EARLY WARNING INDICATORS OF THE GLOBAL FINANCIAL CRISIS : Focus on bank profitability and funding in the United States 2004-2008

The global financial crisis began in the United States in 2007, when the housing prices collapsed. Depositary and financial institutions noticed that the values of mortgage-backed securities in their balance sheets were dramatically less than expected. The banks’ profitability started to decrease severely. As the risks increased, the short-term liquidity dried up, and the trust in the collateral securities weakened. The institutions had to resort to more complex funding options. The complex structures of financial instruments and, excessive securitization spread the crisis to the whole banking system. This caused a panic, which paralyzed the efficient functioning of the financial markets. Private and public institutions tend to actively forecast and predict forthcoming crises and early warning indicators, that are sensitive to market changes vulnerabilities and by using econometric models. During the pre-crisis years in the U.S., the early warning indicators and early warning models failed to predict the beginning of the global financial crisis. The purpose of this study is to analyze, whether the beginning of the financial crisis could have been predicted with securitized short-term funding of the banking sector. The goal is to assess, if the volume of mortgage-backed securities, repurchase agreements and federal funds had a significant correlation and impact with bank profitability and return on equity. The question is whether these variables acted as early warning indicators. The data is from Worldscope-database and includes U.S. banks from 2004-2008. The empirical methods are linear multiple regression analysis and fixed-effects -regression analysis. Generally, in the academic literature, the studied variables have seen to be a direct impact and effect to the causes of the global financial crisis. However, the results of this study are divergent. The linear regression model only finds a significant positive correlation between the repurchase agreements and return on equity. This implies, that using repurchase agreements as early warning indicators is applicable only, if there is a noticeable large collapse or decrease in the volume of the agreements. On the contrary, the fixed-effects mode does not find any significant correlations with any of the variables. The interpretation is, that the unique bank-specific time-invariant characteristics and effects were the real fundamental reasons and causes for the severity and the start of the crisis. Equally, the underlying risks of the securities had a significant impact on the start of the crisis and the collapse of bank profitability. Based on the results, the studied variables do not act on their own as good reliable early warning indicators, and in the econometric early warning models, the time-invariant underlying unique characteristics and risks should strongly be accounted for. By doing this, crisis early warning prediction based on bank securities would obtain more efficient and usable prediction models and forecasts.Globaali finanssikriisi sai alkunsa Yhdysvalloissa 2007 asuntomarkkinoiden hintojen romahtaessa. Rahoituslaitokset huomasivat taseissaan oleviensa asuntolainavakuudellisten arvopapereiden arvojen olevan nopeasti huomattavasti oletettua alhaisempia. Pankkien kannattavuus kääntyi jyrkkään laskuun. Lyhytaikainen likviditeetti ehtyi riskien kasvaessa ja luottamus arvopaperien vakuuksiin heikkeni. Rahoituslaitokset joutuivat turvautumaan mon-imuotoisempiin rahoitusratkaisuihin. Rahoitusinstrumenttien monimutkaiset rakenteet ja liiallinen arvopaperistaminen levittivät kriisin nopeasti koko pankkijärjestelmään. Tämä aiheutti paniikin, joka lamautti rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan. Yksityiset ja julkiset instituutiot pyrkivät aktiivisesti ennustamaan ja ennakoimaan tulevia kriisejä ja markkinoiden muutoksille herkkiä ennakoivia indikaattoreita käyttämällä ekonometrisia mallinnuk-sia. Ennen finanssikriisiä Yhdysvalloissa ennakoivat indikaattorit ja mallinnukset kuitenkin epäonnistuivat ennustamaan kriisin alun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, mikäli finanssikriisin alku olisi voitu ennakoida pankkijärjestelmän arvopaperistettujen ja lyhytaikaisen rahoituksen avulla. Päämääränä on selvittää, oliko asuntolainavakuudellisilla arvopapereilla, takaisinostosopimuksilla sekä yhdysvaltain keskuspankin liikkeellelaskemien pankkien välisten markkinoiden arvopapereilla merkittävä vaikutus pankkien kannattavuuteen ja pääoman tuottoasteeseen. Tärkeänä kysymyksenä on, toimivatko kyseiset muuttujat kriisejä ennakoivina indikaattoreina. Tutkimuksen aineisto sisältää Worldscope -tietokannan yhdysvaltalaisia pankkeja vuosilta 2004-2008. Tutkimusmenetelminä ovat lineaarinen sekä kiinteiden menetelmien -regressiomalli. Yleisesti kyseisillä muuttujilla on akateemisessa kirjallisuudessa nähty olevan suora vaikutus finanssikriisin alkuun. Tämän tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin poikkeavia. Lineaarinen regressiomalli löytää ainoastaan merkittävän positiivisen korrelaation takaisinostosopimusten ja pankkien pääoman tuottoasteen väliltä. Tämä viittaa siihen, että takasisinostosopimusten käyttö ennakoivina indikaattoreina on soveltuvaa vain, jos sopimukset kärsivät nopeasta määrän laskusta tai romahduksesta. Kiinteiden menetelmien -malli puolestaan ei löydä minkäänlaisia merkittäviä korrelaatioita. Tässä tulkintana on, että pankkikohtaiset ajassa muuttumattomat taustalla olevat ominaisuudet olivat todelliset perusteelliset syyt kriisin vakavuudelle. Vastaavasti myös arvopapereiden taustalla olevat riskit vaikuttivat merkittävästi kriisin syntyyn ja pankkien kannattavuuden romahdukseen. Tulosten perusteella tutkitut muuttujat eivät itsessään toimi hyvinä ennakoivina indikaattoreina, ja käytetyissä ekonometrisissa malleissa tulisi vahvasti huomioida taustalla olevat muuttumattomat ominaisuudet ja riskit. Tällöin kriisien ennakoiminen pankkien arvopapereiden pohjalta tuottaisi tehokkaampia ja käyttökelpoisisempia ennusteita

