Inkeriläisten paluumuuttajien kielitutkinnon synty keskustelussa

This is a study on impact, the meanings given to a language exam when the exam was launched. Ingrians are ethnic Finns who have been living in Russia for many generations. In order to immigrate to Finland on the basis of Finnish origin they have to prove Finnish language skills. The Ingrians’ language exam was designed to test if the residence permit applicant is at A2 level in Finnish. This study is based on both oral and written data. In this article I analyze parliamentary protocols and media texts. In addition to these written materials I have interviewed persons who worked on the language exam when it was designed. The topics analyzed construct a continuum between the Finnish identity (past) and moving to Finland (future), both in a text and between texts written over several years. Finally, this article discusses some implications concerning language testing in the future

Kielitutkinto ohjaa opetusta ja kannustaa puhumaan

This is a study on washback of a language exam in Ingrians’ language course in 2003–2016. Ingrians are ethnic Finns who have been living in Russia for many generations. In order to immigrate to Finland on the basis of Finnish origin they had to prove Finnish language skills in A2 level. In this research I analyze how the teachers describe the washback of the exam on their teaching. The teachers were working in Russia, teaching Finnish to Ingrians who intended to move to Finland. The data consists mainly of interviews with the teachers and with the specialists of the language exam committee. In the interviews I asked theteachers to describe how the exam has influenced teaching content and methods and the atmosphere in the classroom. The strongest washback was on teaching content and methods, especially oral exercises, students’ good motivation and transparent objectives for the language course.Tässä tutkimuksessa selvitetään vuosina 2003–2016 käytössä olleen kielitutkinnon vaikutuksia inkeriläisten paluumuuttajien paluumuuttovalmennukseen. Inkeriläisillä tarkoitan etnisiä suomalaisia, jotka ovat asuneet Venäjällä jo sukupolvien ajan. Voidakseen muuttaa Suomeen paluumuuttajastatuksen perusteella heidän piti suorittaa A2-tason kielitutkinto. Tutkimuksessa analysoin, kuinka opettajat kuvaavat tutkinnon vaikutusta opetukseensa. Opettajat työskentelivät Venäjällä ja opettivat suomea inkeriläisille, jotka aikoivat muuttaa Suomeen. Kurssin päätarkoituksena oli saavuttaa kielitutkinnossa vaadittu kielitaidon taso.Aineisto koostuu opettajien ja kielitutkintotyöryhmän asiantuntijoiden haastatteluista. Haastatteluissa pyysin opettajia kuvailemaan tutkinnon vaikutusta opetuksen sisältöön, menetelmiin ja luokkahuoneen ilmapiiriin. Keskeisimmiksi vaikutuksiksi nimettiin opetuksen sisältö ja tehtävätyypit, erityisesti puheharjoitukset, opiskelijoiden motivaatio ja kurssin selkeät tavoitteet

Family firm competitiveness and owner involvement

Purpose In many countries, small and medium-sizes enterprises (SMEs) are primarily responsible for wealth, economic growth, innovation and research and development. In this paper, the authors examine the impact of family ownership and owner involvement on the financial performance of unlisted Finnish SMEs. Design/methodology/approach This is an empirical paper using a random sample of 1,137 non-listed Finnish SMEs. Through regression analyses and robustness tests, the authors examine the effects of family management, family and employee ownership and involvement. Findings Using profitability measures, the authors find family-owned and controlled SMEs perform significantly better than non-family firms. The number of family members actively involved in daily business operations bears a significant negative relation to firm performance. In contrast, non-family firms in which owners are actively involved, provide comparable returns to family firms, suggesting that in non-family firms active involvement contributes to performance. The authors find that employee ownership in SMEs does not provide an efficient way to compensate employees since more dispersed ownership does not lead to higher performance. Research limitations/implications SME employee ownership does not provide an efficient way to compensate employees since more dispersed ownership does not lead to higher performance. Practical implications In the case of Finland, family ownership is an effective organisational structure. As the depth of the COVID pandemic remains uncertain, firms with committed ownership are key to the economic recovery. Originality/value The authors approach the family ownership and involvement issue from a different angle. Unlike earlier studies, the authors examine the impact of both family ownership and involvement on the financial performance of privately owned SMEs. This paper helps shed light on the role of family ownership and involvement as a possible explanatory factor of overall economic performance.©2022 Emerald Publishing Limited. This manuscript version is made available under the Creative Commons Attribution–NonCommercial 4.0 International (CC BY–NC 4.0) license, https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Identification of runs of homozygosity affecting female fertility and milk production traits in Finnish Ayrshire cattle

