Rakennustuotannon työnjohdon työ ja työkyky 2011

Tässä raportissa kerrotaan, millaista rakennustuotannon työnjohdon työ on ja millainen on heidän työkykynsä vuonna 2011. Lisäksi kerrotaan muutospaja -menetelmästä, jonka tavoitteena on työnjohdon työn ja työolojen kehittäminen. Raportissa käsitellään rakennustuotannon työnjohdolle ja työpäälliköille tehdyn kyselyn ja haastattelujen sekä työmaakäyntien ja hankeyritysten muutospajojen tuloksia

Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho)

Tämä raportti tarjoaa tietoa sekä työsuojelutarkastustoiminnan että työpaikkojen työsuojelutoiminnan kehittämisen tueksi. Julkaisu on suunnattu työsuojeluviranomaisille, työpaikkojen työsuojelutoimijoille ja työsuojelutoiminnan tutkijoille ja kehittäjille

Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys: pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena

Työterveyshuollon ja yritysten nykyistä tehokkaampi yhteistyö nähdään edellytyksenä työolojen ja työyhteisön kehittämiselle. Kuvaamme tässä tutkimuksessa pienten yritysten edustajien ja työterveyshuollon kokemuksia riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen tekemisestä yhdessä (ns. PIRA-toimintatapa), sen hyötyjä ja miten toimintatapaa voisi kehittää. Työpaikkaselvityksen ja riskinarvioinnin tekeminen yhdessä työterveysyhteistyössä kannattaa pienyrityksissä. Työterveyshuollon raportointiin käyttämä aika lyhenee sillä merkittävästi. Lisäksi työpaikat saavat käyttöönsä riskienhallintaohjelman ja tiedon työsuojelutoimintaohjelman tekemisestä. On tärkeää, että PIRA-kansio ymmärretään aidosti yrityksen omaksi työturvallisuus- ja työterveysriskien hallinnan työkaluksi ja yhteistyön välineeksi.1

Turvallisuusviestintä rakennusalalla

Työn tarkoituksena oli tutkia mitä on turvallisuusviestintä ja erityisesti miten turvallisuusviestintää toteutetaan rakennusalan organisaatiossa. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jonka avulla turvallisuusviestintää voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millainen on tutkimuskohteen turvallisuuskulttuuri? 2) Millaista työturvallisuusviestintää tutkimuskohteessa on? 3) Millainen käsitys tutkimuskohteessa on tietomallinnuksesta? Työturvallisuuden perustana ovat lait ja asetukset, jotka määrittelevät tietyn perustason. Tutkimuksen varsinainen viitekehys rakentui organisaatiokulttuurin, turvallisuuskulttuurin ja ilmapiirin sekä sisäisen viestinnän ympärille. Lisäksi käsiteltiin turvallisuusviestinnän aiempaa tutkimusta, riskejä ja riskiviestintää sekä tietomallinnusta. Tutkimusstrategiana oli laadullinen tutkimus. Aineisto hankittiin kahdeksan henkilön teemahaastattelulla kohdeorganisaatiossa. Haastatteluilla koottiin näkemyksiä turvallisuuskulttuurista,turvallisuusviestinnästä ja tietomallinnuksesta. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä teemoittelua käyttäen. Sekä haastatteluissa että aineistossa oli kolme pääteemaa: turvallisuuskulttuuri ja ilmapiiri, turvallisuusviestintä ja tietomallinnus. Tutkimuksen mukaan kohdeorganisaation turvallisuuskulttuuri lähtee organisaation johdosta hyvin vahvana. Alempana organisaatiossa turvallinen toiminta riippuu myös paljon henkilöistä ja heidän toimistaan sen hyväksi. Turvallisuus haluttaisiin saada vielä kiinteämmin osaksi koko rakentamisprosessia. Turvallisuusviestintää tehdään kohdeorganisaatiossa jatkuvasti osana arkipäivää, mutta sitä ei välttämättä tunnisteta, eikä osata nähdä tai käyttää tavoitteellisena työkaluna. Turvallisuusviestintää tulisi edelleen kehittää positiivisempaan ja suunnitelmallisempaan suuntaan, jolloin sen avulla olisi mahdollista tukea paremman turvallisuuskulttuurin muodostumista. Tietomallinnus puolestaan nähdään tulevaisuuden työkaluna. Vaatii kuitenkin vielä kehitystyötä kaikilta osapuolilta, ennen kuin tietomalli saadaan laajaan käyttöön työmailla