Brengagement : Identity construction through dialogic language in Theresa May's Brexit speeches

Tarkastelin tutkielmassa Britannian kansallisen identiteetin rakentumista brexit-prosessin alussa vuosina 2017¬-2018. Tavoitteenani oli selvittää, näkyikö maan tuolloisen pääministerin Theresa Mayn puheissa jonkinlainen uusi, Euroopan unionin ulkopuolinen Britannia ja millaisilla kielellisillä keinoilla tämä mahdollisesti tapahtui. Näitä kysymyksiä lähestyn tutkielmassa kaksivaiheisella trianguloivalla analyysilla: ensin määrällisellä ja sitten laadullisella. Metodeiltaan tutkielma kuuluu kriittisen diskurssianalyysin piiriin. Tutkimusaineistona olivat Mayn kolmen puheen kirjalliset versiot. Ensimmäisen hän piti Lontoossa tammikuussa 2017, toisen Firenzessä syyskuussa 2017 ja kolmannen maaliskuussa 2018 jälleen Lontoossa myrskyn estettyä häntä matkustamasta Manchesteriin. Analyysissa huomioitiin myös kunkin puheen ajankohdan, paikan ja kuvitellun yleisön mahdollinen merkitys. Määrällisessä analyysissa lähestyn aineistoa Martinin ja Whiten kehittämällä Appraisal-mallilla, jonka avulla tekstistä voidaan tunnistaa arvoasetelmia sisältäviä lausumia. Malli pohjautuu muun muassa systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan ja Bakhtinin ajatuksiin kielen dialogisuudesta. Malli siis käsittää kielen vuorovaikutuksessa rakentuvana merkkijärjestelmänä ja samalla katsoo, että sen merkit viittaavat aina toisiin merkkeihin. Sovelsin mallin osaa, joka pureutuu nimenomaan dialogisuuteen ja poimin puheista dialogiset lausumat. Nämä muiden kuin tekstin tekijän arvoasetelmia sisältävät lausumat sijoitin mallin neljään kategoriaan. Laadullisessa analyysissa hyödynsin useita yleensä yhteiskuntatieteellisiksi luettuja teorioita ja käsitteitä lähinnä kansainvälisten suhteiden tutkimuksen alalta. Keskeisiä tulokulmiani olivat sosiaalisen identiteetin teoriat sekä mm. Andersonin ajatus kansasta kuviteltuna yhteisönä ja Wendtin näkemys valtioista sosiaalisina konstruktioina sekä kolmeen eri tyyppiin jakautuva kuvaus kansainvälisten suhteiden anarkisuudesta. Keskeisenä tuloksena voidaan yhtäältä todeta, että Appraisal-mallin läpi katsottuna dialogiset lausumat, joissa May esitti implisiittisellä viitteellä oman tai Britannian kannan muita mahdollisia implisiittisesti ilmaistuja parempana vähenivät valitulla aikavälillä. Toisaalta myös vähenivät sellaiset lausumat, joissa hän sulki ehdottomasti pois muita näkökohtia. Ajan kuluessa yleistyivät toteavat, eksplisiittisen viitteen lähteeseen sisältävät lausumat. Kansallisen identiteetin voidaan ajatella olevan ydinkäsite, kun valtio pyrkii aiempaa löyhempään kansainväliseen yhteistyöhön, etenkin jos pyrkimysten perusteena on kansallisen suvereniteetin palauttaminen. Näyttää kuitenkin siltä, etteivät Mayn puheet sisältäneet sellaisia elementtejä, että niiden varaan olisi voinut rakentua Britannialle jonkinlainen uusi kansallinen identiteetti. Tutkimuskirjallisuuden valossa se olisi edellyttänyt voimakkaampaa, tunteisiin vetoavaa kieltä.This Master’s thesis explored the British national identity in the early phases of the Brexit process in the years 2017–2018. The aim of the study was to examine whether a new non-EU British identity which could be detected in the speeches by Prime Minister Theresa May and what kinds of linguistic devices were employed in the construction of such identity. I approached these questions with a triangulating method which finds its home in Critical Discourse Analysis. The data consisted of transcriptions of May’s three speeches: the first one was given in London in January 2017, the second one in Florence, Italy in September in 2017 and the third one again in London in March 2018, as a storm prevented May from traveling to Manchester. I attempted to observe the respective temporal and spatial contexts, as well as the imagined audience in my analysis. I first conducted a quantitative analysis of the data by employing the Appraisal Framework developed by Martin and White. This framework is designed to recognise value positions encased in a text. It is based on Systemic Functional Linguistics and Bakhtin’s ideas on dialogic language. I.e. it views language as a semiotic system of inter-referential signs which is constructed in interaction. I applied the framework to the extent of Engagement. This category of the framework is specifically concerned with dialogic utterances. In the qualitative analysis, I applied several social scientific approaches and concepts related to questions of nation and national identity. In terms of dialogic language, the results displayed that over time May’s speeches began to contain less contractive utterances in which one would exclude other positions from the discourse. At the same time, there was an increase of expansive utterances in which one would allow other positions to seem plausible or neutral. In other words, May seemed to opt for a more conciliatory tone as Brexit visibly decelerated. When it comes to national identity, it would seem like a crucial concept for a state looking for less integrated international co-operation especially if pursuit of national sovereignty is presented as the main reason behind the endeavour. However, this study implies that May’s speeches did not offer elements which a new national identity could have been built upon. In the light of previous research on national identity, they would have evidently needed to contain more emotion-laden language

