EU Lobbying Through Everyday Practices : An ethnographic study on relational power in transnational in-house EU lobbying in Helsinki and Brussels 2017–2020

Vaikka EU lobbausta on tutkittu laajasti, arjen käytännöistä ja siitä, miten lobbarit ne ymmärtävät, tiedetään yllättävän vähän. Tämä väitöskirjatutkimus pyrkii ymmärtämään kansalaisjärjestöissä (NGO), ammattiliitoissa ja ammatillisisä yhdistyksissä (UA) ja talous- ja elinkeinoyhdistyksissä (TB) työskentelevien lobbareiden näkökulmasta EU-lobbauksen käytäntöjä Helsingissä ja Brysselissä, kun Euroopan vihreä kehityksen ohjelma oli syntymässä vuosina 2017–2020. Kansainvälisen politiikan tutkimusalalla käytäntöihin pohjautuvan tutkimuksen potentiaali on jäänyt suurelta osin huomiotta tutkittaessa EU:n lobbausta. Pohjautuen aiempaan alan käytäntötutkimukseen kansainvälisessä politiikassa, joka osoittaa, miten paitsi intressit ja maailmankatsomukset, myös käytännöt tekevät maailmanpolitiikkaa, tutkimuksen argumentti on, että käytännöt konstituoivat valtaa tehdä transnationaalia EU-lobbausta. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun pohjautuessa Bourdieu-lähtöiseen käytäntötutkimukseen, tutkimus kehittää teoreettista lähestymistapaa ymmärtää suhteellista valtaa EU-lobbauksessa kansainvälisen politiikan tutkimuskentällä. Empiiriset havainnot siitä, miten käytännöt konstituoivat valtaa tehdä EU-lobbausta puolestaan tuovat uutta keskeistä näkemystä transnationalismin, lobbaus tyylin ja suhteellisen vallan tutkimiseen EU-lobbauksessa. Metodologisesti tutkimus edistää EU-tutkimusta tarkastelemalla käytäntöjä jäsenvaltioissa ja Brysselissä valtioiden rajat ylittävällä etnografisella tutkimuksella. Tämän tutkimuksen kolme tutkimuskysymykset ovat: Miten in-house- lobbareiden habitus ja EU-lobbauksen transnationaalisuus linkittyvät valtaan tehdä EU lobbausta? Mitkä materiaaliset ja symboliset resurssit konstituoivat valtaa tehdä in-house EU-lobbausta? Sekä lopuksi, mille pohjautuu ”tunne EU-lobbauksesta” ja miten ulossulkeminen näyttäytyy transnationaalissa EU-lobbauksessa? Shadowing-seurannalla, passiivisella havainnoinnilla ja haastattelemalla kerätty etnografinen tutkimusaineisto koostuu Helsingissä ja Brysselissä toteutetun transnationaalisen kenttätyön aikana kerätystä havainnointiaineistosta, 59 puolistrukturoidusta haastattelusta ja tutkimuspäiväkirjojen muistiinpanoista. Tutkimus osoittaa, kuinka EU-lobbareiden habituksessa oleellista on tunne mukanaolosta ja asema, josta voi tehdä EU-lobbausta ja ymmärtää EU-politiikkaa ilman ilmeistä osallistumista. Lisäksi erilaiset dispositiot EU-lobbauksessa (in-house-lobbarit, konsulttilobbarit ja päättäjät) ovat ennemminkin suhteellisia kuin erottavia, kun aiempi kokemus EU-lobbauksesta ja muutokset asemassa otetaan huomioon pitkällä aikavälillä. Tutkimus tuo lisäksi esille, miten EU-lobbaus liittyy läheisesti EU:n politiikkaan. Oleellista EU-lobbauksessa onkin sopeutuminen EU-politiikan ajankohtaiseen nykytilaan ja EU-lobbauksen organisointi valtioiden rajat ylittävästi, jotta mukanaolo jäsenmaissa ja Brysselissä on relevanttia. Ajoittamisen ja tilallisuuden tarkastelu osoittaa kuitenkin, että EU- lobbauksen käytäntöjä ei voi ymmärtää pelkästään EU-politiikan näkökulmasta. Ajoitus EU-lobbauksessa linkittyy vahvasti siihen, mikä on kulloinkin EU-politiikassa ajankohtaista. EU-lobbaus tapahtuu nimittäin hiukan etukäteen ja pohjautuu jatkuvaan, pitkän tähtäimen mukanaoloon. Lisäksi EU:n lobbauksen tilallisuuden analysointi osoittaa, miten lobbareiden keskinäinen kanssakäyminen liittyy julkiseen ja suljettujen ovien takana tapahtuvaan EU-lobbaukseen. Näin ollen keskittyminen vain päättäjille näkyviin käytäntöihin paljastaa pelkästään osan EU-lobbauksesta. Tutkimalla suhteellisia resursseja tutkimus osoittaa, miten kyky tehdä in-house EU-lobbausta edellyttää taloudellisia resursseja, jotta EU lobbaus on mahdollista organisoida transnationaalisti. Lisäksi oleellista on transnationaali kokemus eri lobbauksen dispositioista, relevantti asema tunnustetussa organisaatiossa ja sopiva asema hierarkiassa (kulttuurinen pääoma) sekä kyvykkyys saavuttaa epävirallista tietoa verkostojen kautta (sosiaalinen pääoma). Mikä tärkeintä, luottamuksen voittaminen ja ylläpitäminen (symbolinen pääoma) on oleellista kompetentissa EU-lobbauksessa ja luottamus konstituoi valtasuhteita transnationaalissa EU lobbauksessa. Lobbareiden ja päättäjien jakama ymmärrys kompetentista EU-lobbauksesta on kuitenkin myös ulossulkeva. EU-lobbauksen ollessa vakiintunut tapa tulla kuulluksi EU:n päätöksenteossa, osaamattomuus EU-lobbauksen käytännöissä voi johtaa siihen, että osaamattomasti lobattu intressi ei tule kuulluksi. Tutkimus tuokin kokonaisuudessa esille sen, että merkitystä ei ole vain tiedon relevanssilla vaan myös