Identification and characterization of an inhibitory fibroblast growth factor receptor 2 (FGFR2) molecule, up-regulated in an Apert Syndrome mouse model

AS (Apert syndrome) is a congenital disease composed of skeletal, visceral and neural abnormalities, caused by dominant-acting mutations in FGFR2 [FGF (fibroblast growth factor) receptor 2]. Multiple FGFR2 splice variants are generated through alternative splicing, including PTC (premature termination codon)-containing transcripts that are normally eliminated via the NMD (nonsense-mediated decay) pathway. We have discovered that a soluble truncated FGFR2 molecule encoded by a PTC-containing transcript is up-regulated and persists in tissues of an AS mouse model. We have termed this IIIa–TM as it arises from aberrant splicing of FGFR2 exon 7 (IIIa) into exon 10 [TM (transmembrane domain)]. IIIa–TM is glycosylated and can modulate the binding of FGF1 to FGFR2 molecules in BIAcore-binding assays. We also show that IIIa–TM can negatively regulate FGF signalling in vitro and in vivo. AS phenotypes are thought to result from gain-of-FGFR2 signalling, but our findings suggest that IIIa–TM can contribute to these through a loss-of-FGFR2 function mechanism. Moreover, our findings raise the interesting possibility that FGFR2 signalling may be a regulator of the NMD pathway