Kak ljudi raznyh pokolenij prazdnujut? : Issledovanije na osnovanii narrativnogo intervju russko-finskih respondentov. / Kuinka kaksi eri sukupolvea juhlivat? : Venäläis-suomalaisten vastaajien narratiivisiin haastatteluihin perustuva tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastateltavista koostuvan ryhmän kollektiivisen muistin luonne tiettyjen juhlien kontekstissa. Halutaan myös saada vastaus siihen, kuinka adaptoituneita haastateltavat ovat suomalaisiin kulttuurisiin juhlintatraditioihin. Toisaalta kiinnostavaa on havaita myös venäläisten ja muiden rituaalien ilmeneminen Suomessa vietetyissä juhlissa. Lisäksi juhlia organisoivien agenttien rooli halutaan tuoda ilmi. Työn aiheen ajankohtaisuutta tukee se tosiasia, että globaalissa maailmassa kulttuurit sekoittuvat jatkuvasti, ja tätä ilmiötä ymmärtääksemme tarvitsemme siitä lisää tietoa. Tutkimusaiheena kollektiivinen muisti juhlinnan kontekstissa on tällä hetkellä melko harvinainen. Tarkemmin ottaen tutkielman avulla halutaan selvittää, kuinka Suomessa asuvat venäläis-suomalaiset kaksikieliset informantit viettävät joulua ja joulunaikaa sekä halloweenia ja pyhäinpäivää. Merkittävää on saada tietoa siitä, mitkä näistä juhlista ovat tärkeitä, miten ja kenen kanssa niitä vietetään ja mikä kaikki ritualisoituu juhlittaessa. Tämän ohella on mielekästä saada tietoa siitä, eroavatko traditiot eri sukupolvien edustajien narratiiveissa vai voidaanko niissä nähdä yhtäläisyyksiä. Lisäksi on kiinnostavaa nähdä, missä määrin tavat voivat periytyä sukupolvien välisessä kanssakäymisessä. Kaksikulttuurisuus voi näkyä juhlittaessa traditioiden monimuotoisuutena sekä niiden räikeytenä. Tutkimushypoteesina voidaan pitää sitä, että monikulttuurisessa ympäristössä juhlintarituaalit muovautuvat uudenlaisiksi – niissä näkyvät paitsi kahden kulttuurin kasvot, myös muiden mahdollisten kulttuurien heijasteet. Näin ollen niitä voidaan pitää kaksikulttuuristen sijaan transkulttuurisina. Ensin työssä käsitellään Mircea Eliaden teorian pohjalta juhlien sekä niissä näyttäytyvien rituaalien pyhää olemusta ihmisten elämässä. Tämän jälkeen Victor Turnerin teoriaan nojaten juhla nähdään liminaalitilana, jossa ilmenee rutiininomainen, ruumiillinen communitas sekä ihmisten samanarvoisuus ja tasavertaisuus. Eri teoreetikkojen tutkimusten perusteella voidaan puhua rituaalisesta kollektiivisesta muistista, jonka avulla viestitään sosiaalisesti merkittävistä tekijöistä. Juhlimisen ja juhlintatraditioiden sekä niistä kertovien narratiivien kautta ihmiset yrittävät säilyttää, muuttaa ja välittää oman yhteisönsä kollektiivista muistia sekä mytologiaa. Työn