Café Muisto : sosiaalisen yrityksen perustamissuunnitelma

Lähde, Viivi & Miskala, Ilja. Café Muisto : sosiaalisen yrityksen perustamissuunnitelma. Helsinki, kevät 2012, 106 s., 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Yhteiskunnallinen yrittäminen on alkanut löytää omaa paikkaansa yhteiskun- nassa perinteisten yritysten rinnalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa yhteiskunnallisen yrittämisen nykytilaa Suomessa, sekä laatia sosiaalisen yri- tyksen, Café Muiston perustamissuunnitelma. Café Muisto on yhteiskunnallinen sosiaalinen yritys, joka työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan hen- kilön. Café Muisto tarjoaa kahvilapalveluita ja monikäyttöisen yhteisöllisen tilan Arabianrannassa, Helsingissä. Opinnäyte oli produkti. Tietoa opinnäytetyöhön kerättiin monipuolisesti alan kir- jallisuudesta, ajankohtaisista raporteista, teemahaastatteluista, sekä yhteiskun- nallisen yrittämisen teemoihin liittyvistä seminaareista. Haastateltaviksi valit- simme alan asiantuntijoita. Haastattelumenetelmänä käytimme teemahaastatte- lua. Yrityksen perustamissuunnitelmasta tehtiin ennustava yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi Sofie-menetelmällä, jonka tuloksia opinnäytetyössä tuotiin esille. Yrityksen aloittamisprosessi vaatii monipuolista ennakkosuunnittelua ja toimivan liikeidean. Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yrittäminen ovat luontevia tapoja toimia yrittäjänä sosionomitutkinnon suorittaneille henkilöille. Asiasanat: yhteiskunnallinen yrittäjyys, sosiaaliset yritykset, perustaminen, työllistäminen, yhteisöllisyys, produktiotLähde, Viivi and Miskala, Ilja Café Muisto: the founding plan for a work integration social enterprise 106 p., 9 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2012. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was a production. The main purpose of the thesis was to make a founding plan for a work integration enterprise. As a part of the thesis we also wanted to chart the current situation of social enterprises in Finland. In addition, we aimed to explore the possibilities of using our degree – a Bachelor of Social Services – as a foundation for social entrepreneurship. We collected the information for the topic from a variety of different sources: reports, literature, seminars and interviews. We interviewed Finnish profession- als in this field and as a method for this we used theme interviews. Sofie- method, which is a method based on SROI analysis and Social Accounting, was used to evaluate the social impacts of our founding plan. A degree in social services creates a strong foundation to work as a social en- trepreneur. It is both natural and possible to start up a social enterprise with this degree. During the process of writing our thesis, we learned that social enter- prises have found their place in the Finnish society, among the more traditional ways of making business. Keywords: social enterprise, work integration enterprise, founding plan, produc- tio

Macrophages Inhibit Neovascularization in a Murine Model of Age-Related Macular Degeneration

BACKGROUND: Age-related macular degeneration (AMD) is the leading cause of blindness in people over 50 y of age in at least three continents. Choroidal neovascularization (CNV) is the process by which abnormal blood vessels develop underneath the retina. CNV develops in 10% of patients with AMD but accounts for up to 90% of the blindness from AMD. Although the precise etiology of CNV in AMD remains unknown, the macrophage component of the inflammatory response, which has been shown to promote tumor growth and support atherosclerotic plaque formation, is thought to stimulate aberrant angiogenesis in blinding eye diseases. The current theory is that macrophage infiltration promotes the development of neovascularization in CNV. METHODS AND FINDINGS: We examined the role of macrophages in a mouse model of CNV. IL-10 (−/−) mice, which have increased inflammation in response to diverse stimuli, have significantly reduced CNV with increased macrophage infiltrates compared to wild type. Prevention of macrophage entry into the eye promoted neovascularization while direct injection of macrophages significantly inhibited CNV. Inhibition by macrophages was mediated by the TNF family death molecule Fas ligand (CD95-ligand). CONCLUSIONS: Immune vascular interactions can be highly complex. Normal macrophage function is critical in controlling pathologic neovascularization in the eye. IL-10 regulates macrophage activity in the eye and is an attractive therapeutic target in order to suppress or inhibit CNV in AMD that can otherwise lead to blindness