lobbauskäytännöt konstituoivat valtaa tehdä EU-lobbausta. Merkittävää nimittäin on miten, milloin ja kuka lobbaa. Näin ollen EU-lobbauksessa on lopulta kyse kyvykkyydestä transnationaaliin EU-lobbaukseen pitkällä aikavälillä.Although EU lobbying has been extensively studied, surprisingly little is known about its everyday practices and how lobbyists understand them. This dissertation is an effort to understand EU lobbying practices from the perspectives of Helsinki and Brussels based lobbyists working in non-governmental organisations (NGOs), trade unions, and professional associations (UAs), or in trade and business associations (TBs) when the European Green Deal was emerging (2017–2020). The potential of the practice approach has been largely overlooked in International Relations (IR) research focusing on EU lobbying. Building on existing IR research, showing how not only interests and worldviews but also practices make world politics, this study argues that practices constitute the power to do transnational EU lobbying. By understanding EU lobbying through a Bourdieu-inspired practice approach, the study elaborates a theoretical approach to relational power in EU lobbying within IR research. The empirical observations herein, on how practices constitute the power to do EU lobbying, contribute to the existing literature on transnationality, lobbying style, and relational power in EU lobbying. Moreover, this research contributes to EU studies through multi-sited and transnational ethnographic research that enables to study practices across Member States and Brussels. The research questions are: How do in-house lobbyists’ habitus and the transnationality of EU lobbying relate to the power to do EU lobbying? What material and symbolic resources give the power to do in-house EU lobbying? And lastly, what constitutes a “feel for EU lobbying” and exclusion in transnational EU lobbying? The ethnographic research data, gathered through shadowing, non-participant observation, and interviews, comprises the observation dataset from transnational fieldwork in Helsinki and Brussels, 59 recorded semi-structured interviews, and research diary notes. The study shows how essential for the EU lobbyists’ habitus is the feeling of being in a disposition to do EU lobbying and to understand EU politics, without being very visibly engaged. Additionally, different dispositions in EU lobbying (in-house lobbyists, consultant lobbyists, decision-makers) are relational rather than separating, when previous experience of EU lobbying and changes in disposition are considered across a longer perspective. This study moreover illustrates how EU lobbying is closely related to EU politics. Thus, EU lobbying needs to adapt to what is current in EU politics and to be organised transnationally across Member States and Brussels to be considered relevant. However, analysing timing and spaces in transnational EU lobbying demonstrates that EU lobbying practices cannot be understood solely as the basis of EU politics. Timing in EU lobbying relates to timing in EU politics, but lobbying occurs slightly in advance and entails constant, long- term engagement. Moreover, analysing the relational spaces in EU lobbying illustrates how the practices taking place among lobbyists relate to the practices of public and closed-door EU lobbying. Thus, focusing solely on practices visible to decision-makers reveals only part of EU lobbying. By analysing relational resources, the study shows how the power to do in-house lobbying demands economic resources to be able to engage in EU lobbying transnationally. Moreover, previous transnational experience from different dispositions, relevant current positions in recognised organisations, and a suitable status in the hierarchy (cultural capital), as well as the ability to gain access to informal information through networks (social capital) is needed. Most importantly, gaining and maintaining trust (symbolic capital) is essential to competent EU lobbying, with trust constituting power relations within transnational in-house EU lobbying. However, the understanding of competent EU lobbying is also exclusive; incompetence in practices leads to exclusion from EU lobbying, both by decision- makers and fellow lobbyists. As EU lobbying is an institutionalised way to be heard in EU decision-making, interests lacking competent EU lobbying may not enter the debates. Overall, the research outlines how practices in EU lobbying constitute the power to do it: not only does the content of the lobbying matter, but also how, when, and by whom EU lobbying is done. Thus, the feel for EU lobbying is not about winning or losing one game, but about being able to do transnational EU lobbying across the long-term

TUULIVOIMALAITOSHANKKEEN VAIHEET

Työn tarkoituksena on laatia ohjeistus tuulivoimarakentamisesta kiinnostuneille sekä kertoa yleisesti tuulivoimasta. Tuulivoimarakentamiseen ja tuulivoimaloiden koko sijoitusprosessiin kuuluu monia vaiheita, jotka usein kohdistuvat päällekkäin. Prosessin hahmottaminen voi olla vaikeaa, joten työn tarkoituksena on laatia selkeä ohje jokaisesta prosessin vaiheesta ja niihin kuuluvista selvityksistä. Työ jakautuu yleisen tiedon osioon ja hankeosioon. Yleisen tiedon osiossa selvitetään perusasioita tuulesta ja tuulivoimasta, tuulivoimalatyypeistä sekä tuulivoimalan rakenteesta. Työn pääpaino on hankeosiossa, jossa lähdetään liikkeelle ideasta ja päädytään hankkeen toteuttamiseen ja tuulivoimalan käyttöönottoon. Ideasta syntyy hankkeen esiselvitystyö, jossa selvitetään, mitä tuulivoimahankkeen aloittaminen vaatii ja edellyttää. Alueen kaavoitus ja lupamenettelyissä selvitetään hankkeeseen vaikuttavat kaavat ja vaadittavat luvat. Tuulivoimatuotannon rakentaminen vaatii monenlaisia lupia, joiden edellytyksiä on syytä tarkentaa ja selvittää. Hankkeen toteutuksessa selvennetään konkreettisia toimia hankkeen sijoitusalueella, maanrakentamisesta loppumittauksiin. Tuulivoimalaitoshankkeen suunnittelussa on tärkeintä esiselvitystyö, sillä se ratkaisee kannattaako hanketta jatkaa. Ohje on perusrunko tuulivoimalaitoshankkeen toteuttamiseen.The object of the thesis was to prepare instruction of a wind farm and generally describe wind power. The whole placement process of a wind farm contains many phases which usually overlap. It may be difficult to conceive the whole process, so the purpose of this study was to draft a conducting survey and make an explicit instruction about each phase of the process. The study was divided into the general knowledge part and the project part. In the general knowledge part, we clarify essentials about wind, wind power, wind power plant types and also about structure of the wind power plant. The project part starts with an idea about constructing a wind farm and ends with implementing and commissioning a wind farm. The project idea includes project feasibility study where the main object was to study what it takes to build a wind farm. The location area planning and permission procedure included a research of what effects the plans and permissions possessed in the project. The project requires many different permissions which’ prerequisites are strictly determined. The project implementation clarified concrete operations in placement area of the wind farm’s from earthmoving to ending measurements. In planning of a wind power plant project the most important part is the feasibility study, because it determines; is the project worth to be continued. Instructions are main part when carrying out a wind power plant project

Anomaly Detection Through Container Testing: A Survey of Company Practices

Preprint of the conference paper: Anomaly Detection Through Container Testing: A Survey of Company Practices

Kohti avoimempaa lobbausta : Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla

Tässä tutkimuksessa selvitetään lobbauksen käytänteitä Suomessa valtiollisella tasolla lobbauksen kohteiden ja lobbareiden näkökulmasta. Lobbauksen käytänteissä erityisesti epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin. Lobbaus on suunnitelmallista toimintaa, jossa pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt sekä institutionaaliset järjestöt; sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi. Lobbauksessa keskeistä on vaikuttaa prosessin varhaiseen valmisteluvaiheeseen. Lobbauksen vaikuttavuus on yhteydessä lobbausorganisaation statukseen ja maineeseen sekä lobbarin henkilökohtaiseen osaamiseen. Tutkimus osoittaa tiettyjä puutteita lobbauksen avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hyödynnettävää. Epävirallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa jää usein pimentoon. Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, että lobbaamisen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisellä voi olla tavoiteltujen vaikutusten lisäksi toimijoiden välistä luottamusta rapauttavia vaikutuksia. Tutkimus perustuu laaja-alaiseen ja monitieteelliseen kirjallisuusanalyysiin, asiakirja-aineistoanalyysiin, haastattelu- ja havainnointiaineistoihin sekä kyselyaineistoon. Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterivalmistelua. Tämä on akateeminen tutkimus. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta oikeusministeriön näkemystä.This study examines the lobbying practices in Finland at central government level, from the viewpoint of the lobbying targets and the lobbyists. Informal lobbying activities in particular appear to play a key role. Lobbying is a systematic activity that aims to build trust between lobbyists and policy-makers through long-term relations. Lobbying is primarily targeted at government ministers and key officials at ministries. Whereas the central organisations of Finnish industries and various institutional organisations emerged as the most active lobbyists, the role of the trade unions was less significant. Attempting to exert influence at the early preparation stage of a process is essential. The effectiveness of lobbying correlates with the status and reputation of the lobbying organisation in question and with the personal competence of the lobbyist. The study shows certain shortcomings in the openness and transparency of lobbying in Finland. While there is plenty of official information available on lobbying, it does not easily lend itself for further use. Where lobbying takes part through unofficial channels, the nonpublic part in particular often remains in the dark. On the other hand, the results suggest that stepping up openness and transparency in lobbying may not only produce desired effects but also undermine trust between those involved. The study draws on an extensive multidisciplinary literature analysis, documentation analysis, interview and observation material, and survey data. The research was done within the framework of an investigation project financed by the Ministry of Justice as part of its preparations for a transparency register. This is an academic research publication. Its content is the responsibility of the data producers and therefore does not necessarily represent the view of the Ministry of Justic

Malli kokkauskurssista 7-12-vuotiaille ylipainoisille lapsille ja heidän vanhemmilleen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää kokkauskurssi 7-12-vuotiaille ylipainoisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tarkoituksena oli kartoittaa kokkauskurssin vaikutuksia perheiden ruokailutottumuksiin. Opinnäytetyöllämme halusimme tutkia onko kokkaamisella kokin ohjeistuksella positiivista vaikutusta perheiden ruokailutottumuksiin. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan vanhemmilla on tarvittavat tiedot terveelliseen ruokavalioon, mutta he eivät osaa käyttää niitä käytännössä. Kansainväliset tutkimukset ”Cooking with a chef” ja ”A food and activity in out of school hours care in Victoria” osoittavat, että kokkauksella kokin kanssa on positiivisia vaikutuksia ruokakäyttäytymiseen. Koulun ulkopuolisella terveyteen liittyvällä toiminnalla todetaan olevan vaikutus lasten terveelliseen elämäntapaan. Kurssille oli tarkoitus osallistua kuusi-seitsemän 2-4 hengen ryhmää. Kurssi olisi kestänyt seitsemän viikkoa ja se olisi sisältänyt informaatiota perustuen Suomen ruokasuosituksiin ja niiden perusteella kokkausta kokin laatimien reseptien mukaan. Tarkoituksenamme oli arvioida kokkauskurssin vaikuttavuutta kyselylomakkeen avulla. Sama lomake olisi jaettu sekä kurssin alussa, että lopussa. Opinnäytetyössämme käytetyt tutkimukset tukevat kokkauskurssia interventiona lihavuuden hoidossa sekä ehkäisyssä. Emme päässeet toteuttamaan opinnäytetyötämme käytännössä, mutta teoreettinen tieto tukee sitä, että kokkauskurssilla olisi ollut positiivisia vaikutuksia perheiden ruokailutottumuksiin. Jatkoehdotuksenamme opinnäytetyölle voisi olla se, että joku toteuttaisi käytännössä työmme ja näin voisi tarkastella toteutuvatko tulokset olettamallamme tavalla.The objective of this thesis was to arrange a cooking class for obese 7-12-year-old children and their parents. The purpose was to chart the effects of the cooking class on the eating habits of the families. With our thesis we wanted to study if cooking with a chef had positive effects on the family´s eating habits. According to the studies parents have the needed knowledge about healthy eating but they do not know how to utilize the information in real life. International studies Cooking with a Chef and A Food and Activity in out of School Hours Care in Victoria show that cooking with a chef has a positive influence on eating habits. Out of school healthy activities is shown to have an effect on the health habits of the children. The course was supposed to last for seven weeks consisting of six to seven groups of 2 to 4 people and it would have included information based on the Finnish nutrition recommendations. Thereafter, the cooking was supposed to be organized according to the recipes of the chef. Our purpose was to evaluate the effectiveness of the cooking class through a questionnaire. We were going to hand out the same questionnaire at the start and at the end of the course. The studies in our thesis indicate the fact that a cooking class functions as an intervention against obesity. We were not able to execute our thesis in practice but the theoretical framework supports the assumption that the cooking class would have had positive effects on the families. A future suggestion could put our study in practice in order to chart whether the results are as expected in the thesis

Porukassa kuntoon -hanke: Terveellinen ravitsemus

Kehittämistehtävämme liittyy Porukassa kuntoon -hankkeeseen ja sen tilaajana on Kajaanin ammattikorkeakoulussa toimiva Myötätuuli. Tehtävän tarkoituksena oli järjestää tietoiskutyyppien tapahtuma terveellisestä ravitsemuksesta armeijaikäisille nuorille miehille. Tavoitteena tässä kehittämistehtävässä oli herättää nuorten miesten kiinnostus valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja ravitsemustottumuksissa. Kehittämistehtäväämme ohjasi kysymys: - Miten järjestää lyhyessä ajassa tapahtuva tietoisku nuorille miehille niin, että he sisäistäisivät terveellisen ravit-semuksen periaatteet? Varu-tutkimuksen mukaan palveluksensa aloittaneet nuoret miehet, jotka ovat ikävuosiltaan lähinnä 18–20-vuotiaita, ovat nykyvuosina olleet reilusti aikaisempaa painavampia, vaikkakin pituus on pysynyt samoissa luke-missa. On myös huomattu että varusmiesten aerobinen ja lihaskunto ovat selkeästi heikentyneet 2000-luvulla. Keskeisenä teemana kehittämistehtävässämme oli terveellinen ravitsemus, jonka eri osa-alueita toimme konkreettisesti esille tietoiskutapahtumassa 3.4.2012 Kajaanin ammattikorkeakoululla liikuntasalissa. Materiaalin saimme osittain Myötätuulesta, osan toimme kotoamme ja maistiaiset hankittiin Myötätuulen kustantamana. Paikalla oli viisi tammikuussa 2013 armeijaan menevää nuorta miestä. Ravitsemuspisteen lisäksi esillä oli päihde- ja seksuaalipisteet. Kehittämistehtävämme perustuu luotettavaan ja ajanmukaiseen kirjallisuuteen, jonka pohjalta teimme osallistujille myös jaettavaksi pienen kaloritaulukon sekä Ravitsemus ja Liikunta tasapainoon oppaita, jotka hankimme Eviralta. Saamamme palautteen mukaan osa kertomistamme asioista oli jo peruskoulussa opittua, mutta myös uusia asioita tuli ilmi. Kehittämistehtävä kehitti ohjaus- ja opetustaitoamme tulevina terveydenhoitajina. Suunnittelimme ja kohden-simme tietoiskutapahtuman juuri armeija ikäisille nuorille miehille ja tapahtuma itsessään eteni suunnitelmiemme mukaisesti. Itse olimme tyytyväisiä onnistuneeseen tapahtumaan.This development assignment is part of the Getting Fit Together project commissioned by Myötätuuli, a learning environment at Kajaani University of Applied Sciences. The purpose of this assignment was to organize a workshop on healthy nutrition for young men at call-up age. The objective of this assignment was to intrigue interest in healthier nutrition and evoke a change of routines. The research question in this development assignment was: - How should a workshop be organized at short notice that it would intrigue interest in healthier nutrition and evoke a change of routines? The DefenceNutri Intervention study shows that in recent years the average weight of 18-20-year-old young men has increased significantly. Yet their average height has remained the same. Conscripts’ aerobic and muscular fitness have decreased significantly in the 2000th century. A central theme in this development assignment was healthy nutrition the different aspects of which were introduced in the workshop organised on April 3, 2012 at Kajaani University of Applied Sciences. The material for the workshop was provided by Myötätuuli and the authors. Myötätuuli sponsored all the snacks. Five young men who were to join the army in January 2013 participated in the workshop. In addition to healthy nutrition, information on intoxicants and sexuality was available at the workshop. This development assignment is based on reliable and up-to-date literature on the basis of which a calorie table was made for the participants. Nutrition and exercise guidebooks were provided by the Finnish Food Safety Authority Evira. The feedback showed that some of the information given at the workshop had been discussed in comprehensive school but that new information was also given. This development assignment improved our counseling and teaching skills as future public health nurses. The workshop was designed for and targeted at young men at call-up age, and it went as planned. We were very satisfied with the successful workshop

KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN KUNTOUTUSOSASTOLLA : Havainnointitutkimus