Strategy Sensemaking with Visual and Multimodal Communication

Objective of the study The objective of this study was to analyze the purpose of internal strategy communication in the strategy sensemaking process, including the role of visual and multimodal communication in internal strategy communication. Previous research did not sufficiently explore the role of internal strategy communication in the strategy sensemaking process, nor did it review practical knowledge about the use and role of visual and multimodal communication in internal strategy communication. This research project thus examined the hypothesis that a successful strategy communication process increases the level of strategy sensemaking in an organization. Another hypothesis of the study was that internal strategy communication benefits from the use of visual and multimodal communication and promotes strategy sensemaking by increasing interest in and encouraging employees’ motivation toward achieving strategic goals. Research methods This study was a qualitative research project deployed as a multi-method case study. Two sets of research data were collected for this study: interview data and internal strategy communication materials. Semi-structured individual and group interviews were completed during fall 2016. The internal strategy communication materials comprised a set of PowerPoint slides offered for the case study by the case company. Visual analysis was conducted on these materials, while the interviews were analyzed narratively. The results of the empirical study were reviewed through the lens of a theoretical framework consisting of theories of strategy work, change communication, and visual and multimodal communication. Findings of the study The results of the study demonstrate that a strategy must be transformed into daily actions and operations to be effective; moreover, the strategy must make sense. Internal strategy communication plays an essential role in ensuring that the strategy is transformed into daily tasks and actions. Likewise, successful internal strategy communication is critical to strategy sensemaking. This study also confirms that internal strategy communication benefits from the use of visual and multimodal communication techniques, such as PowerPoint, because they increase interest toward the topics, clarify the strategic message, and heighten understanding. Visual and multimodal forms of internal strategy communication consequently increase strategy sensemaking in an organization, and are therefore highly recommended

Rebuilding Defenses: Explorations in Norman Fairclough’s Theory of Critical Discourse Analysis

Tutkielmassa eritellään Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin teoriaa ja siihen kohdistettua kritiikkiä. Pyrkimyksenä on sovittaa näitä erilaisia näkemyksiä keskenään ja tarjota ratkaisuja yhteen kiriittisen diskurssianalyysin keskeiseen ongelmaan eli emansipaation (sosiaalisten epäkohtien tunnistamisen ja ratkaisemisen) puutteellisuuteen. Teoriaosuudesta esiin nousevia mahdollisuuksia sovelletaan tekstianalyysiin. Tutkimuksen kohteena on teksti Rebuilding America’s Defenses: Strategy, Forces and Resources For a New Century ja jossain määrin sen tuottanut järjestö Project for the New American Century. Näitä tarkastellaan ennen kaikkea sosiaalisina ilmiöinä ja suhteessa toisiinsa. Faircloughin mallin suurimmiksi ongelmiksi muodostuvat perinteinen käsitys kielestä, jonka mukaan kielen järjestelmän abstraktit ja sisäiset suhteet ovat tärkeimpiä, sekä ideologinen vastakkainasettelu kritiikin lähtökohtana. Ensimmäinen johtaa kielellisten tutkimustulosten epätyydyttävään kykyyn selittää sosiaalisia havaintoja ja jälkimmäinen poliittiseen tai maailmankatsomukselliseen väittelyyn, joka ei mahdollista uusia näkemyksiä. Tutkielman lopputulema on, että keskittymällä asiasisältöön kielen rakenteen sijasta ja ymmärtämällä tekstin tuottaja yksittäisenä, rajattuna sosiaalisena toimijana voidaan analyysiin saada avoimuutta ja täsmällisyyttä. Kriittiinen diskurssianalyysi kaipaa tällaista näkemystä kielellisten analyysien tueksi ja uudenlaisen relevanssin löytääkseen.Siirretty Doriast

Uhkapelillä kohti jäävuorta : Brexit-metaforat Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa 2016–2019

