How To Climb The Greasy Pole

If success is the guiding star in the murky firmament of this capitalist culture, never were the navigational lanes more visible than in two recent autobiographies of media moguls. "Confessions of an S.O.B." by Al Neuharth, founder of USA Today and builder of the Gannett media empire, and "Succeeding Against the Odds" by John Johnson, founder and publisher of Ebony and Jet magazines. recount the classic rags-to-riches, poverty-to-power story and, in the process, define the values struggle that is the issue of our time

Selvitys suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti 21.12.2017 (OKM/105/040/2017) selvityshenkilöt selvittämään, miten englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestäminen toteutetaan ja millaisia kustannuksia siitä aiheutuu. Rehtori Harri Rinta-aho ja dosentti Kati Mikkola luovuttivat selvityksen opetusministeriölle 9.3.2018. Selvityshenkilöt ovat kartoittaneet keskeisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Keskeisinä johtopäätöksinään selvityshenkilöt esittävät seuraavat näkökohdat ja suositukset: Englanninkielinen ylioppilastutkinto edellyttää englanninkielistä lukiokoulutusta, joka puolestaan edellyttää riittävää kysyntää. Englanninkielisen lukiokoulutuksen tarve ja toteuttamisedellytykset painottuvat maan suurimpiin kaupunkeihin. Tutkinnon suorittaminen tulee sitoa ensisijaisesti opetuskieleen, mutta tietyin kriteerein mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen on turvattava myös muille kuin englanninkieliset lukio-opinnot suorittaneille. Tutkinnon rakenne tulisi olla mahdollisimman samanlainen kuin suomen- ja ruotsinkielisessä tutkinnossa. Vieraskielisten kokelaiden (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) kohdalla on kuitenkin harkittava raportissa esitettyjä, nykyisestä poikkeavia ratkaisuja äidinkielen ja kotimaisten kielten kokeissa. Vähintään yhden kotimaisen kielen kokeen tulisi sisältyä englanninkieliseen ylioppilastutkintoon. Koevalikoiman tulee vastata suomen- ja ruotsinkielistä tutkintoa. Ylioppilastutkinto tulee jatkossakin suorittaa yhdellä tutkintokielellä. Englanninkielisen tutkinnon aiheuttamat lisäkulut on katettava valtion budjetista. Englanninkielisellä ylioppilastutkinnolla on edellytykset vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa kansainvälisesti ja tukea suomalaista koulutusvientiä. Englanninkielinen ylioppilastutkinto edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksi

Phosphodiester models for cleavage of nucleic acids

Nucleic acids that store and transfer biological information are polymeric diesters of phosphoric acid. Cleavage of the phosphodiester linkages by protein enzymes, nucleases, is one of the underlying biological processes. The remarkable catalytic efficiency of nucleases, together with the ability of ribonucleic acids to serve sometimes as nucleases, has made the cleavage of phosphodiesters a subject of intensive mechanistic studies. In addition to studies of nucleases by pH-rate dependency, X-ray crystallography, amino acid/nucleotide substitution and computational approaches, experimental and theoretical studies with small molecular model compounds still play a role. With small molecules, the importance of various elementary processes, such as proton transfer and metal ion binding, for stabilization of transition states may be elucidated and systematic variation of the basicity of the entering or departing nucleophile enables determination of the position of the transition state on the reaction coordinate. Such data is important on analyzing enzyme mechanisms based on synergistic participation of several catalytic entities. Many nucleases are metalloenzymes and small molecular models offer an excellent tool to construct models for their catalytic centers. The present review tends to be an up to date summary of what has been achieved by mechanistic studies with small molecular phosphodiesters

EUROOPAN PUOLUSTUSMARKKINOIDEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET SUOMALAISELLE PUOLUSTUSTEOLLISUUDELLE