Tämä opinnäytetyö käsittelee oikeanlaista käsihygienian toteutumista potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. Hyvän käsihygienian avulla voidaan ehkäistä hoitoon liittyviä infektioita ja vähentää ylimääräisestä hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Oikeanlainen käsihygienia toteutuu parhaiten huolehtimalla käsien asianmukaisesta desinfektiosta. Tällä toimenpiteellä voidaan ehkäistä infektioiden leviämistä ja siten parantaa potilasturvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hoitajien käsihygienia toteutuu hoitotyössä erään sairaalan kuntoutusosastolla. Tutkimus oli havainnointitutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla 16:ta hoitajaa käytännön hoitotyössä tarkoitukseen laadittujen havainnointilomakkeiden avulla. Havainnointikertoja tuli yhteensä 117. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voitaisiin parantaa osaston käsihygienian toteutumista sekä potilasturvallisuutta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kuntoutusosaston käsihygienian toteutumisessa löytyi parannettavaa. Suurimmat kehittämiskohteet olivat riittävä käsihuuhteen annostelumäärä sekä käsien riittävä desinfektioaika. Näihin tulisi hoitohenkilökunnan kiinnittää työssään huomiota. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa vastaavanlaisen havainnointitutkimuksen, jonka avulla saisi selville onko käsihygienian toteutuminen parantunut osastolla.This thesis concerns the realization of appropriate hand hygiene regarding patient safety. Appropriate hand hygiene prevents healthcare-associated infections and reduces economical expenses. Good hand hygiene means most importantly appropriate hand disinfection during patient related care work. This procedure helps with infection control and improves patient safety. This thesis was executed by request of the hospital’s hygiene nurse. The purpose of this study was to research how hand hygiene is realized at a certain hospital’s rehabilitation department. This was an observation research. The research material was collected by observing 16 healthcare workers and using our own observation forms. 117 observations were made. The aim of this research was to produce information which could help improving hand hygiene and patient safety at the rehabilitation department. According to the results of the study improvement is needed in execution of hand hygiene. Mostly, amounts of hand disinfectant and time that was used to do hand rub were not at an adequate level. In the future, a similar study could take place. That would show if there has happened progress concerning hand hygiene comparing to our results