Inbreeding gives rise to continuous lengths of homozygous genotypes called runs of homozygosity (ROH) that occur when identical haplotypes are inherited from both parents. ROHs are enriched for deleterious recessive alleles and can therefore be linked to inbreeding depression, defined as decreased phenotypic performance of the animals. However, not all ROHs within a region are expected to have harmful effects on the trait of interest. We aimed to identify ROHs that unfavourably affect female fertility and milk production traits in the Finnish Ayrshire population. The estimated effect of ROHs with the highest statistical significance varied between parities from 9 to 17 days longer intervals from calving to first insemination, from 13 to 38 days longer intervals from first to last insemination and from 0.3 to 1.0 more insemination per conception. Similarly, for milk production traits ROHs were associated with a reduction of 208 kg for milk yield, 7 kg for protein yield and 16 kg for fat yield. We also found regions where ROHs displayed unfavourable effects across multiple traits. Our findings can be exploited for more efficient control of inbreeding depression, for example by minimizing the occurrence of unfavourable haplotypes as homozygous state in breeding programmes.yPeer reviewe

Multiple owners and productivity : evidence from family firms

We investigate the productivity of family owned small- and medium-sized enterprises (SMEs). Specifically, we examine whether productivity is influenced by the number of family owners and by family member involvement in daily operations. We find that the productivity of family firms is non-monotonically associated with the number of family owners and with the number of family members who work in the firm. Although prior empirical research has often been associated with positive effects, we identify problematic cases, especially when a few owners are involved. We document a negative effect on productivity if the firm has few but more than one family owner, and if the firm has two or three owners who are involved in daily business operations. In these cases, an external (non-family) Chair (CEO) might mitigate these effects stemming from the family ownership (family working in the firm). The results of our study have practical relevance and policy implications when it comes to questions concerning optimal governance.© 2021 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives License (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/), which permits non-commercial re-use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited, and is not altered, transformed, or built upon in any way.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2020

Yritystukien tutkimusjaoston ensimmäisessä raportissa kuvataan yritystukien kehitystä ja arvioidaan hallitusohjelman tukilinjauksia. Se sisältää myös katsaukset aihepiirin taloustieteellisestä teoriasta ja kotimaisesta vaikuttavuustutkimuksesta.Suorat tuet rajataan EU:n valtiontukisääntelyn mukaan ja verotukitiedot perustuvat valtiovarainministeriön arvioon. Vuonna 2019 suoria yritystukia maksettiin noin 1,5 miljardia euroa luokiteltaessa energiaveron palautukset suoriksi tuiksi. Vuosina 2012–2019 tuet kasvoivat ja niiden rakenne muuttui, kun energia- ja ilmastotuet lisääntyivät ja tuet TKI-toimintaan supistuivat. Verotukia on useita, yli 60. Niiden euromäärä ylittää selvästi suorien tukien vastaavan, vaikka arviot verotuista ovat suuntaa-antavia. Niiden perusteet tulisi määritellä nykyistä tarkemmin ja uusien tukien sijasta tulisi pyrkiä tukien karsimiseen. Tukien tilastointia tulisi myös vahvistaa.Hallitusohjelman merkittävimmät tukilinjaukset liittyvät energiatukiin, joita koskevat suunnitelmat ovat pääosin oikeansuuntaisia. Myös t&k -tukien lisäykset ovat lähtökohdiltaan perusteltuja. T&k -avustusten suurin kasvu tulee yritysvetoisesta TKI -paketista, jonka luonne on vielä selkiytymätön ja sisältää riskejä. Uudistuksissa tavoitteet tulisi täsmentää niin, että muutosten vaikutuksia voidaan arvioida ja verrata tavoitteisiin. Ekosysteemeille suunnatut tuet merkitsevät haastetta vaikuttavuusarvioinnille.</p

Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2021

Yritystukien tutkimusjaoston toisessa vuosiraportissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yritysten toimintaedellytyksiin sekä pandemian johdosta yrityksille kohdistettuja tukitoimia. Raportin painopiste on yrityksille myönnetyssä avustusmuotoisessa häiriörahoituksessa, mutta siinä kuvataan myös perinteisempien yritystukien toteutunutta kehitystä. Raportissa ns. koronatukia tarkastellaan sekä makrotalouden että yritystalouden näkökulmista. Suomessa käyttöön otettuja koronatukia vertaillaan lisäksi kansainvälisesti pyrkimyksenä löytää eroja ja yhtäläisyyksiä eri maiden välillä. Yritysten tukemiseen poikkeusoloissa ei ollut valmista mallia. Saatujen kokemusten ja tukien perusteiden vertailun perusteella erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian yhteydessä kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kriisin edetessä ja muuttaessa talouden rakenteita kehittämistukien osuus voi kasvaa. Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Kustannustuki edellytti puolestaan uutta lainsäädäntöä ja tuen käyttöönotto kesti suhteellisen kauan, ja tukimuodon sovittaminen yksityiskohdiltaan toimivaksi osoittautui vaikeaksi