Health state utilities in patients with diabetic retinopathy, diabetic macular oedema and age-related macular degeneration: a systematic review

Background Health state utility values (HSUVs) are important in the assessment of the cost effectiveness of new interventions. In the case of visual conditions, models generally tend have tended to be built around a set of health states defined by visual acuity (VA). The aim of this review was to assess the impact of VA on HSUVs in patients with diabetic retinopathy, diabetic macular oedema or age-related macular degeneration. Methods A systematic literature search was undertaken in major bibliographic databases to identify articles reporting on the relationship between HSUVs and vision. Data were extracted for population characteristics, visual levels and estimated utilities. Evidence from reported statistical models, where available, was considered in the evaluation of vision in the better-seeing eye and the worse-seeing eye. Due to the heterogeneity of included studies, a narrative synthesis was undertaken. Results Of the 17 relevant studies, 9 studies had data that could be used in the analysis of the impact of vision on HSUVs. Visual loss was associated with a marked impact on health utilities. However, the relationship was not comparable between conditions or by measure of HSUVs. Key results included the finding that overall, self-rated time-trade off estimates were more likely to discriminate between different VA levels than EQ-5D values. Additionally, a stronger correlation was observed between HSUVs and better-seeing eye VA compared to worse-seeing eye VA. Conclusions Visual acuity has a significant impact on HSUVs. Nevertheless, care must be taken in the interpretation and use of estimates in cost-effectiveness models due to differences in measures and population diversity

Monkey Business liiketoimintasuunnitelma

Opinnäytetyössä tarkasteltiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden erikoisyksikössä Tiimiakatemiassa kaksi vuotta projektina toimineen Monkey Busineksen mahdollisuuksia toimia omana yrityksenä sekä sitä, millaiseksi Monkey Busineksen toiminta ja brandi oli muodostunut tänä aikana. Opinnäytetyön tekijät ovat itse opiskelleet tiimiyrittäjyyttä omissa tiimiyrityksissään ja kehittäneet Monkey Business- ideologian opintojensa aikana. Työn tavoitteena oli luoda suunnitelma tulevaisuuden yrityksestä, jonka yritystoiminta käynnistyy kivuttomasti opiskelijoiden valmistuksen jälkeen. Tavoitteen saavuttamiseksi oli oleellista kerätä ja käydä läpi kahden vuoden aikana syntyneet opit ja oivallukset. Opinnäytetyön teon aikana yhteinen ymmärrys tulevasta yritystoiminnasta kirkastui ja seuraavat yritystoiminnan käynnistämisen askeleet selkeytyivät sekä usko toiminnan kannattavuuteen syntyi. Monkey Business tullaan perustamaan yrityksenä kesäkuussa 2009

"Kaikki haluu olla kingei mut kuka kruunataan" : the linguistic features of English in the Finnish rap artist Cheek's lyrics

