Piileekö salalantiainen (Aphodius pedellus) Suomessa?

Valtaosa maapallon eliölajeista odottaa yhä tieteellistä kuvausta. Perinteisten menetelmien soveltaminen miljoonien nimeämättömien lajien kuvaamiseen on kuitenkin hidasta ja edellyttää enemmän taksonomista työvoimaa, kuin mitä todellisuudessa lienee koskaan saatavilla. Uutena ongelmana morfologisin menetelmin kuvattujen lajien sisältä on yhä enenevässä määrin paljastunut jopa useita piileviä eli kryptisiä lajeja, jotka eroavat merkittävästi muilta kuin ulkoisilta ominaisuuksiltaan. Ratkaisuksi näihin haasteisiin on ehdotettu DNA-taksonomiaa; lyhyiden, vakioitujen DNA-sekvenssien käyttöä uusien lajien tunnistamiseksi ja kryptisten lajien erottamiseksi. Tähän tarkoitukseen soveltuvaksi alueeksi eläimille on osoittautunut osa sytokromi c oksidaasi I (COI) -geeniä. Tutkielmassani tarkastelen DNA-taksonomian soveltuvuutta vastikään kuvatun, ulkoisin tuntomerkein vaikeasti eroteltavan lajiparin Aphodius fimetarius (pihalantiainen) ja Aphodius pedellus (salalantiainen) lajinmääritykseen. Kysyn: Onko näiden kromosomituntomerkein erotettujen lajien tunnistaminen mahdollista COI -geenin sekvenssierojen avulla? Voiko lajit tunnistaa aiemmin esitetyin ulkoisin tuntomerkein? Mikä on tutkimuslajien maailmanlaajuinen levinneisyys? Kumpi lajeista esiintyy Suomessa, ja millainen on tämän lajin geneettinen populaatiorakenne? Selvittääkseni tutkimieni lantakuoriaisyksilöiden lajin käytin kahta geneettistä menetelmää: kromosomipreparaatteja ja COI-geenin sekvenssejä, sekä vähäisiin ulkoisiin tuntomerkkeihin perustuvaa määrityskaavaa. Selvitykseni salalantiaisen esiintymisestä Suomessa perustui kahteen koko maan kattavaan lantakuoriaisaineistoon, sekä itse Etelä- ja Länsi-Suomesta keräämääni aineistoon. Käytössäni oli myös museonäytteitä maailmalta, sekä GenBankissa julkaistuja COIsekvenssejä. COI-sekvensseissä havaitsemani erot jakoivat aineiston kahdeksi toisistaan merkittävästi eroavaksi lajiksi: lajien välillä oli 8,1 % ero emäsjärjestyksessä, mutta lajien sisältä löytyi vain vähän muuntelua (0,2–0,7 %). Sekvenssituntomerkit erottelivat salalantiaisen ja pihalantiaisen samoiksi lajeiksi kuin aiemmin kuvatut kromosomituntomerkit. Määrityskaava sijoitti yli puolet yksilöistä samoihin ryhmiin kuin sekvenssitkin, mutta monilla yksilöillä oli kummankin lajin tuntomerkkejä. Kehittämäni DNA-lajitunnisteet osoittivat, että Suomessa esiintyy tutkituista lajeista vain salalantiainen, ei pihalantiainen. COI-tuntomerkein tunnistin salalantiaisen ensimmäisenä täysin varmana havaintona myös Pohjois-Amerikasta sekä Nepalista. Suomessa tavatuista salalantiaisen 27 COI-haplotyypistä yksi on yleinen ja laajalle levinnyt, muut harvinaisempia jalevinneisyydeltään paikallisia. Suomalaisen haplotyyppiverkoston tähtimäinen muoto viittaa siihen, että salalantiainen olisi vastikään nopeasti levittäytynyt uusille alueille. Kokonaisuudessaan tulokset osoittivat DNA-lajitunnisteet tarkaksi työkaluksi piha- ja salalantiaisen erottelemiseksi. DNA-tuntomerkkien toimivuus perustuu siihen, että lajien välinen sekvenssivaihtelu on merkittävästi lajinsisäistä vaihtelua runsaampaa. Soveltamalla uutta tunnistustyökalua laajaan aineistoon osoitin yhden maamme yleisimmän kovakuoriaisen kuuluvan eri lajiin kuin aiemmin on oletettu, ja tämän lajin olevan maailmalla laajalle levinnyt. Ilman COIsekvenssien tarjoamaa erottelukykyä morfologiset tuntomerkit eivät olisi riittäneet asian selvittämiseen. Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa solveltaa kehittämiäni tuntomerkkejä näiden lajien maailmanlaajuisen levinneisyyden entistä tarkempaan selvittämiseen. Vertailu kotimaiseen museoaineistoon voisi valaista, onko pihalantiainen kuitenkin joskus asuttanut maatamme ja kenties joutunut väistymään nopeasti levittäytyvän sisarlajinsa tieltä. Tähän lajitunnisteet tarjoavat nopean ja varman keinon

Images as Proof. Photographic portrayal of Catastrophes in Helsingin Sanomat, 1969-1979

Tutkielman aiheena ovat Helsingin Sanomissa 1969 – 1979 uutisoitujen onnettomuuksien kuvallisen esittämisen tavat. Aihetta lähestytään analysoimalla V. K. Hietasen ottamia uutisartikkelien yhteydessä julkaistuja katastrofivalokuvia. Analyysi tapahtuu vertailemalla negatiiveja julkaistuihin kuviin, syventymällä kuvavalintoihin, sekä siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat lukijoiden käsitykseen todellisuudesta. Tutkielmassa valokuvat toimivat itsenäisinä historian lähteinä, niiden arvo ja luotettavuus punnitaan omassa kontekstissaan. Vaikkakin lehtikuvat ovat pääasiallisena lähteenä, niiden suhde artikkeleihin ja kuvateksteihin on merkityksellinen. Katastrofi-termi viittaa tutkimuksessa onnettomuus- ja rikoskuviin, niiden yhdistäviä tekijöitä ovat draamallisuus ja dramaattisuus. Toisaalta kuvat ovat todisteita dramaattisesta tapahtumasta, toisaalta ne on rakennettu kertomaan tapahtuman tarina joko yksittäisessä kuvassa tai monesta kuvasta koostuvassa kuvasarjassa. Todistaminen ja kuvien rakentaminen tapahtuu pitkälti henkilöiden kautta. Personifikaation avulla uutisartikkelit ja niiden kuvat tuodaan lähemmäksi lukijoita. Valokuvien todistus- ja totuusarvot vaihtelevat julkaisuyhteydestä riippuen, vaikka kuvien alkuperäinen tarkoitus on todistaa tapahtumien todenperäisyydestä. Samoin vaatimus niiden autenttisuudesta on artikkelityypille alisteinen. Kuvavalinnoissa tasapainoillaan todellisuuden näyttämisen ja peittämisen välillä. Lukijoille luodaan kuvavalinnoin mediatapahtumia, joissa onnettomuuksien dramaattisuus korostuu, mutta samalla heille kuitenkin luodaan kuva harmonisesta yhteiskunnasta, jossa auktoriteetit ja yhteisöt liittävät voimansa yhteen taistelussa pahaa vastaan.Siirretty Doriast

Why do some SME's become high-growth firms? The role of employee competences

Purpose High-growth firms generate a large share of new jobs and are thus the key drivers of innovation and industry dynamics. As the employees' education supports innovation and productivity, this article hypothesizes that employee competences explain high growth. Design/methodology/approach The study approaches this by examining intangible capital and specialized knowledge to evaluate how these characteristics support the probability of becoming a high-growth firm. The estimation uses linked employer–employee data from Danish registers from 2005 to 2013. Findings As the authors measure high growth with the size-neutral Birch index, they can examine the determinants of high growth across different firm size classes. The findings imply that intangible capital relates positively to the firm's high growth. Originality/value Previous research on high-growth firms is concentrated on the owners’ education. This article broadens to the high education of all employees and accounts for the employees’ occupation and capitalization of knowledge with intangible capital.© Carita Mirjami Eklund. Published by Emerald Publishing Limited. This article is published under the Creative Commons Attribution (CC BY 4.0) licence. Anyone may reproduce, distribute, translate and create derivative works of this article (for both commercial and non-commercial purposes), subject to full attribution to the original publication and authors. The full terms of this licence may be seen at http://creativecommons.org/licences/by/4.0/legalcode.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Oral verrucous lesions – a search for PVL

Proliferatiivinen verrukoottinen leukoplakia (PVL) esiintyy yhtenä laajana tai useampana verrukoottisena, valkoisena muutoksena suun limakalvoilla. PVL on aggressiivinen limakalvomuutos, joka ei usein vastaa hoitoihin, uusii herkästi ja sillä on muita leukoplakioita suurempi pahanlaatuistumistaipumus. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa PVL:sta ja sen ilmentymisestä ja kehittymisestä sekä arvioida kriittisesti PVL:n diagnostiikkaa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin etsimällä Pubmed-tietokannan kirjallisuushaulla kaikki englannin kielellä raportoidut ja vertaisarvioidut PVL- potilastapaukset 2000 – 2013. PVL voi histologisesti esiintyä myös verrukoottisena hyperplasiana (VH), joten myös nämä tapaukset sisällytettiin aineistoon. Kaikkiaan 54 artikkelia täytti sisäänottokriteerit. Näissä oli yhteensä 388 PVL- ja 848 VH-tapausta. Lisäksi kerättiin kaikki Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen suupatologian osastolla histologisesti diagnosoidut vastaavat suun VH-muutokset 2000 – 2013. Kirjallisuudesta havaittiin, että PVL esiintyi useammin naisilla (2,2 : 1), kun taas VH esiintyi useammin miehillä (1 : 3,8). Tupakointi ei näyttänyt liittyvän PVL:aan (30 %), kun taas VH:aan se näytti selkeämmin liittyvän (83 %). PVL:n yleisin sijainti oli ikenellä (59 %) ja suurin osa VH-muutoksista esiintyi posken limakalvolla (51 %). PVL-potilaista 47 %:lla ja VH-potilaista 5 %:lla todettiin seurannassa pahanlaatuinen kasvain. Turun yliopiston suupatologian osastolla diagnosoituja VH-tapauksia oli 13 vuoden aikana 29. Naisten osuus sairastuneista oli suurempi kuin miesten (1,4 : 1). Muutokset esiintyivät yleisimmin kielen limakalvolla (48 %) ja poskessa (34 %). Yhdessä tapauksessa kehittyi pahanlaatuinen kasvain (3 %). Tutkimuksessa todettiin, että PVL- ja VH-muutokset poikkeavat toisistaan sukupuolijakauman, tupakoinnin ja pahanlaatuistumisen osalta. Ongelmana katsauksessa olivat tietojen puutteellisuus ja raportoinnin heterogeenisyys kirjallisuudessa. PVL- ja VH-tutkimuksessa tulisikin panostaa yhteneviin diagnostisiin kriteereihin, jotta materiaalit olisivat vertailukelpoisia. Potilaan kannalta PVL:n ja VH:n varhainen diagnosointi ja huolellinen seuranta ovat olennaisen tärkeitä asioita.Siirretty Doriast

Encouragement of moral decision-making and ethical gameplay in the Undertale video game

Abstract. This thesis analyses the dialogue design and game mechanics in the Undertale video game. The aim is to identify and discuss the affordances the game uses in order to support moral decision-making and ethical gameplay, and to find answers to the following research questions: How does the dialogue of the game promote or afford moral decision-making? How do the problems players have to solve promote or afford moral decision-making? How are emotions connected to ethical gameplay? Game studies is the main research method used in this thesis, combining the strands of humanities and game design within the field. The study was conducted by doing a close reading on Undertale, while using theory mainly from the field of Human-Computer Interaction (HCI) for analytical purposes. The findings of this study suggest that there is a strong relationship between the mental models of the player and the dialogue of the game, as well as the player’s actions and emotions during gameplay situations. The dialogue of the game provides affordances, which work toward changing the player’s existing mental models of the system they are interacting with in a way that encourages moral decision-making during gameplay; it frequently appears to appeal to the emotions of the player, often humanising the opponents and reminding the player of the consequences of their decision within the game. Emotions play a significant role in every computer-related activity, including gameplay situations. Among other things, emotions motivate action, which means that they are an important part of the human decision-making process. Furthermore, the problems players have to solve during gameplay, and the way these dilemmas are are presented, have a significant effect on affording moral decision-making and invoking the player as an ethical agent. The findings of this study are consistent with earlier research. This study offers a general overview of how game mechanics and dialogue design can be used to afford moral decision-making during gameplay. While the findings can have many practical implications on the field of game design, there are also several possible directions for further research; any of the research questions and/or topics could be further studied in a more focused manner or in context of other games and different genres.Tiivistelmä. Tämä opinnäytetyö analysoi Undertale-videopelin dialogisuunnittelua ja pelimekaniikkaa. Tavoitteena on tunnistaa ja keskustella tekijöistä, jotka tukevat moraalista päätöksentekoa ja pelaajan roolia eettisenä toimijana, sekä löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Kuinka pelin dialogi edistää moraalista päätöksentekoa? Kuinka ongelmat, joita pelaajien on ratkaistava pelin aikana, edistävät moraalista päätöksentekoa? Kuinka tunteet liittyvät pelin pelaamiseen eettisellä tavalla? Pelitutkimus on tässä opinnäytetyössä käytetty pääasiallinen tutkimusmenetelmä ja tarkoituksena on yhdistää humanististen tieteiden ja pelisuunnittelun osa-alueet. Itse tutkimus tehtiin käyttämällä lähiluku-menelmää, kun taas analyyttisiin tarkoituksiin käytettiin pääasiassa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen (HCI) teoriaa. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pelaajan mielenmallien ja pelin vuoropuhelun sekä pelaajan toiminnan ja tunteiden välillä on vahva suhde pelitilanteissa. Pelin dialogi pyrkii aktiivisesti muuttamaan pelaajan aikaisempia mielenmalleja järjestelmästä, jonka kanssa he ovat tekemisissä tavalla, joka kannustaa moraaliseen päätöksentekoon pelin aikana. Se myös näyttää usein vetoavan pelaajan tunteisiin, usein inhimillistämällä vastustajat, sekä muistuttamalla pelaajaa hänen tekemiensä päätösten seurauksista pelin sisällä. Tunteilla on merkittävä rooli jokaisessa ihmisen ja tietokoneen välillä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, mukaan lukien pelitilanteissa. Tunteet mm. motivoivat toimintaa, mikä tarkoittaa, että ne ovat tärkeä osa ihmisten päätöksentekoprosessia. Lisäksi ongelmilla, jotka pelaajien on ratkaistava pelin aikana, ja näiden ongelmien esitystavalla on merkittävä vaikutus moraaliseen päätöksentekoon, sekä pelaajan herättämiseksi eettisenä toimijana. Tämän tutkimuksen tulokset ovat yhdenmukaisia ​​aikaisempien tutkimusten kanssa. Tämä tutkimus tarjoaa yleiskatsauksen siitä, miten pelimekaniikkaa ja dialogisuunnittelua voidaan käyttää moraalisen päätöksenteon mahdollistamiseen ja kannustamiseen pelin aikana. Vaikka näillä havainnoilla voi olla monia käytännön implikaatioita, etenkin pelisuunnittelun alalla, luo sie myös pohjaa mahdollisille jatkokysymyksille; mitä tahansa tutkimuskysymystä tai aihetta voitaisiin edelleen tutkia tarkemmin tai muiden pelien ja eri tyylilajien yhteydessä