Tulolaskuri - työkalu kotitalouksien tulojen, etuuksien ja verotuksen visualisoimiseksi

Vuonna 2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Me-säätiö kehittivät tulolaskurin (http://data.mesaatio.fi/tulolaskuri/), jonka avulla voi tarkastella ansiotulojen, sosiaaliturvaetuuksien ja asu-miskustannusten vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin erilaisilla esimerkkikotitalouksilla eri vuosina Suomessa. Tulolaskuri visualisoi käyttäjän valintoihin perustuen kotitalouden työtulot, verot, saadut tulonsiirrot sekä asumiskustannukset. Tulolaskuri mahdollistaa myös ajalliset tarkastelut, sillä käyttäjien on mahdollista tarkastella erilaisten kotitalouksien tulonmuodostuksen muutosta vuodesta 1994 alkaen. Lisäksi käyttäjien on mahdollista ladata luvut tulolaskurista omalle laitteelleen. Tämä työpaperi toimii taustamateriaalina ja virallisena viitteenä tulolaskurille. Työpaperi tarjoaa lisätietoa laskurista siitä kiinnostuneille: syistä tulolaskurin rakentamisen taustalla, menetelmistä ja valinnoista esi-merkkikotitalouslaskelmiin liittyen ja laskurin mahdollisista käyttötarkoituksista. Tämä julkaisu tekee näkyväksi, mitä oletuksia esimerkkikotitalouslaskelmissa on käytetty. Käyttömahdollisuuksia havainnollistetaan esimerkkien avulla

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019

Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan perusturvan riittävyys on arvioitava joka hallituskauden päätteeksi.Sosiaali -ja terveysministeriön toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsui koolle huhtikuussa 2018 perusturvan riittävyyden III arviointiryhmän toteuttamaan järjestyksessä kolmannen perusturvan riittävyyden arvioinnin. Arvio on toteutettu perusratkaisuiltaan samalla tavoin kuin edellinen arviointiraportti. Perusturvaetuuksiksi on katsottu tässä vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet. Toimeentulotukea ei katsota perusturvaksi. Tällä kertaa kiinnitetään kuitenkin aiempaa enemmän huomiota perusturvan ja toimeentulotuen suhteeseen. Kaikki esimerkkikotitalouksien laskelmat on nyt esitetty sekä toimeentulotuen kanssa että ilman toimeentulotukea. Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on lopulta poliittinen päätös. Olemme käyttäneet suuntaa antavana mittatikkuna Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteja. Niiden perusteella työttömän, kotihoidon tuen, vähimmäismääräisen sairaus- tai vanhempainpäivärahan saajan tulotasot eivät riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Eläkeläisen perusturva sen sijaan kattaa kohtuullisen minimikulutuksen. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa. Vuosien 2015–2019 muutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden sosiaaliturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi. Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015–2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan. Perusturvan mahdollistama tulotaso on Suomessa länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta. Perusturvan varassa olevien tulotaso on pienempi kuin väestön arvioima riittävä vähimmäisturvan taso keskimäärin.</p

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019

Vuosien 2015-2019 lakimuutokset ovat elämäntilanteesta riippuen heikentäneet perusturvan tasoa tai pitäneet sen muuttumattomana. Erityisesti työttömän perusturvan taso on heikentynyt indeksileikkausten ja aktiivimallista johtuvien etuuksien alentamisen seurauksena. Eläkeläisten sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan saajien perusturvan tasot sen sijaan ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Opiskelijoiden toimeentuloturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi. Toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on kasvanut huomattavasti vuosina 2015 2019. Kun huomioidaan toimeentulotuki, perusturvan varassa elävien tulotaso ei ole laskenut vaan pysynyt kutakuinkin ennallaan.nonPeerReviewe

Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027

Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää lukuisia sosiaaliturvaan kohdistuvia muutoksia. Hallitus hakee säästöjä niin työttömyysturvasta, asumistuesta, kuntoutusetuuksista kuin toimeentulotuestakin. Näiden lisäksi osaan sosiaaliturvaetuuksista ehdotetaan indeksitarkastuksen tekemättä jättämistä vuosille 2024 2027. Kaavaillut muutokset ovat poikkeuksellisen suuria aikaisempiin hallituskausiin verrattuna. Tässä työpaperissa arvioidaan hallituksen syksyllä 2023 eduskuntaan tuomien, sosiaaliturvaa käsittelevien lakiesitysten yhteisvaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Laskelmat on toteutettu SISU-mikrosimulointimallilla. Hallituksen esityksiä ja tehtyjä laskelmia peilataan myös perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden sosiaaliturvalle asetettuihin reunaehtoihin. Laskelmat osoittavat hallituksen toimien lisäävän pienituloisuutta merkittävästi. Vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin jo valmiiksi pienituloisille väestöryhmille kuten työttömille, opiskelijoille ja muille heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä