”Elämä on hyvä” : Kongolaisten kiintiöpakolaisten kokemuksia kotoutumisprosessista Utajärvellä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Utajärvelle vuonna 2016 muuttaneiden kiintiöpakolaisten kokemuksia kotoutumisestaan kuntaan. Tavoitteena oli saada kokemustietoa kotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä, joita voidaan hyödyntää kunnan maahanmuuttotyötä kehitettäessä. Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Utajärven kunta. Tietoperustassa perehdyimme kiintiöpakolaisten kotoutumiseen, kotouttamisprosessiin sekä kotoutumisen mittareihin. Lisäksi tarkastelimme Kongon ja Utajärven perustietoja sekä päätöksentekoprosessia ja kotouttamistoimia Utajärvellä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto saatiin teemoitellulla ryhmähaastattelulla, joka toteutettiin huhtikuussa 2018 tulkin avulla. Kysymysten teemat muodostimme kotoutumisen mittareista. Ryhmähaastatteluun osallistui kolme henkilöä. Haastattelussa saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Työn tuloksissa ilmeni, että kielitaito koettiin tärkeimpänä hyvään kotoutumiseen vaikuttavana tekijänä. Kielitaito tai sen puute on yhteydessä useaan kotoutumisen osa-alueeseen, kuten sosiaalisiin suhteisiin, työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksiin ja mahdollisuuteen vaikuttaa omiin asioihin. Utajärven sosiaali- ja terveyspalveluihin oltiin tyytyväisiä. Pienen kunnan vahvuuksina nähtiin palveluiden helppo ja nopea saatavuus sekä ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus sekä ystävälliset ihmiset. Heikkouksina mainittiin kotoutumiskoulutuksen pieni ryhmäkoko, asuntojen pienet koot suhteessa perhekokoon ja etnisten ruokien saatavuus kunnasta. Lisäksi vastauksista ilmeni maahanmuuttajanuorten haasteet ystävystyä paikallisten nuorten kanssa. Yhteistyötaho voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia maahanmuuttotyötä kehitettäessä, jonka seurauksena hyöty siirtyy jatkossa kuntaan tuleville pakolaisille. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää paikallisen Suomen Punaisen Ristin Ystävätoiminnan vapaaehtoistyön merkitystä kotoutumisessa. Toisaalta olisi kiinnostavaa selvittää kotoutumisprosessissa mukana olevien työntekijöiden kokemuksia.The purpose of this thesis was to describe the integration experiences of quota refugees who arrived in Utajärvi during 2016. The aim was to get information about the factors affecting integration which can be utilized in the development of the municipality's immigration work. This thesis was conducted as qualitative research. Interviews were conducted as focus group interviews. An interpreter was used for making sure to correct communication. The themes for the questions were based on integration indicators. Three people participated in the group interview. The results of the interview were analyzed using themed categories. The results show that the most important factor in integration is learning the Finnish language. Language skills are directly connecting to many parts of integration, such as social interactions, employment, study possibilities and the ability to have an effect on personal matters. The conclusions indicate that clients are content with the social and health services provided by Utajärvi municipality. The strengths of a small municipality according to the results are easy and prompt access to services, calmness of the environment, safety and friendly people. Weaknesses according to this study are small learning groups during integration, small sizes of apartments compared to the number of family members and the poor availability of ethnic foods in this area. The results are also showing challenges with immigrant youth making friends with the local Finnish youth. The client of this thesis may use the results as a tool in developing the immigration work within Utajärvi municipality. The results can be transfered for the benefit of the new refugees arriving to the municipality in the future. As further studies it would be interesting to find out the impact of Red Cross volunteer activities as a part of integration and also the experiences of personnel involved in the integration activities

Rakennetun ympäristön käytettävyys - Käyttäjän ja tilan vuorovaikutusta tutkimassa

Kirjassa perehdytään rakennetun ympäristön käytettävyyteen ja sen kehittämiseen. Erilaisten tutkimusmenetelmien käyttöä on esitelty esimerkein. Kohteina ovat muun muassa kauppakeskukset, senioritalot ja rautatieasemat

Ympäristöhallinnonalan tulosohjausprosessin tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen

Hallinnonalan ja aluehallinnossa ELY-keskusten tulosohjausprosessia uudistettiin ja kevennettiin sähköistämällä, systematisoimalla ja synkronoimalla. Valtion tulostietojärjestelmän (Netra) hyödyntämistä ELY-keskusten tulosohjauksessa pilotoitoitiin y-vastuualueen osalta ja myöhemmin kokemusten pohjalta aktiivisesti pilotointia laajennettiin koskemaan koko ELY-keskuksen suunnittelua ja seurantaa erillisessä OSY-hankkeessa. Käyttökokemusten pohjalta viestittiin Valtiokonttorille järjestelmän ja raporttien korjaustarpeet. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn tulossopimus ja tulossopimusprosessi uudistettiin ja Valtion tulostietojärjestelmän käyttöönotto aloitettiin. Ympäristöministeriön SYKElle osoittamien määrärahojen hallinnointia ja seurantaa uudelleen organisoitiin. Strategisemman tulosohjauksen ja tulossopimuksen jatkokehitystyötä varten kehitettiin alustava tavoitemittaristo. Selvitysten perusteella laadittiin SYKEn laboratoriotoimintoja ja alustoimintaa ohjaavat linjaukset. SYKEn roolia SYKE:ä koskevan lain puitteissa ja erityisesti suhteessa ympäristöministeriöön ja ELYihin kiteytettiin. Hankkeessa on osallistuttu ympäristöministeriön hallinnonalan organisaatioiden, erityisesti ympäristöministeriön, SYKEn ja ELY-keskusten tehtävien priorisointityöhön. Tulossuunnittelun strategisuutta lisättiin ja lisätään jatkossa. Kehitystyötä jatketaan edelleen uuden, nelivuotisen, entistä strategisemman ja hallitusohjelmalähtöisemmän tulossopimuksen aikaansaamiseksi SYKElle ja ELY-keskuksille

Workspace methodologies : studying communication, collaboration and workscapes

This report consists of descriptions of methods, which are used for studying, evaluating and developing workplaces. Work environments are analyzed as layers or imbedded levels: as physical, virtual and mental/social spaces. In this analysis, Kurt Lewin's classical psychological concept 'Life Space' is used as well as the concept 'ba' provided by Nonaka, Toyama and Konno. 'Ba' refers to socially shared space, where people create, share and use knowledge. The concept of Ba unifies the physical space, such as an office space, the virtual space, such as e-mail, and the mental or social space, such as common experiences, ideas, values, and ideals shared by people with common goals as a working context. A hypothesis is that the support and/or hindrances of these spaces have a crucial influence on the activities of employees, groups and organizations. To design and develop workplaces it is fundamental to identify these facilitating and hindering work context characteristics. For this purpose, various methods are needed to collect data, to analyze it, to describe and model the environments, and to analyze their quality. In this report, some only methods are described. They are: social network analysis, sketching and photographing methods, communication analysis, work requirement and well-being analysis, simulation game method and multidisciplinary workplace study methodology. The described methods are examples of approaches and methods meant to cling to the challenges of workplace design.Tämä raportti koostuu työtilojen tutkimisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä käytettyjen tiedonkeruu- ja analysointimenetelmien kuvauksista. Työn toimintaympäristöä eritellään eri tasoina tai kerrostumina: fyysisinä, virtuaalisina ja henkisinä/sosiaalisina tiloina. Tasoerittelyssä hyödynnetään Kurt Lewinin klassista, yksilöpsykologista 'elämäntila' käsitettä sekä Nonakan, Toyaman ja Konnon käsitettä 'ba'. Ba tarkoittaa sosiaalisesti jaettua tilaa, jossa olevat ihmiset luovat, jakavat ja käyttävät tietoa. 'Ba' yhdistää fyysisen tilan, kuten toimisto, virtuaalisen tilan, kuten sähköposti, ja henkisen tai sosiaalisen tilan, kuten yhteisesti jaetut kokemukset, ideat ja ihanteet. Oletuksena on, että näiden tilojen tarjoama tuki ja esteet vaikuttavat keskeisellä tavalla yksittäisten työntekijöiden, ryhmien ja organisaatioiden toimintaan. Työpaikkojen suunnittelun ja kehittämisen kannalta on olennaista tunnistaa toimintaa helpottavia ja estäviä tekijöitä. Tähän tarvitaan erilaisia menetelmiä kerätä työtiloja koskevaa tietoa, analysoida sitä, kuvata näitä ympäristöjä ja arvioida niiden laatua. Raportin kirjoituksissa kuvataan joitakin menetelmiä. Kuvatut menetelmät ovat: sosiaalisten verkostojen analyysimenetelmät, piirros- ja valokuvamenetelmä, kommunikaatioanalyysi, kuormitustekijä- ja hyvinvointianalyysi, simulaatiopelimenetelmä ja monitieteinen työpaikkojen tutkimusmetodologia. Esitellyt menetelmät ovat esimerkkejä tavoista paneutua työpaikkojen tutkimuksen haasteisiin

SARS-CoV-2:n tartunta ja leviäminen

publishedVersionPeer reviewe

TOTI-hankkeen loppuraportti

TOTI-hankkeessa tavoitteena oli saada tutkittua tietoa, jota voidaan käyttää optimaalisten toimistotilojen suunnittelemiseen. Monitieteellinen tutkijaryhmä kehitti toimivia kokonaisratkaisuja yhdessä rakennusalan ammattilaisten ja toimitilojen käyttäjien kanssa. Erityisesti tarkasteltiin avotilatoimistojen oloja ja siellä akustiikkaa, lämpöoloja, yksityisyyttä, sisustusta, työtehtävien vaatimuksia ja organisaation tehtäviä.1