"Missä joukoissa seistään?" Gramscilaisessa viitekehyksessä toteutettu kriittinen diskurssianalyysi Maailmanpankin, Kiinan ja Venezuelan asemoitumisesta kehityspolitiikassa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Maailmanpankin, Kiinan ja Venezuelan asemoitumista kehityspolitiikassa kehitysavun antajina. Tarkastelen myös kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen mahdollista murrosta. Työssäni käytän gramscilaisita suuntauksista eniten näkemyksiä, jotka pohjautuvat Robert W. Coxin ja Stephen Gillin edustamiin suuntauksiin sekä hyödynnän työni pohjana Arne Ruckertin neogramscilaisella viitekehyksellä tekemiä tutkimuksia. Käyttämäni kriittinen diskurssianalyysi puolestaan pohjautuu Norman Faircloughin näkemyksiin. Toteutan tutkimukseni kriittisellä diskurssianalyysilla gramscilaisessa viitekehyksessä vertaamalla tarkastelemieni toimijoiden virallisissa julkilausumissa esiin tulevia köyhyyden vähentämisen diskursseja. Tarkastelen developmentalismin, uusliberalismin, osallistamisen ja globaalin osallistamisen diskursseja. Niiden katson perustuvan arvojärjestyksille, jotka olen johtanut kehityspolitiikan teoreettis-poliittisesta keskustelusta. Liittämällä esiintyvät diskurssit gramscilaisuuteen pohjautuvalla historiallisen materialismin metodilla kontekstiin, analysoin kehityspolitiikkaa toimintakenttänä ja toimijoiden asemoitumista siinä. Gramscilaisuudesta käytän muun muassa käsitteitä transnationaali johtajien luokka, transnationaali historiallinen blokki, transformaatio ja arkiajattelu. Nykyisen kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen eli historiallisen blokin katson rakentuneen YK:n vuosituhattavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille. Tutkimuksessani tarkastelen rikkooko Kiinan ja Venezuelan mahdollinen yhtäaikainen rooli kehittäjinä ja kehitettävinä kehityspolitiikan vakiintunutta rakennetta. Tarkastelen myös, miten Maailmanpankki reagoi mahdolliseen murrokseen ja miten toimijat oikeuttavat toimijuuttaan kehityspolitiikassa. Analyysini johtopäätöksenä on, että Kiinan johtava luokka on lähentynyt Maailmanpankin edustamaa transanationaalia johtajien luokkaa ja tullut entistä vahvemmin kehittäjäksi. Samalla Kiinan kaksoisrooli kehittäjänä ja kehitettävänä on väistynyt. Venezuela on puolestaan jäänyt edelleen kehitettävän rooliin sen popularistisen kehityspolitiikan pyrkimyksistä huolimatta. Siitä on tullut myös yhä enemmän Kiinan kehityspolitiikan kohde. Muutokset ovat tapahtuneet Kiinan äänimäärän lisäännyttyä Maailmanpankissa ja Venezuelan erottua muodollisesti Maailmanpankista. Kiina ja Venezuela oikeuttavat toimijuuttaan kehityspolitiikassa Maailmanpankista poiketen moraalisilla perusteilla ja narratiivisilla myyteillä, etenkin vetoamalla kehittyvien maiden väliseen yhteistyöhön ja solidaarisuuteen. Erityisesti Kiinan kohdalla tulisi kuitenkin nähdä näiden eettis-moraalisten oikeutusten taakse ja Kiinaa tulisi jatkossa tarkastella kehittäjänä kehityspolitiikassa sen muuttuneen roolin ja vahvistuneen kansainvälisen aseman mukaisesti. Kehityspolitiikassa perinteisesti pelkästään kehittyneitä maita koskeneet valvontamekanismit tulisikin ulottaa myös Kiinan koskeviksi sen tultua yhä vahvemmin kehittäjäksi kehityspolitiikassa, huolimatta sen kansainvälisestä kehittyvän maan statuksesta. Analyysini lopputuloksena on, että kehityspolitiikan vakiintunut rakenne ei ole muuttunut, sillä Kiinalla ja Venezuelalla on nykyisin kehityspolitiikassa vai yksi vahvempi rooli. Sen sijaan toimijoiden valta-asema ja niiden väliset suhteet ovat muuttuneet kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen sisällä. Maailmanpankki on onnistunut transformaation keinoilla ja etenkin lisäämällä Kiinan edustusta Maailmanpankin sisällä säilyttämään kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen ja lisäämään kehityspolitiikkansa kannatusta. Samalla on onnistuttu myös saamaan Kiina tukemaan entistä vahvemmin Maailmanpankin ajamaa kehityspolitiikkaa. Tämä voi tulevaisuudessa edistää Maailmanpankin toteuttaman osallistavan uusliberalismin vakiintumista hegemoniseksi arkiajatteluksi kehityspolitiikan historiallisen blokin sisällä. Asiasanat:Maailmanpankki, Kiina, Venezuela, kehityspolitiikka, gramscilaiset teoriat, kriittinen diskurssianalyysi

Helppokäyttöinen lomake -sivusto : saavutettavuus osana toteutusta

Tässä työssä käydään läpi web-pohjaisen ohjelman suunnittelu- ja toteutusprosessia saavutettavuus edellä. Opinnäytetyön osana on toteutettu ohjelmistoprojekti nimeltä Helppokäyttöinen lomake -sivusto, jonka avulla saavutettavuusvaatimuksia ja ratkaisuja käydään läpi tässä työssä. Toteutettu sivusto tarjoaa informaatiota siitä, kuinka web-lomakkeen komponentit kohtaavat siihen liittyvät saavutettavuuskriteerit. Ohjelma tarjoaa käyttäjälleen selkeän ja helposti lähestyttävän tavan saada informaatiota saavutettavan lomakkeen kehittämisestä, kansainvälisten saavutettavuusohjeistuksien WCAG 2.1 -kriteerien avulla. Sovellus on toteutettu yhteistyössä digitaalisen saavutettavuuden asiantuntijayrityksen Selko Digitalin kanssa. Aineistona on käytetty saavutettavuusasioita käsitteleviä sivustoja. Asiantuntijuutta projektiin tuo Selko Digitalin saavutettavuusasiantuntijat. Työn tavoitteena on lisätä tietoisuutta saavutettavuudesta ja sen huomioinnista ohjelmistoja kehittäessä. Tässä työssä esitellään toteutettu sivusto, käydään läpi sovelluksen vaatimukset ja paneudutaan sovelluksen suunnittelun ja kehityksen vaiheissa ilmenneisiin saavutettavuuspulmiin ja ratkaisuihin