Tutkin pro gradu -työssäni Helsingin Sanomien pääkirjoitusten brexit-aiheisissa pääkirjoituksissa käytettyjä metaforia prosessin ajalta kampanjoinnin alusta sovittuun eropäivään asti, eli välillä 01/2016–03/2019. Aineisto kattaa 133 pääkirjoitusta. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia metaforia brexitistä ja sen osapuolten toiminnasta käytetään? Miten ne esittävät Iso-Britannian ja EU:n suhteessa toisiinsa? Miten brexitiä prosessina jäsennetään? Näiden tutkimuskysymysten tueksi kiinnitän huomiota myös siihen, painotetaanko kolmen vuoden ajanjakson edetessä erityyppisiä metaforia. Valitsin aineistoksi Helsingin Sanomien pääkirjoitukset, sillä Suomen suurimpana sanomalehtenä Helsingin Sanomien tavoilla jäsentää ja tulkita ajankohtaista politiikkaa on merkitystä. Pääkirjoitus puolestaan on kantaaottava kirjoitus, joka edustaa sanomalehden virallista linjaa. Helsingin Sanomat on myös yleissanomalehti, joten mutkikkaita ja asiantuntijuutta vaativia prosesseja on käsiteltävä ymmärrettävästi, missä metaforilla on keskeinen rooli. Erotin aineistosta kahdeksan eri metaforamaailmaa, eli ylätason jäsennystapaa, joista kuhunkin viitataan vähintään kymmenessä pääkirjoituksessa. Metaforamaailmat ovat matka, peli ja urheilu, taistelu, talo, sää ja luonnonkatastrofit, ruokailu, kaupankäynti ja tasapainoilu, joiden lisäksi aineistossa on suuri joukko sekalaisia metaforia. Metaforamaailmojen sisällä esiintyy yksityiskohtaisempia alakategorioita tai metaforaryppäitä, joita käsittelen aineistosta poimimieni esimerkkien kautta lähiluvun periaattein. Helsingin Sanomien näkökulma oli lähes koko aineistossa vahvasti EU-myönteinen ja brexitiin hyvin kriittisesti suhtautuva, mutta tulkinta tilanteesta ja osapuolten suhteista vaihteli metaforamaailmoittain. Matkametaforissa brexitin katsottiin olevan vaivalloista, ellei jopa vaarallista etenemistä väärään suuntaan, kun taas pelimetaforat korostivat EU:n ja Iso-Britannian vastakkainasettelua ja epätasaisia voimasuhteita neuvotteluissa. Lisäksi peli- ja taistelumetaforat korostivat Britannian sisäistä kahtiajakoa brexitin suhteen. Talometaforat painottivat eritysesti Britannian päättämättömyyttä ja halua olla samanaikaisesti unionissa ja unionin ulkopuolella, ja sää- ja luonnonkatastrofimetaforat näkivät EU:n reaktiivisena olosuhteiden uhrina vastoinkäymisissään. Painotukset vaihtelevat myös metaforaryppäiden välillä. Osapuolten toiminta korostuu etenkin peli- talo- ja kaupankäyntimetaforissa, osapuolten väliset suhteet peli- ja taistelumetaforissa, kun taas brexitiä prosessina jäsennetään erityisesti matkametaforissa

Peloteteoreettinen analyysi ydinaseista Venäjän turvallisuuspoliittisissa strategioissa ja retoriikassa vuosivälillä 2008-2015