Kuntoutuslaitokset muutoksessa – näkökulmia tilojen kehittämiseen

Kuntoutusala on murroksessa. Tässä raportissa kuvattu laaja, kansallinen KUNTO-projekti arvioi kuntoutuslaitosten toiminnan muutospaineita ja sitä, miten toimintojen muuttuminen tulisi ottaa huomioon tilasuunnittelussa.Hanke toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston ja siihen osallistuneiden kuntoutuslaitosten kanssa.1

Extortionate work discrimination relation to human trafficking and forced labor

Tutkielma käsittelee rikoslain 47:3a kiskonnan tapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön suhdetta RL 25:3 ihmiskauppaan ja pakkotyöhön.Tutkielmassa keskeiset kysymykset ovat mitä on moderni pakkotyö, onko voimassa oleva RL 47:3a:ssa kiskonnantapainen työsyrjintä oikea tunnusmerkistö kuvaamaan työperäistä hyväksikäyttöä?Tutkimusmenetelmänä on käytetty oikeusdogmaattista lähestymistapaa. Tutkimuksessa on käytetty lähteinä oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Tutkimuksen alussa tarkastellaan yleisesti yhdenvertaisuutta ja syrjintää, yhdenvertaisuuden ollessa suojattu perustulain 2:6 nojalla. Tutkielma etenee perustuslain 2:6 mukaisen yhdenvertaisuuden avaamisella ja tämän tarkoituksella. Yleisen syrjinnän määrittelystä edetään työsyrjintään.Työsyrjinnän kuvauksen kautta on mahdollista kuvata tutkimuskysymyksen kannalta olennaista kiskonnan tapaista työsyrjintää, sillä RL 47:3 a on työsyrjinnän niin sanottu eritysmuoto. Tarkastelun kohteena on työntekijöiden mahdollinen syrjintä ulkomaalaisuuden perusteella ja pahimmillaan hyväksikäyttö henkilön heikon ja haavoittuvan aseman perusteella. Tätä havainnollistetaan oikeuskäytännöstä saaduilla tiedoilla, tuoden esille miten kyseiset tilanteet tosiasiassa esiintyvät ja paneudutaan ongelma kohtiin. Suuri osa ihmiskaupan uhreista on alun alkaen lähtenyt kotimaastaan vapaaehtoisesti todennäköisesti paremman elämän perässä, ilman väkivallalla pakottamista tai sillä uhkaamista. Hyväksikäytön mukaiset tilanteet koskevat usein niitä aloja missä työntekijöden kysyntä ylittää tarjonnan. Tyypillisiä aloja, joilla hyväksikäyttöä esiintyy ovat ravintola-, siivous-, marjanpoiminta- ja rakennusala. Ihmiskauppaa koskevassa luvussa käsitellään työperäistä ihmiskauppaa ja pakkotyötä. Ensin käistellään RL 25:3 tunnusmeristö. Tässä luvussa nostetaan esille orjuuden historiaa ja pakkotyön määritelmän monimutkaisuutta. Pakkotyön määritelmän monimutkaisuus kiteytyy sen epätarkkarajaisuuteen, mikä on syy sille, miksei pakkotyötä voida laintasoisesti määritellä. Olennaisena ongelmana tuodaan esille ihmiskaupparikoksen 25:3 tunnusmerkistön ylittymiskynnys oikeuskäytännön nojalla. Kynnys tunnusmerkistön ylittymiseen on varsin korkealla ja täten tuomittuja ihmiskaupparikoksia on varsin vähän, vaikka tapauksia jotka lähestyvät tunnusmerkistöä on.Tutkimuksessa esitetään kritiikkiä mahdollisten vahingonkorvausten määrien eroon, mikäli kyse on ihmiskaupasta tai kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä, vaikka tosiasiassa itse teko on lähellä kumpaakin tunnusmerkistöä. Lopussa nostetaan esille nykytilaa ja mahdollisia muutoksia, joita on vireillä voimassa olevassa hallitusohjelmassa 2019. Alustatalouden tuomat haasteet otetaan huomioon mainintana uutena työnteon muotona jossa mahdollista työsuhteen tunnusmerkistöä tutkitaan.Tutkimustuloksena todetaan tilanteen ongelmallisuus RL 47:3a ja RL 25:3 ihmiskaupparikoksen välillä. Lopussa esitetään kriittinen näkemys yritysten tietoisesta valinnasta työvoimakustannusten minimoimisella “halvemman työvoiman perässä” ja huomio siitä, mitkä olisivat todelliset kustannukset aloilla missä työperäisät hyväksikäyttöä tapahtuu eniten. Mitä maksaisivat palvelut ja tuotteet, jos töiden tekijöille maksettaisiin näille oikeudenmukaisesti kuuluvat korvaukset