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintaympäristö on ollut huomattavissa muutoksissa kylmän sodan päättymisen jälkeen. Perinteiset ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajat ovat hämärtyneet. Huomio on siirtynyt pois perinteisistä sodankäynnin uhkakuvista kohti uusia turvallisuusuhkia, kuten terrorismiin ja kyberuhkiin. Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksen lisäksi eurooppalaisiin asevoimiin ja puolustusmateriaalikauppaan on kohdistunut samaan aikaan taloudellisia ja poliittisia muutospaineita. Artikkelissa tarkastellaan näiden Euroopassa ja samalla Suomessa tapahtuvien muutosten vaikutuksia suomalaiselle puolustusteollisuudelle. Muutostekijöiden tarkastelussa painopiste on sotilaallisissa tekijöissä. Artikkelissa esitetyt muutokset haastavat kotimaisen puolustusteollisuuden nykyistä asemaa ja sen kilpailukyvyn edistymistä aiemmin näkemättömällä tavalla. Euroopan tarpeet painottuvat sekä suorituskykyjen että myös teknisen tutkimuksen ja kehittämisen painopisteiden perusteella varsin voimakkaasti kriisinhallinnassa tarvittaviin kykyihin. Symmetrisiin uhkiin vastaamiseksi tarvittavan puolustusmateriaalin kysyntä sen sijaan on supistumassa Euroopassa. Supistuksista johtuvan käytetyn materiaalin lisääntyvä tarjonta heikentää myös uusien vastaavien tuotteiden kysyntää. Sekä kysynnän supistuminen, että käytetyn materiaalin lisääntyvä kauppa ovat selviä uhkia puolustusteollisuudelle ja sen uusien tuotteiden tarjonnalle. Mahdollisesti lisääntyvä käytetyn materiaalin kauppa voi kuitenkin lisätä kysyntää näiden tuotteiden päivittämiselle ja modifioinnille. EU:n säädöspohjan muutokset tuovat sekä uhkia että mahdollisuuksia. Suurimpina uhkina ovat vastakauppojen vaikeutuminen sekä aiempaa useammin toteutuva kansainvälinen kilpailutilanne puolustusvoimien hankinnoissa. Mahdollisuutena on muualla Euroopassa aiemmin Suomea suljetumpana pysyneiden puolustusmarkkinoiden avautuminen vapaalle kilpailulle. Sekä uhkien torjuminen että mahdollisuuksien lunastaminen edellyttää suomalaiselta teollisuudelta kykyä tuottaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Suomalaisen puolustusteollisuuden vahvuudet, kuten hyvä tuntemus puolustusvoimien järjestelmistä ja toimintatavoista sekä ympäristöllisistä tekijöistä luovat hyvän perustan kilpailukyvylle kotimaassa tulevaisuudessakin ja tukee siten myös kilpailukykyä ulkomaille suuntautuvassa kaupassa. Puolustushallinnon materiaalipoliittiset linjaukset sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittisen teollisuuden ylläpidosta Suomessa ja teknologiahankkeiden suuntaamisesta kotimaiselle teollisuudelle tukevat kotimaisen puolustusteollisuuden elinvoimaisuutta, mutta eivät yksin voi siitä taata. ABSTRACT Security and defence political environment has changed radically in Europe since the Cold war. Traditional boundaries between states’ external and internal security have blurred. The focus of military threats has changed from symmetric to asymmetric threats. The economic crisis in Europe has forced countries to reduce their defence budgets. Simultaneously, European Commission has introduced a new directive for procurement of military and security equipment (directive 2009/81/EC) that facilitates cross-border procurement of defence material between EU Member States. This article discusses these changes and their implications to the Finnish Defence Industry. Both positive and negative implications were recognised. First, from the perspective of the military capabilities, the demand for military equipment designed to meet traditional threats is shrinking in Europe. This is a clear threat for the defence industry, whose current product portfolio consists primarily of such systems. However, the market for used surplus equipment is increasing and this provides new business opportunities in refurbishing and upgrading of materiel. The development of future military capabilities within Nato and EU are mainly focused on out-of-area operations against irregular threats. Second, the new directives by European Commission create both opportunities and threats for the Finnish defence industry. The prospect for liberalisation of the defence market in Europe is a potential opportunity for the industry. In contrast, the impediments to apply offsets as widely as previously produce immediate and negative effects to the Finnish defence industry, whose main customer is the Finnish Defence Forces. Countering the threats and taking advantage of the opportunities demand that the Finnish defence industry is competitive in the international markets. The strength of the Finnish defence industry is a profound understanding of the Finnish Defence Forces. This is the key to competitiveness in defence equipment procurement projects in Finland, which, in turn, supports creation and strengthening of competitiveness abroad. The current defence industrial strategy of the Finnish Ministry of Defence outlines that defence industry, critical for security of supply shall be retained in Finland. Likewise, it recognises that R&D programmes should primarily be carried out by the Finnish defence industry and academia. These measures support the vitality of the domestic defence industry also in future, but they alone cannot guarantee it

Ankle and knee extensor muscle effort during locomotion in young and older athletes : Implications for understanding age-related locomotor decline

Age-related reduction in muscle force generation capacity is similarly evident across different lower limb muscle groups, yet decline in locomotor performance with age has been shown to depend primarily on reduced ankle extensor muscle function. To better understand why ageing has the largest detrimental effect on ankle joint function during locomotion, we examined maximal ankle and knee extensor force development during a two-leg hopping test in older and young men, and used these forces as a reference to calculate relative operating efforts for the knee and ankle extensors as participants walked, ran and sprinted. We found that, across locomotion modes in both age groups, ankle extensors operated at a greater relative effort compared to knee extensors; however, slightly less pronounced differences between ankle and knee extensor muscle efforts were present among older men, mainly due to a reduction in the ankle extensor force generation during locomotion modes. We consider these findings as evidence that reduced ankle push-off function in older age is driven by a tendency to keep ankle extensor effort during locomotion lower than it would otherwise be, which, in turn, may be an important self-optimisation strategy to prevent locomotor-induced fatigue of ankle extensor muscles.Peer reviewe