"Missä joukoissa seistään?" Gramscilaisessa viitekehyksessä toteutettu kriittinen diskurssianalyysi Maailmanpankin, Kiinan ja Venezuelan asemoitumisesta kehityspolitiikassa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Maailmanpankin, Kiinan ja Venezuelan asemoitumista kehityspolitiikassa kehitysavun antajina. Tarkastelen myös kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen mahdollista murrosta. Työssäni käytän gramscilaisita suuntauksista eniten näkemyksiä, jotka pohjautuvat Robert W. Coxin ja Stephen Gillin edustamiin suuntauksiin sekä hyödynnän työni pohjana Arne Ruckertin neogramscilaisella viitekehyksellä tekemiä tutkimuksia. Käyttämäni kriittinen diskurssianalyysi puolestaan pohjautuu Norman Faircloughin näkemyksiin. Toteutan tutkimukseni kriittisellä diskurssianalyysilla gramscilaisessa viitekehyksessä vertaamalla tarkastelemieni toimijoiden virallisissa julkilausumissa esiin tulevia köyhyyden vähentämisen diskursseja. Tarkastelen developmentalismin, uusliberalismin, osallistamisen ja globaalin osallistamisen diskursseja. Niiden katson perustuvan arvojärjestyksille, jotka olen johtanut kehityspolitiikan teoreettis-poliittisesta keskustelusta. Liittämällä esiintyvät diskurssit gramscilaisuuteen pohjautuvalla historiallisen materialismin metodilla kontekstiin, analysoin kehityspolitiikkaa toimintakenttänä ja toimijoiden asemoitumista siinä. Gramscilaisuudesta käytän muun muassa käsitteitä transnationaali johtajien luokka, transnationaali historiallinen blokki, transformaatio ja arkiajattelu. Nykyisen kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen eli historiallisen blokin katson rakentuneen YK:n vuosituhattavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille. Tutkimuksessani tarkastelen rikkooko Kiinan ja Venezuelan mahdollinen yhtäaikainen rooli kehittäjinä ja kehitettävinä kehityspolitiikan vakiintunutta rakennetta. Tarkastelen myös, miten Maailmanpankki reagoi mahdolliseen murrokseen ja miten toimijat oikeuttavat toimijuuttaan kehityspolitiikassa. Analyysini johtopäätöksenä on, että Kiinan johtava luokka on lähentynyt Maailmanpankin edustamaa transanationaalia johtajien luokkaa ja tullut entistä vahvemmin kehittäjäksi. Samalla Kiinan kaksoisrooli kehittäjänä ja kehitettävänä on väistynyt. Venezuela on puolestaan jäänyt edelleen kehitettävän rooliin sen popularistisen kehityspolitiikan pyrkimyksistä huolimatta. Siitä on tullut myös yhä enemmän Kiinan kehityspolitiikan kohde. Muutokset ovat tapahtuneet Kiinan äänimäärän lisäännyttyä Maailmanpankissa ja Venezuelan erottua muodollisesti Maailmanpankista. Kiina ja Venezuela oikeuttavat toimijuuttaan kehityspolitiikassa Maailmanpankista poiketen moraalisilla perusteilla ja narratiivisilla myyteillä, etenkin vetoamalla kehittyvien maiden väliseen yhteistyöhön ja solidaarisuuteen. Erityisesti Kiinan kohdalla tulisi kuitenkin nähdä näiden eettis-moraalisten oikeutusten taakse ja Kiinaa tulisi jatkossa tarkastella kehittäjänä kehityspolitiikassa sen muuttuneen roolin ja vahvistuneen kansainvälisen aseman mukaisesti. Kehityspolitiikassa perinteisesti pelkästään kehittyneitä maita koskeneet valvontamekanismit tulisikin ulottaa myös Kiinan koskeviksi sen tultua yhä vahvemmin kehittäjäksi kehityspolitiikassa, huolimatta sen kansainvälisestä kehittyvän maan statuksesta. Analyysini lopputuloksena on, että kehityspolitiikan vakiintunut rakenne ei ole muuttunut, sillä Kiinalla ja Venezuelalla on nykyisin kehityspolitiikassa vai yksi vahvempi rooli. Sen sijaan toimijoiden valta-asema ja niiden väliset suhteet ovat muuttuneet kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen sisällä. Maailmanpankki on onnistunut transformaation keinoilla ja etenkin lisäämällä Kiinan edustusta Maailmanpankin sisällä säilyttämään kehityspolitiikan vakiintuneen rakenteen ja lisäämään kehityspolitiikkansa kannatusta. Samalla on onnistuttu myös saamaan Kiina tukemaan entistä vahvemmin Maailmanpankin ajamaa kehityspolitiikkaa. Tämä voi tulevaisuudessa edistää Maailmanpankin toteuttaman osallistavan uusliberalismin vakiintumista hegemoniseksi arkiajatteluksi kehityspolitiikan historiallisen blokin sisällä. Asiasanat:Maailmanpankki, Kiina, Venezuela, kehityspolitiikka, gramscilaiset teoriat, kriittinen diskurssianalyysi