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään peloteteoreettisen viitekehyksen läpi Venäjän ydinaseita, ydinaseiden käyttöä ja ydinasepelotetta säätelevää strategista viitekehystä ja Venäjän valtionpäämiehien näistä esittämää retoriikkaa vuosivälillä 2008-2015. Strategisen viitekehyksen tarkastelussa selvitetään millä tavoin Venäjän turvallisuusstrategiat ja sotilasdoktriinit ymmärtävät ydinasepelotteen sekä säätelevät ydinaseiden käyttökynnystä vuosivälillä 2008-2015. Painopistealueena analyysissä keskitytään kuitenkin mainituista osa-alueista esitettyyn retoriikkaan. Retoriikan osilta selvitetään missä tilanteissa sekä millaista sisältöä peloteteoreettisesti relevanteilla osa-alueille ydinaseista, niiden käyttömahdollisuuksista ja pelotteesta on esitetty Venäjän valtionpäämiehien retoriikassa vuosivälillä 2008-2015. Oletus on, että Venäjän valtionpäämiehien retoriikka ydinasepelotteesta ja ydinaseiden käytöstä ei välttämättä ole johdonmukaisessa suhteessa Venäjän ydinasepelotetta koskevaan strategiseen viitekehykseen. Tutkielman laajuuden rajaamiseksi analyysin painopiste koskettaa kuitenkin ensisijaisesti retoriikkaa, ei niinkään lähtökohtaisesti strategioiden ja retoriikan välisen suhteen tarkastelua. Tutkielman teoreettisena taustana sovelletaan kansainvälisen politiikan poliittisen realismin teoriasta haarautuvaa peloteteoriaa ja tutkimusmenetelmänä työssä nojaudutaan Chaïm Perelmanin näkemyksiin retoriikkatutkimuksesta. Venäjän ydinasepelote on ymmärrettävissä osana laajempaa strategista pelotetta. Ydinaseiden rooli strategisen pelotteen osa-alueena kuitenkin vahvistui Venäjän vuoden 2015 turvallisuusstrategiassa. Ydinaseiden käyttömahdollisuudet ovat strategisesti pysyneet suhteellisen muuttumattomina ja Venäjä ymmärtää ydinaseet ensisijaisesti sotaa ehkäisevinä aseina. Ydinaseiden käytön uhka ymmärretään kohonneena suursodan ja alueellisen sodan kriteerit täyttävissä konfliktityypeissä. Doktriininsa mukaan Venäjä voi käyttää ydinasetta myös tavanomaiseen aseistukseen tukeutuvaa vastustajaa vastaan tilanteessa, jossa Venäjä katsoo valtiollisen olemassaolonsa olevan uhattuna. Venäjän valtionpäämiehien, Dmitri Medvedevin ja Vladimir Putinin, retoriikoissa on yleisesti ollut havaittavissa vahva voimapoliittisen orientaation korostuminen erityisesti Putinin kaudella. Ydinaseita, niiden käyttökynnystä ja pelotetta koskevaa retoriikkaa on esiintynyt erityisesti liittyen Euroopan ohjuspuolustusjärjestelmään ja sille keskeisiin yksittäisvaltioihin, strategisia ydinaseita koskevaan START III -sopimukseen, täsmäasekehitykseen ja Venäjän kansallisiin asevarusteluohjelmiin. Retoriikka on vaihdellut, muuttunut ja tavallaan monipuolistunut tarkasteltavalla aikavälillä. Edistysaskeleet ydinasepelotteen alalla, kuten START III -sopimus, ovat kuitenkin korvautuneet voimapolitiikan ja sotilaallisten keinojen retorisella korostamisella. Retoriikassa ilmenee, että presidentti Putin on todennut nykyisen globaalin tason turvallisuuspoliittisen tilanteen olevan kestämätön, mutta tästä huolimatta Venäjän ydinasepelotetta koskevaa laaja-alaisempaa muutosta joudutaan oletettavasti odottamaan vielä pitkään

Kaikki muumit laaksossa : Disneysaation tunnuspiirteet Muumimaailmassa

Vapaa-ajan viihteellistymisen myötä erilaiset viihdepalveluihin ja niiden tuotantoon liittyvät ilmiöt ovat nousseet keskeisiksi tutkimuskohteiksi. Tämän tutkielman aiheena on disneysaation tunnuspiirteet, teemoittelu, hybridikuluttaminen, tuotteistaminen ja emotionaalinen työ, ja niiden esiintyminen Muumimaailmassa. Tutkin työssäni, miten disneysaation tunnuspiirteet toteutuvat Muumimaailmassa, millä keinoilla satuilluusiota pidetään yllä ja mitä illuusion ylläpito ja disneysoitu ympäristö vaatii teemapuiston työntekijöiltä. Lisäksi selvitän, miten hahmo- ja asiakaspalvelutyöntekijät kokevat työnsä performatiivisuuden ja työympäristönsä. Käytin tutkimusmenetelminä etnografista havainnointia ja teemahaastatteluita. Haastattelin yhteensä 12 Muumimaailman työntekijää, joista puolet olivat hahmotyöntekijöitä ja puolet lipunmyyjiä. Tutkimuksen tuloksia käsitellessäni erotin teorian ja haastatteluiden pohjalta neljä eri osa-aluetta: työhön perehdytys, illuusion suojeleminen ja ylläpitäminen, tunteiden esittäminen ja emotionaalinen dissonanssi sekä asiakaskohtaamisten kontrollointi ja työntekijöiden motivaation sisäiset syyt. Vertailin näiden osioiden sisällä myös hahmotyöntekijöiden ja lipunmyyjien kokemuksia. Olennaisimpia painopisteitä olivat hahmotyöntekijöiden perehdytyksen tärkeys, erilaiset keinot ylläpitää illuusiota ja hyppiä todellisuuden ja illuusion välillä, suhteellisen pieni emotionaalinen dissonanssi ja työntekijöiden motivaation sisäsyntyiset syyt. Sisäsyntyinen motivaatio ja hyvä työilmapiiri vaikuttivat työntekijöiden kokemuksiin merkittävästi. He halusivat olla työssään mahdollisimman uskottavia, ja sitoutuivat perehdytykseen ja moninaisiin keinoihin ylläpitää illuusiota. Illuusion ylläpitämisen voi jakaa työntekijöille annettuihin sääntöihin tai ohjeisiin ja tekniikoihin tasapainoilla illuusion ja todellisuuden välillä. Kaikki haastateltavat pitivät työtään lähtökohtaisesti asiakaspalveluna, mutta haastattelemieni ryhmien keinot palvella asiakkaita vaihtelivat, ja emotionaalisen työn vaatimukset olivat tästä johtuen erilaiset hahmotyöntekijöille ja lipunmyyjille

