome of the inquiry is included in the report as well as the theories and models that had an influence on the flower model. There is also a consideration of the process and the outcomes of the thesis

Työryhmän ehdotus uudeksi valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohjeeksi : Viestintä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Valtioneuvoston kanslia asetti syyskuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miltä osin nykyinen (2013) valtionhallinnon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohje edellyttää uudistamista ja laatia esitys päivitetyksi ohjeeksi. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 1.10.2018–13.9.2019. Työryhmän ehdotuksessa uudistetuksi ohjeeksi on huomioitu toimintaympäristön kehitys, kuten viestinnän toimintaympäristön voimakas muutos, strategisen viestinnän merkityksen lisääntyminen, viestintä- ja informaatioteknologioiden kehittyminen sekä median käyttötapojen muutos. Lisäksi ehdotuksessa tarkastellaan keinoja, joilla nopeisiin muutoksiin ja uudenlaisiin uhkiin voidaan varautua ja vastata. Ehdotuksen laadinnassa on kiinnitetty huomiota häiriötilanteista ja viranomaisten varautumistyöstä, kuten esimerkiksi vaalihäirintään varautumisesta, tehtyihin havaintoihin ja kokemuksiin. Ehdotuksen luvuissa 1–3 määritellään periaatteet ja toimintatavat valtionhallinnon viestinnälle normaaliolojen tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa sekä viestinnälle häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Luvuissa 4–5 annetaan käytännön ohjeita viestinnälliseen varautumiseen ja toimintaan tilanteiden aikana