Epigenetic Regulation of the Mammalian Cell

BACKGROUND: Understanding how mammalian cells are regulated epigenetically to express phenotype is a priority. The cellular phenotypic transition, induced by ionising radiation, from a normal cell to the genomic instability phenotype, where the ability to replicate the genotype accurately is compromised, illustrates important features of epigenetic regulation. Based on this phenomenon and earlier work we propose a model to describe the mammalian cell as a self assembled open system operating in an environment that includes its genotype, neighbouring cells and beyond. Phenotype is represented by high dimensional attractors, evolutionarily conditioned for stability and robustness and contingent on rules of engagement between gene products encoded in the genetic network. METHODOLOGY/FINDINGS: We describe how this system functions and note the indeterminacy and fluidity of its internal workings which place it in the logical reasoning framework of predicative logic. We find that the hypothesis is supported by evidence from cell and molecular biology. CONCLUSIONS: Epigenetic regulation and memory are fundamentally physical, as opposed to chemical, processes and the transition to genomic instability is an important feature of mammalian cells with probable fundamental relevance to speciation and carcinogenesis. A source of evolutionarily selectable variation, in terms of the rules of engagement between gene products, is seen as more likely to have greater prominence than genetic variation in an evolutionary context. As this epigenetic variation is based on attractor states phenotypic changes are not gradual; a phenotypic transition can involve the changed contribution of several gene products in a single step

Palkkatyytyväisyys valtionhallinnossa : Selitysmallin muotoilu ja testaus

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Osana valtionhallinnon 1990-luvun uudistusohjelmaa valtionhallinnon virastot on velvoitettu kehittämään myös palkkausjärjestelmiään. Perinteinen virkapalkkajärjestelmä on siis korvautumassa uusilla, työn vaativuuteen perustuvilla virastokohtaisilla palkkausjärjestelmillä. Vaikka palkkausjärjestelmien uudistamisen yhteydessä tavoitteeksi ei suoranaisesti ole mainittu työntekijöiden palkkatyytyväisyyden parantamista, tämä lienee kuitenkin uudistusten toivottavana pidettävä sivuvaikutus. Valtionhallinnon työntekijöiden palkkatyytyväisyyttä koskeva tietämys on kuitenkin vähäistä. Työn tutkimusongelmana on voidaanko valtionhallinnon työntekijöiden palkkatyytyväisyyttä selittää heidän itseensä tai heidän työyhteisöihinsä liittyvien tekijöiden avulla. Tämän selvittämiseksi on muotoiltu suomalaiseen valtionhallintoon soveltuva palkkatyytyväisyysmalli palkkatyytyväisyyden ja sen selittäjien suhteista. Mallin mukaan palkkatyytyväisyys määräytyy seitsemän arviointiprosessin, tarpeiden tyydyttymisen, palkan kasvamisen, myötävaikutuksen vertailun, muiden palkkaan vertailun, työpanoksen arvon vertailun, palkkahajonnan hyväksymisen ja palkkaporrastuksen hyväksymisen tuloksena. Palkkatyytyväisyyttä selittäviä tekijöitä ovat työntekijöiden tarpeet, joiden vaikutus kohdistuu ensimmäiseen arviointiprosessiin, ja palkkaeroja koskeviin sääntöihin kohdistuva työntekijän kuuliaisuus, jonka vaikutus kohdistuu kuuteen viimeksi mainittuun arviointiprosessiin. Ensisijaisten selittävien tekijöiden lisäksi palkkatyytyväisyyttä selittävät välillisesti henkilön työpanokset ja työstä saatavat palkinnot, hänen asenteensa sekä ympäristötekijät. Työpanoksia ovat työn ominaisuudet ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Työntekijän asenteet voidaan jakaa palkkausta koskeviin näkemyksiin ja arvoihin sekä yleisiin asenteisiin. Ympäristötekijät voivat olla organisaation sisäisiä tai ulkoisia ja molemmat edelleen ominaisuuksia tai asenteita. Kaikki nämä voivat vaikuttaa henkilökohtaisiin tarpeisiin. Lisäksi ne vaikuttavat palkkaeroja koskevia sääntöjä kohtaan tunnetun kuuliaisuuden ja siihen liittyvien arviointiprosessien väliseen suhteeseen. Työstä saatavat palkinnot, työntekijän yleiset asenteet sekä ympäristötekijät toimivat yleisinä palkanmääräytymissääntöjen hyväksymiseen vaikuttavina tekijöinä. Työpanosten ja palkkausta koskevien näkemysten kohdalla vaikutuksen ilmeneminen riippuu niiden yhteensopivuudesta tai yhteensopimattomuudesta palkanmääräytymissääntöjen kanssa. Mallista johdettujen hypoteesien toimivuutta on testattu Johtamiskulttuurin muutos ja tuloksellisuus ?tutkimushankkeen (JoKuMuu) vuoden 1998 kyselyaineistolla. Sekä kokonaisaineistolle että kaikille yksittäisille virastoille on etsitty regressioanalyysin avulla keskeisimmät palkkatyytyväisyyttä selittävät tekijät. Empiirisen aineiston valossa valtionhallinnon palkkatyytyväisyysmalli on pääpiirteissään toimiva. Ennakko-odotusten vastaiset tulokset ovat selitettävissä osin sillä, että kaikki hypoteesien testaamisessa käytetyt muuttujat eivät mittaa hypoteeseissa esitettyjä asioita. Osittain hypoteeseja on kuitenkin tarkennettava. Keskeisin muutos on uuden muuttujaryhmän, työhön suhtautumista koskevien asenteiden, lisääminen malliin. Myös tämän muuttujaryhmän kohdalla vaikutuksen ilmeneminen riippuu asenteiden yhteensopivuudesta tai yhteensopimattomuudesta palkanmääräytymissääntöjen kanssa

Proactive environmental systems:the next generation of environmental monitoring

In this article we envision factors and trends that shape the next generation of environmental monitoring systems. One key factor in this respect is the combined effect of end-user needs and the general development of IT services and their availability. Currently, an environmental (monitoring) system is assumed to be reactive. It delivers measurement data and computational results only if the user explicitly asks for it either by query or subscription. There is a temptation to automate this by simply pushing data to end-users. This, however, leads easily to an "advertisement strategy", where data is pushed to end-users regardless of users' needs. Under this strategy, the mere amount of received data obfuscates the individual messages; any "automatic" service, regardless of its fitness, overruns a system that requires the user's initiative. The foreseeable problem is that, unless there is no overall management, each new environmental service is going to compete for end-users' attention and, thus, inadvertently hinder the use of existing services. As the main contribution we investigate the nature of proactive environmental systems, and how they should be designed to avoid the aforementioned problem. We also discuss how semantics, participatory sensing, uncertainty management, and situational awareness link to proactive environmental systems. We illustrate our proposals with some real-life examples