Sydänmerkki-aterian kriteerit täyttävä kuuden viikon kiertävä lounasruokalista : Kankaanpään kaupungin ruokahuolto

Kouluruokailu on perusopetuslain velvoittama järjestelmä, jolla taataan oppilaille jokaisena koulupäivänä maksuton, monipuolinen ja ravitsemussuositusten mukainen ateria (Mattila, 2019, s. 32). Kankaanpään kaupungin ruokahuolto tarjoaa monipuolista ja ravitsemussuosituksien mukaista kouluruokaa varhaiskasvatuksesta toisen asteen oppilaille. Lounasannoksia valmistetaan keskuskeittiöllä päivittäin noin 1 600. Ruokaa lähtee 21:een eri toimipaikkaan ja lounasannoksia tarjotaan paikan päällä noin 600 oppilaalle. Työn päätavoitteena oli kehittää Sydänmerkki-aterian kriteerit täyttävä kuuden viikon kiertävä lounasruokalista yläkoululaisille. Tämä haluttiin toteuttaa jo olemassa olevaan kiertävään listaan, muuttaen reseptejä ravitsemussuositusten mukaisemmiksi. Työn toteutus ja ravintoarvojen analysointi tapahtui Aromi-tuotannonohjausjärjestelmällä, josta löytyi valmiiksi Sydänmerkki-aterian kriteerit. Työn toisena tavoitteena toteutettiin yläkoululaisille asiakaspalautekysely. Kolmantena tavoitteena mitattiin lautastähdehävikin määrää ennen reseptien muutosta ja reseptien muutosten jälkeen. Lautastähdehävikki on hävikkiä, joka on asiakkaiden jättämiä tähteitä ja päätyy biojäteastiaan (Matkailu- ja Ravintolapalvelut (MaRa), 2021, s. 5). Aromi-tuotannonohjausjärjestelmässä saatiin reseptit analysoitua, jotta reseptit saatiin vastaamaan Sydänmerkki-aterian kriteereitä. Asiakaspalautekysely lähetettiin 380:lle ja kyselyyn vastasi 261 yläkoulun oppilasta. Vastausprosentti oli 68 %. Lautastähdehävikin punnitsemisen myötä huomattiin, että hävikkiä syntyi ruokailijaa kohden päivässä 2–3 g enemmän reseptien muutosten jälkeen. Työssä saavutettiin toimeksiannon mukaiset tavoitteet. Reseptit ovat ravitsemussuositusten mukaisia ja täyttävät Sydänmerkki-aterian kriteerit. Asiakaspalautteisiin saatiin haluttu määrä vastaajia. Lautastähdehävikin punnitsemisen myötä, tiedossa on suosituimmat lounaat

FAKTOR-FAKTOR YANG MEMPENGARUHI PRODUKSI DAN PENDAPATAN NELAYAN DI DESA KOTO TUO BARAT KECAMATAN XIII KOTO KAMPAR PERSPEKTIF EKONOMI SYARIAH