One Screening Magnetic Resonance Imaging Sequence in Evaluation of Chondral and Meniscal Lesions of the Knee − A Pilot Study

This prospective study aimed to evaluate if chondral and meniscal lesions in symptomatic knees of osteoarthritis patients can be reliably identified using only one sagittal dual-echo MRI (Magnetic Resonance Imaging) sequence. MRI was performed on 13 patients after knee arthroscopy due to knee pain and clinically suspected osteoarthritis using a 1.5-Tesla scanner with knee coil and a sagittal dual-echo turbo spin-echo PD (Proton Density)- and T2-weighted sequence. The MRI and arthroscopic findings were then compared. Of 65 articular surfaces, 47 were damaged. For articular cartilage lesions, the overall sensitivity of MRI was 46.8%, specificity 72.2%, and diagnostic accuracy 53.9%, and for meniscal ruptures 81.2%, 66.7%, and 73.1%, respectively. The present study showed that the reliability of screening MRI of knees using only one sagittal dual-echo sequence does not suffice for diagnosis of chondral or meniscal lesions, and should therefore not replace routine knee MRI or diagnostic arthroscopy

Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi

Viime vuosina osaksi kokonaisturvallisuutta on nostettu tarve kehittää yksilön ja yhteiskunnan resilienssiä, eli kykyä sietää häiriö- ja kriisitilanteita sekä mukautua niiden jälkeiseen tilanteeseen. Raportissa tarkennetaan resilienssin merkitystä sekä esitetään keinoja edistää resilienssiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Resilienssi määritellään raportissa kolmivaiheisesti vastustuskyvyksi, toimintakyvyn säilyttämiseksi ja oppivaksi mukautumiseksi. Resilienssi ei ole vastaus mihinkään tiettyyn uhkaan, vaan liittyy ensisijaisesti yleiseen kykyyn mukautua häiriö- ja kriisitilanteisiin niiden tarkasta luonteesta riippumatta. Raportti esittelee neljätasoisen kokonaisresilienssin käsitteen, joka viittaa yksilön, yhteisön, valtioinstituutioiden ja kansainvälisen kytkeytyneisyyden resilienssitasojen yhteensovittamiseen. Raportti esittelee myös keinoja edistää, mitata ja arvioida resilienssiä. Erityisen keskeistä kokonaisresilienssin edistämiseksi ovat lapsuuden ja nuoruuden turvaverkot ja laadukas koulutus, tasokkaat ja saavutettavissa olevat sosiaali- ja terveysalan palvelut ja kriisityö, demokraattisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Lisäksi on keskeistä panostaa jatkossakin materiaalisen huoltovarmuuden selkärankana toimivien kansainvälisten yhteyksien kehittämiseen sekä laajemmin sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen tukemiseen. Myös ympäristö- ja resurssiturvallisuuden kysymykset on otettava entistä keskeisemmäksi osaksi kokonaisturvallisuusviitekehystä

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa (2017-2019) muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella

Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden toukokuussa 2017. Raportti tarjoaa tutkimustietoa tukemaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden valmistelua ja toteutusta, Suomen arktisen politiikan painopisteiden määrittelyä sekä julkista keskustelua arktisen alueen kehityskuluista. Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteensa tilanteessa, jossa yleinen arktisen politiikan toimintaympäristö on muuttunut entistä epävarmemmaksi erityisesti talouden ja turvallisuustilanteen osalta. Myös alueen hallintajärjestelmä on muutoksen tilassa. Arktisen neuvoston puheenjohtajamaan tehtävä on muuttunut ajan myötä samalla kun Arktinen neuvosto on kehittynyt, ja ulkopuoliset toimijat ovat entistä enemmän kiinnostuneet alueesta ja neuvostosta. Raportissa tarkastellaan arktisen alueen muutosta eri näkökulmista: ympäristön ja ympäristöongelmien kehitystä, yhteiskunnallisia kehityskaaria, poliittisia ja geopoliittisia muutoksia, sekä talouskehitystä ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Raportti tarkastelee, miten muutoksessa olevan alueen haasteisiin pyritään vastaamaan oikeudellisilla ja poliittisilla keinoilla, keskittyen erityisesti Arktisen neuvoston työhön. Raportissa tarkastellaan myös, mitä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarkoittaa Suomelle, ja miten Suomi voisi tehokkaasti viedä läpi puheenjohtajuuskautensa