The development of emergency medical services benefit score : a European Delphi study

Publisher Copyright: © 2021. The Author(s).BACKGROUND: The helicopter emergency services (HEMS) Benefit Score (HBS) is a nine-level scoring system developed to evaluate the benefits of HEMS missions. The HBS has been in clinical use for two decades in its original form. Advances in prehospital care, however, have produced demand for a revision of the HBS. Therefore, we developed the emergency medical services (EMS) Benefit Score (EBS) based on the former HBS. As reflected by its name, the aim of the EBS is to measure the benefits produced by the whole EMS systems to patients. METHODS: This is a four-round, web-based, international Delphi consensus study with a consensus definition made by experts from seven countries. Participants reviewed items of the revised HBS on a 5-point Likert scale. A content validity index (CVI) was calculated, and agreement was defined as a 70% CVI. Study included experts from seven European countries. Of these, 18 were prehospital expert panellists and 11 were in-hospital commentary board members. RESULTS: The first Delphi round resulted in 1248 intervention examples divided into ten diagnostic categories. After removing overlapping examples, 413 interventions were included in the second Delphi round, which resulted in 38 examples divided into HBS categories 3-8. In the third Delphi round, these resulted in 37 prehospital interventions, examples of which were given revised version of the score. In the fourth and final Delphi round, the expert panel was given an opportunity to accept or comment on the revised scoring system. CONCLUSIONS: The former HBS was revised by a Delphi methodology and EBS developed to represent its structural purpose better. The EBS includes 37 exemplar prehospital interventions to guide its clinical use. Trial registration The study permission was requested and granted by Turku University Hospital (decision number TP2/010/18).Peer reviewe

The development of emergency medical services benefit score: a European Delphi study

BackgroundThe helicopter emergency services (HEMS) Benefit Score (HBS) is a nine-level scoring system developed to evaluate the benefits of HEMS missions. The HBS has been in clinical use for two decades in its original form. Advances in prehospital care, however, have produced demand for a revision of the HBS. Therefore, we developed the emergency medical services (EMS) Benefit Score (EBS) based on the former HBS. As reflected by its name, the aim of the EBS is to measure the benefits produced by the whole EMS systems to patients.MethodsThis is a four-round, web-based, international Delphi consensus study with a consensus definition made by experts from seven countries. Participants reviewed items of the revised HBS on a 5-point Likert scale. A content validity index (CVI) was calculated, and agreement was defined as a 70% CVI. Study included experts from seven European countries. Of these, 18 were prehospital expert panellists and 11 were in-hospital commentary board members.ResultsThe first Delphi round resulted in 1248 intervention examples divided into ten diagnostic categories. After removing overlapping examples, 413 interventions were included in the second Delphi round, which resulted in 38 examples divided into HBS categories 3–8. In the third Delphi round, these resulted in 37 prehospital interventions, examples of which were given revised version of the score. In the fourth and final Delphi round, the expert panel was given an opportunity to accept or comment on the revised scoring system.ConclusionsThe former HBS was revised by a Delphi methodology and EBS developed to represent its structural purpose better. The EBS includes 37 exemplar prehospital interventions to guide its clinical use.Trial registration The study permission was requested and granted by Turku University Hospital (decision number TP2/010/18).</p

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Viitotut muistot : Selvitys kuuroihin ja viittomakielisiin Suomen historiassa 1900-luvulta nykypäivään kohdistuneista vääryyksistä sekä niiden käsittelyyn tarkoitetun totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen edellytyksistä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2021 toteutettiin tutkimus Suomessa 1900-luvulta nykypäivään kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista vääryyksistä ja niiden käsittelyyn tarkoitetun sovintoprosessin käynnistämisestä. Yhteisöä on syrjitty koko tarkasteltavana olleen ajanjakson ajan. Syrjinnän takia monet yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet kielteisen kuvan itsestään ja yhteisöstään, siksi yhteisön kohtaamien vääryyksien käsittelyä on jatkettava yhteiskunnallisella tasolla. Toimenpidesuositukset: 1) Historiallisten vääryyksien kohtaamisprosessia on kutsuttava totuus- ja sovintoprosessiksi. 2) Prosessi on rajattava kuurouteen ja viittomakieliseen kulttuuriin kohdistuneisiin hävittämispyrkimyksiin ja niiden käsittelyyn. 3) Prosessiin osallistuville on taattava asianmukainen omakielinen psykososiaalinen tuki. 4) Prosessissa on huomioitava myös väärintekijöiden näkökulma ymmärtäen kunkin ajan yhteiskunnallinen konteksti. 5) Prosessi tulisi kohdistaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 6) Prosessin keskeisille toimijoille on tarjottava koulutusta ennen totuus- ja sovintoprosessin yksityiskohdista sopimista. 7) Prosessin sidosryhmien on sitouduttava prosessiin osoittamalla siihen tarvittavat resurssit. 8) Totuus- ja sovintokomission asettaminen on mahdollinen, kun komissiolla on tila toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen

Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kannustetaan kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälki. Tässä tutkimuksessa muodostettiin ohjauskeinoyhdistelmiä vahvistamaan kotitalouksien kulutuksen (asuminen, liikenne, ruoka, muut tavarat ja palvelut) ilmasto-ohjausta. Päästövähennysten lisäksi on arvioitu hyväksyttävyyttä, toteutettavuutta, oikeudellisia näkökohtia ja kustannuksia. Arviointiin osallistettiin tutkijayhteisöä Delfoi-menetelmällä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perustuu tarkasteluun ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT). Tutkimuksessa kehitettiin mallia ja päivitettiin tilannekuva Suomen kansantalouden kasvihuonekaasupäästöistä (julkinen kulutus, kotitaloudet, investoinnit) vuonna 2019 ja kotitalouksien kulutuksen aikasarja vuosille 2000–2021. Myös kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perusura ilmasto- ja energiapolitiikan valossa vuonna 2035 tuotettiin ENVIMAT-mallilla. Perusuran ja päästövähennyksiä vahvistavien keinojen yhdistelmällä voitaisiin pienentää kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä lähes puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Ohjausta tulisi vahvistaa liikkumistarpeeseen, kulkutapoihin ja sähköistymisen kohdentumiseen vaikuttamalla; ruokavaliomuutosta tukemalla; tavaroiden käyttöiän pidentämisellä; ja tavaroiden ja palveluiden vähähiilisyyteen vaikuttamalla.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisteripilotit loppusuoralla

Pilottiprojektin tulokset laaturekisterien toiminnan organisoimisesta kannustavat ¬jatkamaan työtä moniammatillisesti ja pitkäjänteisesti. Kansallinen koordinaatio on välttämätöntä laatu- ja vaikuttavuustiedon vertailukelpoisuuden ja hyödyntämisen varmistamiseksi

Monenlaiset oppijat englanninkielisessä kielikylpyopetuksessa : rakennusaineita opetusjärjestelyjen tueksi

Teaching content through a foreign language has a long tradition in the Finnish school history; it has been possible for over 20 years to complete compulsory education mainly in some other language than one’s mother tongue. In the Finnish National Curriculum, teaching in a foreign language and immersion education were officially mentioned for the first time in 2004. In spite of that, the national curriculum doesn’t give clear guidelines on how to organize the teaching in immersion education, therefore the school administration, the principals, and the immersion teachers carry a huge responsibility in enhancing immersion programmes. This research is a qualitative classroom research. Research material was collected by observing third grade English immersion teaching during two theme-teaching periods. In addition to that, the research material contains interviews with immersion teachers, field notes written during the observing periods, written materials by the pupils, and unofficial discussions and e-mail discussions with immersion teachers. To support the teachers and the teaching in an immersion classroom, we need more research information that focuses on the needs of diverse children in immersion education. In this research the term diverse child refers to all the children in the research classroom, children who all had their individual ability to learn. This research report will parse the main immersion principles to make them operate in a sensible, research based way in Finnish immersion schools. The planning and the organizing of the immersion teaching consist of the teaching and learning in the mother tongue as well as the teaching and learning in the immersion language. The main goal of in this research is to create a steady learning foundation in order to enable to get each child in immersion education to learn the basic contents and important concepts in the best way suitable for each child. At the same time it’s important to notice that the immersion language should be given abilities to enable learning the contents through the immersion language