Penelitian ini dilatarbelakangi oleh pentingnya sektor perikanan tangkap sebagai sumber utama pendapatan nelayan di Desa Koto Tuo Barat, Kecamatan XIII Koto Kampar. Namun, nelayan di wilayah ini menghadapi berbagai kendala yang memengaruhi produksi dan pendapatan mereka, seperti keterbatasan modal kerja, pengalaman melaut, lamanya bekerja, serta faktor lingkungan seperti cuaca dan musim yang tidak menentu. Tantangan ini menyebabkan fluktuasi hasil tangkapan yang berdampak langsung pada kesejahteraan nelayan dan keberlanjutan aktivitas mereka. Penelitian ini menggunakan pendekatan kualitatif. Data primer diperoleh melalui wawancara mendalam dengan lima informan yang merupakan nelayan di Desa Koto Tuo Barat. Data dianalisis secara deskriptif untuk mengidentifikasi faktor-faktor yang memengaruhi hasil produksi dan pendapatan nelayan, termasuk peran alat tangkap, pengalaman kerja, modal, serta kondisi lingkungan. Hasil penelitian menunjukkan bahwa produksi nelayan di Desa Koto Tuo Barat dipengaruhi oleh kondisi alam, jenis dan jumlah alat tangkap, serta pengalaman kerja. Nelayan dengan alat tangkap yang lebih modern dan pengalaman lebih lama cenderung memiliki hasil tangkapan lebih tinggi. Namun, fluktuasi pendapatan tetap menjadi tantangan akibat perubahan harga ikan di pasar dan kondisi cuaca yang tidak menentu. Dalam perspektif ekonomi syariah, penerapan prinsip kehalalan, keadilan distribusi, dan pengelolaan sumber daya secara berkelanjutan dapat meningkatkan kesejahteraan nelayan. Dukungan dari lembaga keuangan syariah juga diperlukan untuk memberikan akses modal tanpa riba yang sesuai dengan prinsip syariah.Tidak hanya halal sesuai prinsip syariah nelayan desa Koto Tuo Barat juga sah sesuai regulasi pemerintah karena produksi atau tangkapan iakn yang dilakukan nelayan tidak menggunakan alat-alat yang dilarang oleh pemerintah. Kata Kunci: Nelayan, Produksi Dan Pendapatan, Tinjauan Ekonomi Syaria

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien työhyvinvoinnin tukeminen

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan myönteistä kokemusta siitä, että työntekijän sekä henkilökohtaiset että työhön liittyvät voimavarat riittävät työn vaatimuksiin. Kokonaisuutena työhyvinvointi koostuu useasta toisiinsa vaikuttavasta asiasta; se muodostuu paitsi työstä ja henkilöstöstä, myös yksilön vastuusta omasta hyvinvoinnistaan. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Tämän opinnäytetyön aiheena on hoitajien työhyvinvoinnin tukeminen ja sen tarkoituksena oli ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien hoitajien työhyvinvoinnin tukeminen. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla hoitajat voivat tukea omaa työhyvinvointiaan. Toimeksiantajana työssä oli Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote. Opinnäytetyön prosessia ohjasi konstruktivistinen malli. Tietoa työtä varten kerättiin työpajalla kahdessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Työssä hyödynnettiin myös aiempia työhyvinvoinnin kehittämisen malleja. Tuotoksena opinnäytetyössä syntyi Työhyvinvoinnin Työkirja, jonka avulla hoitotyöhön osallistuvat henkilöt pystyvät paitsi kartoittamaan, myös tukemaan omalla toiminnallaan hyvinvointiaan, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Työpajojen ja aiempien tutkimusten tulokset osoittivat yhtäläisyyksiä; parempi työilmapiiri työyhteisössä, työnteon resurssit, kuten riittävä henkilöstömitoitus, onnistunut työaikasuunnittelu sekä fyysisen työympäristön toimivuus ovat tärkeitä tekijöitä työhyvinvoinnin kokemukselle. Jatkotutkimusaiheena voisi olla laajempi selvitys fyysisen työympäristön merkityksestä hyvinvoinnille työssä