Englannin kielen rooli ja vaikutus on suuri useilla eri elämänalueilla tämän päivän Suomessa. Englantia käytetään laajasti esimerkiksi yritysten yhteisenä kielenä sekä median eri osa-alueilla. Englantia pidetään yleisesti modernina ja helposti lähestyttävänä kielenä, jonka osaaminen katsotaan nykyään ennemmin vaatimukseksi kuin lisäeduksi. Cheek on suurta suosiota saavuttanut suomalainen rap-artisti. Cheekin suosio näkyy niin myytyjen levyjen määrässä kuin erilaisten musiikintoistopalveluiden kuten Spotifyn kuuntelutilastoissa. Tämän lisäksi hän on esiintynyt kahdesti loppuunmyydyllä Olympiastadionilla sekä julkaissut omaelämäkerran. Vaikka Cheekin pääasiallinen esiintymiskieli on suomi, käyttää hän lyriikoissaan toistuvasti piirteitä ja ominaisuuksia englannin kielestä. Näin englannin vaikutus näkyy esimerkiksi suomalaisessa rap- diskurssissa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia eri ominaisuuksia tai piirteitä englannin kielestä Cheek käyttää kappaleissaan. Pyrin tutkimaan ominaisuuksina esimerkiksi sanaluokkia sekä tarkemmin tarkastelemaan näiden piirteiden kieliopillisia muotoja, onko niitä muunneltu suomen kieleen sopivaksi ja jos on, sitä miten niitä on muunneltu. Lisäksi pohdin näiden kielellisten piirteiden merkitystä ja toimintaa lyriikoissa. Näkökulmanani käytän monikielisyyden uudempaa suuntausta, polylingvaalisuutta, joka pyrkii tarkastelemaan monikielisyyttä kielen erilaisten piirteiden ja ominaisuuksien osaamisen kautta. Aineistoni koostuu kahdesta uusimmasta albumista Kuka muu muka sekä Alpha Omega. Näiltä albumeilta olen valinnut kuusi kappaletta molemmilta levyiltä. Kappaleiden valintakriteerinä käytin englannin kielen elementtien monipuolista esiintyvyyttä niissä. Tutkimukseni tulokset osoittautuivat moninaisiksi. Cheek käyttää englannin kielen piirteitä, mutta pitäytyy erityisesti kahdessa sanaluokassa, substantiiveissa ja verbeissä. Tämä vahvisti myös ennakko-oletukseni ensimmäisestä tutkimuskysymyksestäni. Huomattavaa sen sijaan oli se, että suurin osa lyriikoissa esiintyvistä englannin kielen piirteistä ja ominaisuuksista on muotoiltu suomen kieliopin mukaan esimerkiksi sijapäätteitä käyttämällä tai lisäämällä verbeihin persoonamuotoja. Tulokset osoittivat myös, että englannin kielellisten piirteiden esiintyvyys kuuluu osaltaan sekä Helsingin slangiin että kansainväliseen rap- diskurssiin mutta toimii myös lähentävänä elementtinä artistin ja hänen yleisönsä välillä

”Me ei olla täällä ajopuita, asiat ovat ratkaisemista varten.” Freinetpedagogien näkemyksiä tulevaisuuden työstä ja työhön kasvattamisesta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää freinetpedagogiikkaa käyttävien henkilöiden käsityksiä tulevaisuuden työelämästä sekä heidän näkemyksiään lasten ja nuorten kasvattamisesta työelämää varten. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut kiinnostukseni freinetpedagogiikkaan ja opettajien mahdollisuuteen vaikuttaa koulutuksella ja kasvatuksella tulevaisuuden työelämän kehittymiseen. Teoriatausta perustuu nykypäivän ja tulevaisuuden työn sekä freinetpedagogiikan piirteiden tarkastelulle. Tutkielma on lähestymistavaltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin freinetpedagogiikkaa noudattavan koulun ja sen vaikutuspiiriin kuuluvan leikkipuiston henkilökunnalta. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 18 henkilöä. Aineisto hankintamenetelminä käytettiin eläytymismenetelmää ja teemahaastattelua. Eläytymismenetelmäkertomukset ja haastattelut analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä aineistoa. Tutkimus osoitti, että tutkimushenkilöt kokivat tulevaisuuden työnkuvan olevan ristiriitainen. Toisaalta tulevaisuuden työelämässä nähtiin korostuvan yritysmaailmalle tyypilliset tuottavuus ja tehokkuus, mutta toisaalta myös yhteisöllisyyden toivottiin lisääntyvän. Lisäksi tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että freinetpedagogit pyrkivät kasvattamaan oppilaita tulevaisuuden haasteet tiedostaen. Kasvatuksella pyrittiin kokonaisvaltaiseen oppilaan kehittämiseen tulevaisuutta varten. Tärkeänä työhön kasvattamisessa nähtiin mielekkyys, yhteisöllisyys, vaikuttaminen, vastuu omasta työstä ja itsetunnon tukeminen. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että freinetpedagogien esittämät ajatukset työhön kasvattamisesta edistävät tulevaisuuden työelämän rakentumista. Asiasanat: Freinet, freinetpedagogiikka, tulevaisuuden odotukset, työelämä, työkasvatu