teoriaosiossa näytetään myös, miten metanarratiivi on kytköksissä kollektiiviseen muistiin. Tärkeässä osassa teoriaviitekehystä on lisäksi kulttuuri-identiteetin ja transkulttuurisuuden määrittely ja Suomen ymmärtäminen monikulttuurisena maana. Aineostonkeruumenetelmänä toimii puolistrukturoitu narratiivinen haastattelu. Litteroitua aineistoa työstetään käyttäen sisällönanalyyttistä lähestymistapaa. Narratiivien osia teemoitellaan ja tyypitellään. Tutkimusaineisto kattaa 18 haastattelua joulunajan vietosta sekä halloweenin ja pyhäinpäivän traditioista. Narratiiveista puolet on ensimmäisen ja puolet toisen sukupolven edustajien antamia. Ensimmäisen ja toisen sukupolven edustajien haastatteluja käsitellään aineistossa erikseen. Lisäksi analyysi kattaa ylisukupolvisen tarkastelukatsannon niin, että on mahdollista tehdä tulkintoja saman perheen sisäisestä traditioiden periytyvyydestä. Analyysissa käy ilmi, että kyseisen yhteisön kollektiivinen muisti ja metanarratiivi(t) ovat erittäin transkulttuurisia. Näin ollen pystytään päättelemään, että myös informanttien rituaalit ja kulttuuri-identiteetti ovat transkulttuurisia. Tutkimuksessa käy ilmi myös, että usein on oikeastaan mahdotonta nimetä traditioita, jotka ovat vain jollekin tietylle kulttuurille ominaisia. Tutkielmasta selviää lisäksi, kuinka räikeästi eri sukupolvien juhlintatraditiot voivat erottua toisistaan. Toisaalta niistä voi löytää myös yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, joista pääosa on joko venäläisiä tai transkulttuurisia rituaaleja. Useimmiten toisen sukupolven edustajat ovat ottaneet omikseen suomalaisia tapoja, kun taas heidän vanhempansa pitäytyvät venäläisissä sekä transkulttuurisissa traditioissa. Erityisen mielenkiintoisena näyttäytyy joulunjälkeinen aika, jota voidaan pitää hyvin transkulttuurisena. Kyseisen kollektiivin metanarratiivi sisältää myös amerikkalaisia traditioita liittyen halloweeniin ja transkulttuurisia tapoja liittyen pyhäinpäivään. Kertomusten perusteella saatiin evidenssiä siitä, että metanarratiivit liittyvät laajempiin metanarratiiveihin. Kaiken kaikkiaan tutkielman perusteella voi sanoa, että tässä tapauksessa on parasta puhua venäläis-suomalaisen yhteisön sijaan transkulttuurisesta kollektiivista, joka elää Suomessa ja joka harjoittaa juuri tällä hetkellä tietynlaisia, tutkielmassa ilmeneviä tapoja. Yhteisö juhlan luojana ja ylläpitäjänä on tärkein kertomuksissa ilmenevä elementti, ja se määrittääkin esimerkiksi juhlien olemassaolon ja niiden puuttumisen. Jos kertomuksissa ei puhuta yleisesti yhteisöstä, niissä korostuu nainen sosiaalisesti merkittävänä agenttina

Sosiaalisten suhteiden merkitys pienten ja keskisuurten vientiyritysten toiminnassa Venäjällä

Siirretty Doriast

Ekstr\"om-Persson conjecture regarding random covering sets

We consider the Hausdorff dimension of random covering sets generated by balls and general measures in Euclidean spaces. We prove, for a certain parameter range, a conjecture by Ekstr\"om and Persson concerning the exact value of the dimension in the special case of radii $(n^{-\alpha})_{n=1}^\infty$. For generating balls with an arbitrary sequence of radii, we find sharp bounds for the dimension and show that the natural extension of the Ekstr\"om-Persson conjecture is not true in this case. Finally, we construct examples demonstrating that there does not exist a dimension formula involving only the lower and upper local dimensions of the measure and a critical parameter determined by the sequence of radii.Comment: 25 pages, 1 figur

How Open Is the Maker Movement?:Integrative Literature Review of the Openness Practices in the Global Maker Movement

This article explores the multiple meanings of the concept of openness in the global maker movement. Openness is viewed as one of the key principles of the maker movement. As the global maker movement is a bricolage of diverse and situated practices and traditions, there are also many different interpretations and ways of practicing openness. We have explored this diversity with an integrative literature review, relying on the Web of Science™ database. We identified three interrelated but also, in part, mutually contested approaches to openness. Firstly, openness often refers to applying open hardware. Secondly, it is in many cases related to the inclusion and empowerment of various groups in making. Thirdly, openness appears to be seen as a means to pursue economic growth through increasing innovation activity and entrepreneurship. Our results also highlight the substantial barriers encountered by makers while aiming to open up their practices. These barriers include: value conflicts in which openness is overridden by other important values; exclusion of lower income groups from making due to a lack of resources; and difficulties in maintaining long-term activities. The different meanings of openness together with the barriers create tensions within the maker movement while implementing openness. We propose that engaging in a reflexive futures dialogue on the consequences of these tensions can enhance the maker movement to become more open, inclusive and resilient

How Open Is the Maker Movement?:Integrative Literature Review of the Openness Practices in the Global Maker Movement

This article explores the multiple meanings of the concept of openness in the global maker movement. Openness is viewed as one of the key principles of the maker movement. As the global maker movement is a bricolage of diverse and situated practices and traditions, there are also many different interpretations and ways of practicing openness. We have explored this diversity with an integrative literature review, relying on the Web of Science™ database. We identified three interrelated but also, in part, mutually contested approaches to openness. Firstly, openness often refers to applying open hardware. Secondly, it is in many cases related to the inclusion and empowerment of various groups in making. Thirdly, openness appears to be seen as a means to pursue economic growth through increasing innovation activity and entrepreneurship. Our results also highlight the substantial barriers encountered by makers while aiming to open up their practices. These barriers include: value conflicts in which openness is overridden by other important values; exclusion of lower income groups from making due to a lack of resources; and difficulties in maintaining long-term activities. The different meanings of openness together with the barriers create tensions within the maker movement while implementing openness. We propose that engaging in a reflexive futures dialogue on the consequences of these tensions can enhance the maker movement to become more open, inclusive and resilient.EC/H2020/101006285/EU/Critical Making: Studying RRI Principles in the Maker Community/Critical Makin

Lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastointimahdollisuudet Suomessa

Digitaalisten alustojen kehittyminen on vahvistanut alusta- ja jakamistalouden voimakasta kehittymistä. Lyhytaikainen majoitustoiminta on merkittävä alustatalouteen kuuluva globaali ilmiö, joka haastaa perinteisen kilpailuympäristön. Ajantasaisen kokonaiskuvan muodostaminen digitaalisilla alustoilla tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan laajuudesta on haastavaa, sillä yksityishenkilöiden tarjoama lyhytaikainen majoitustoiminta ei tällä hetkellä ole majoitustilastoinnin piirissä. Selvitys vastaa tähän puutteeseen erittelemällä digitaalisten alustapalveluiden kautta tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Lyhytaikaisen majoituksen tilastoinnin kohdejoukko sisältää kaikki sellaiset vuokrakäytössä olevat kohteet, jotka eivät ole Tilastokeskuksen Majoitustilaston piirissä. Osittain näitä kohteita on jo kartoitettu Tilastokeskuksen Vuokramökkitilastossa. Euroopan komissio on päässyt sopimukseen suurimpien matkailualustojen kanssa matkailijatietojen toimittamista EU:n tilastoinnista vastaavalle toimielimelle, Eurostatille. Loppuvuodesta 2020 alkaen Eurostat toimittaa tiedot edelleen kansallisille tilastolaitoksille, myös Tilastokeskukselle. Eurostatin toimittamia tietoja voidaan täydentää eri palveluntarjoajilta ostettavilla hintatasoa koskevilla analyyseillä (esim. AirDNA, Transparent). Selvityksen tulosten perusteella edellä mainittujen tietolähteiden yhdistäminen avaa mahdollisuuden julkistaa luotettavaa tietoa lyhytaikaisen majoituksen palveluntarjoajista, toiminnan volyymistä sekä lyhytaikaista majoitusta hyödyntävistä matkailijoista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: asiantuntija Ida Müller, Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, puh. 0295 047 033