”Me ei olla täällä ajopuita, asiat ovat ratkaisemista varten.” Freinetpedagogien näkemyksiä tulevaisuuden työstä ja työhön kasvattamisesta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää freinetpedagogiikkaa käyttävien henkilöiden käsityksiä tulevaisuuden työelämästä sekä heidän näkemyksiään lasten ja nuorten kasvattamisesta työelämää varten. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut kiinnostukseni freinetpedagogiikkaan ja opettajien mahdollisuuteen vaikuttaa koulutuksella ja kasvatuksella tulevaisuuden työelämän kehittymiseen. Teoriatausta perustuu nykypäivän ja tulevaisuuden työn sekä freinetpedagogiikan piirteiden tarkastelulle. Tutkielma on lähestymistavaltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin freinetpedagogiikkaa noudattavan koulun ja sen vaikutuspiiriin kuuluvan leikkipuiston henkilökunnalta. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 18 henkilöä. Aineisto hankintamenetelminä käytettiin eläytymismenetelmää ja teemahaastattelua. Eläytymismenetelmäkertomukset ja haastattelut analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä aineistoa. Tutkimus osoitti, että tutkimushenkilöt kokivat tulevaisuuden työnkuvan olevan ristiriitainen. Toisaalta tulevaisuuden työelämässä nähtiin korostuvan yritysmaailmalle tyypilliset tuottavuus ja tehokkuus, mutta toisaalta myös yhteisöllisyyden toivottiin lisääntyvän. Lisäksi tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että freinetpedagogit pyrkivät kasvattamaan oppilaita tulevaisuuden haasteet tiedostaen. Kasvatuksella pyrittiin kokonaisvaltaiseen oppilaan kehittämiseen tulevaisuutta varten. Tärkeänä työhön kasvattamisessa nähtiin mielekkyys, yhteisöllisyys, vaikuttaminen, vastuu omasta työstä ja itsetunnon tukeminen. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että freinetpedagogien esittämät ajatukset työhön kasvattamisesta edistävät tulevaisuuden työelämän rakentumista. Asiasanat: Freinet, freinetpedagogiikka, tulevaisuuden odotukset, työelämä, työkasvatu

”Me ei olla täällä ajopuita, asiat ovat ratkaisemista varten.” Freinetpedagogien näkemyksiä tulevaisuuden työstä ja työhön kasvattamisesta

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää freinetpedagogiikkaa käyttävien henkilöiden käsityksiä tulevaisuuden työelämästä sekä heidän näkemyksiään lasten ja nuorten kasvattamisesta työelämää varten. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut kiinnostukseni freinetpedagogiikkaan ja opettajien mahdollisuuteen vaikuttaa koulutuksella ja kasvatuksella tulevaisuuden työelämän kehittymiseen. Teoriatausta perustuu nykypäivän ja tulevaisuuden työn sekä freinetpedagogiikan piirteiden tarkastelulle. Tutkielma on lähestymistavaltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin freinetpedagogiikkaa noudattavan koulun ja sen vaikutuspiiriin kuuluvan leikkipuiston henkilökunnalta. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 18 henkilöä. Aineisto hankintamenetelminä käytettiin eläytymismenetelmää ja teemahaastattelua. Eläytymismenetelmäkertomukset ja haastattelut analysoitiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä aineistoa. Tutkimus osoitti, että tutkimushenkilöt kokivat tulevaisuuden työnkuvan olevan ristiriitainen. Toisaalta tulevaisuuden työelämässä nähtiin korostuvan yritysmaailmalle tyypilliset tuottavuus ja tehokkuus, mutta toisaalta myös yhteisöllisyyden toivottiin lisääntyvän. Lisäksi tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että freinetpedagogit pyrkivät kasvattamaan oppilaita tulevaisuuden haasteet tiedostaen. Kasvatuksella pyrittiin kokonaisvaltaiseen oppilaan kehittämiseen tulevaisuutta varten. Tärkeänä työhön kasvattamisessa nähtiin mielekkyys, yhteisöllisyys, vaikuttaminen, vastuu omasta työstä ja itsetunnon tukeminen. Tutkimuksen perusteella voidaankin tehdä se johtopäätös, että freinetpedagogien esittämät ajatukset työhön kasvattamisesta edistävät tulevaisuuden työelämän rakentumista. Asiasanat: Freinet, freinetpedagogiikka, tulevaisuuden odotukset, työelämä, työkasvatu

Sisarussuhteet ja vanhemmuus ylivilkkaan lapsen perheessä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhemmuutta ja sisarussuhteita ylivilkkaiden lasten perheissä. Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti ylivilkkaiden lasten sisarussuhteet, jotka ovat vähän tutkittu aihealue. Tutkittavina oli 10 äitiä, joista viidellä oli tarkkaavaisuuden ja/tai ylivilkkauden ongelmia omaava lapsi. Näistä äideistä neljä oli osallistunut ylivilkkaiden lasten vanhemmille tarkoitettuun interventioon. Viidennen äidin löysin toisen avainhenkilöni kautta. Muut viisi äitiä muodostivat niin sanotun verrokkiryhmän. Molemmissa tutkimusryhmissä oli vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Tutkimukseni edustaa kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen toteutin teemahaastattelulla. Haastatteluaineiston analysoin sisällönanalyysin avulla. Vanhemmuuteen liittyvät tunteet olivat molemmissa ryhmissä lähes samanlaisia, vaikkakin äidit, joiden lapsella oli ylivilkkautta, toivat hieman enemmän esiin kuormittavuuteen ja haasteisiin liittyviä tunteita. Uupumus sekä haasteet työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä vanhemman oma jaksaminen olivat kuitenkin yhteinen piirre molemmissa ryhmissä. Vanhemmuuden ilot syntyivät pienistä asioista. Merkittäviin tukitahoihin lukeutuivat ylivilkkaiden lasten perheissä muun muassa äidin puoliso, samanlaisessa elämäntilanteessa olevat toiset vanhemmat ja ulkopuolinen apu. Verrokkiryhmän äidit puolestaan toivat esiin puolison, oman perheen ja isovanhempien tuen. Tärkeiksi arjen selviytymiskeinoiksi nousivat oma aika ja harrastukset. Lasten sisarussuhteet koettiin tärkeiksi. Suhteiden toivottiin kantavan tulevaisuuteen. Sisarusten koettiin muodostavan toisilleen sosiaalisen turvaverkoston. Erityisesti sisarusten toivottiin puolustavan, huolehtivan ja auttavan toisiaan elämän erilaisissa tilanteissa ja olevan keskenään ystäviä. Sisarussuhteiden vaikeimpiin puoliin lukeutuivat riidat, kateus, iän tuomien oikeuksien hyväksyminen, ikäero ja yksilöllisyys. Lapsen erityisten ylivilkkauden haasteiden koettiin kuitenkin myös tuovan jotain erityistä sisarussuhteisiin. Tunteiden osalta äidit kertoivat sisarusten kokemista kateuden ja häpeän tunteista. Toiminnan tasolla painottui riitojen määrä. Sen sijaan sisarusten tietoisuus yhden perheenjäsenen erityisistä haasteista vaihteli. Lapseen, jolla oli erityisiä haasteita käytöksessään, kohdistuvat odotukset liittyivät hänen käytökseensä ja sääntöjen noudattamiseen. Muiden sisarusten toivottiin huomioivan mahdollinen ärsytys- ja raivokynnys. Tehtävien osalta ylivilkkaan lapsen vaatimustasoa oli saatettu laskea. Tutkimustuloksissa oli havaittavissa yhtäläisyyttä aikaisempaan tutkimustietoon. Aihetta olisi kuitenkin tärkeä tarkastella lisää, etenkin lasten näkökulma olisi syytä tuoda esiin. Esimerkiksi niiden sisarussuhteiden tutkiminen olisi tärkeää, jotka sisälsivät paljon riitoja, kateutta ja häpeää, kuinka näitä suhteita voisi tukea ja miten lapset pohjimmiltaan reagoivat. Suhteiden tukeminen jo lapsuudessa olisi tärkeää, jotta huonot välit eivät säilyisi aikuisuuteen saakka, kuten osa äideistä pelkäsi