Volumetric modulated arc therapy for synchronous bilateral whole breast irradiation – A case study

PurposeThe treatment planning of bilateral breast irradiation (BBI) is a challenging task. The overlapping of tangential fields is usually unavoidable without compromising the target coverage. The purpose of this study was to investigate the technical feasibility and benefits of a single isocentre volumetric modulated arc therapy (VMAT) in BBI.Methods and materialsTwo women with bilateral breast cancer were included in this case study. The first patient (Pat#1) underwent a bilateral breast-conserving surgery and sentinel lymph node biopsy. The second patient (Pat#2) underwent a bilateral ablation and axillary lymph node dissection. Planning target volumes (PTV) and organs at risk were delineated on CT images. VMAT plans were created with four (two for both sides, Pat#1) or two (one for each breast, Pat#2) separate VMAT fields. Subsequently, traditional tangential field plans were generated for each patient and the dosimetric parameters were compared.ResultsThe treatment times of the patients with VMAT were less than 15[[ce:hsp sp="0.25"/]]min with daily CBCT imaging. When compared to the standard tangential field technique, the VMAT plans improved the PTV dose coverage and dose homogeneity with improved sparing of lungs and heart. With traditional field arrangement, the overlapping of the tangential fields was inevitable without significantly compromising the target coverage, whereas with VMAT the hotspots were avoided. The patients were treated with the VMAT technique and no acute skin toxicity was observed with either of the patients.ConclusionsA single isocentre VMAT technique has been implemented clinically for BBI. With the VMAT techniques, the dose delivery was quick and the hotspots in the field overlapping areas were avoided. The PTV dose coverage was superior in VMAT plans when compared with conventional tangential technique plans

Kohti moniäänisempää tulevaisuustyötä : asukaslähtöiset skenaariot työvälineenä kaupunkien strategiaprosesseissa

publishedVersionPeer reviewe

Kohti moniäänisempää tulevaisuustyötä: Asukaslähtöiset skenaariot työvälineenä kaupunkien strategiaprosesseissa

Kaupunkilaisten näkemysten hyödyntäminen kaupunkien strategioissa ja päätöksenteossa on haasteellista. Strategiatyö jää usein pienen joukon toteuttamaksi, ylhäältä alaspäin johdetuksi prosessiksi, joka heijastelee heikosti kaupungin inhimillistä todellisuutta. Ehdotamme tässä kirjoituksessa strategiatyön kehittämistä hyödyntämällä kaupunkilaisten erilaisista lähtökohdista ammentavaa, tulevaisuusorientoitunutta skenaariomenetelmää. Skenaariot tukevat kolmella eri tavalla kaupunkien tulevaisuudesta käytävän keskustelun moniäänisyyttä: Ensiksi, skenaarioiden hyödyntäminen auttaa ihmisiä hahmottamaan paremmin tulevaisuuden mahdollisia polkuja tiivistämällä tulevaisuutta koskevan informaatiotulvan ymmärrettäviksi tulevaisuuskuviksi. Toiseksi skenaariot toimivat myös kaupungin yhteisenä kielenä, jonka avulla kaupunkiorganisaatio ja kaupunkilaiset voivat käydä tulevaisuuskeskustelua jaetuin käsittein. Kolmanneksi skenaariot auttavat arvioimaan strategiaan liittyviä valintoja peilaamalla päätöksiä ja niiden mahdollisia seurauksia suhteessa erilaisiin tulevaisuuksiin. Skenaariopohjaisen ja moniäänisen kaupunkistrategian tuloksena voidaan luoda ominaispiirteensä tiedostava ja monimuotoinen kaupungin kehittämisprosessi, joka toimii asukkaitaan kuunnellen, toimintaympäristön muutoksia ennakoiden sekä ketterästi eri mahdollisuuksiin ja muutostarpeisiin tarttuen