Microbiology of Bartholin's Duct Abscess

Objective: The aim of the study was to determine the currently most frequent microbial findings in Bartholin's duct abscess

Comparing the taste-modifying properties of nanocellulose and carboxymethyl cellulose

The taste-modifying properties of nanofibrillar cellulose (NFC) and carboxymethyl cellulose (CMC) are compared for the first time. The samples were prepared in the form of gels, with and without added sweet and bitter taste components. As viscosity itself is known to affect taste perception, the viscosities of NFC and CMC samples were set to the same level as shear rates commonly found in the oral cavity. A trained panel of 10 assessors evaluated the bitterness and sweetness of the samples. Further, the assessors were given an opportunity to describe the samples in free words. The taste-modifying capacities of the thickening agents were at the same level when sweet compounds were added. However, CMC was better able to reduce the bitterness of quinine hydrochloride than NFC, which did not show any bitterness-reduction ability with the compound. This was unexpected, as our previous studies of NFC showed fairly high binding capacity with quinine. The open-ended responses revealed that the NFC-containing samples had an astringent sensation, while certain assessors observed a sensation of saltiness in the CMC samples. This may explain the inability of NFC to mask the bitterness of quinine hydrochloride, as astringency may act as a bitterness enhancer, while saltiness may suppress it. Both thickening agents were perceived as slightly bitter. Our study reveals the need for further assessment of the orosensory properties of NFC, particularly the magnitude and origin of its astringency, before it can be fully utilized in food industry applications.Peer reviewe

Effects of reindeer grazing and forestry on ground lichens in Finnish Lapland.

201

Vihapuhe tiedontarpeiden virittäjänä

Informaatiotutkimuksen päivät 2018

Poron laidunnuksen ja metsätalouden vaikutukset maajäkäliin

TutkimusselosteSeloste artikkelista: Akujärvi, A., Hallikainen, V., Hyppönen, M., Mattila, E., Mikkola, K. & Rautio, P. 2014. Effects of reindeer grazing and forestry on ground lichens in Finnish Lapland. Silva Fennica 48(3), article id 1153

Simple ways to improve nutrient content and health profile in different types of foodservice products

This study shows how two foodservice products, French fries with sausage (representing vice food) and vegetable and lentil soup (representing virtue food), can be reformulated to meet the nutritional recommendations without compromising consumer acceptance. The reformulation process involved recipe development and testing, including techniques such as salt reduction, fat quality modifications, and spicing solutions to compensate the flavor changes. The reformulated products were evaluated by both consumers (N = 123) and sensory professionals (N = 9). Consumer testing revealed no significant differences in overall pleasantness between the original and the reformulated products. However, the reformulated versions received higher ratings for smell and pleasantness of appearance. This suggests that it is possible to reformulate products with conventional nutrient profiles without negatively affecting consumer acceptance. The sensory professionals also evaluated the reformulated products similarly. The nutrient content of both products significantly improved following reformulation. The study concludes by recommending the widespread implementation of reformulation techniques in the foodservice industry. Authorities are encouraged to support this by providing funding for training in recipe modification techniques. In addition, closer cooperation and knowledge sharing among stakeholders in the food supply chain are recommended to further enhance the implementation of reformulation practices.© 2023 The Author(s). Published with license by Taylor & Francis Group, LLC. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/ licenses/by/4.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. The terms on which this article has been published allow the posting of the Accepted Manuscript in a repository by the author(s) or with their consent.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Luomukasvistuotannon kannattavuus ja tarjontaketjujen toimivuus Suomessa

Suomen luomukasvistuotannossa viljelypinta-alaltaan eniten tuotetaan ruokaperunaa (256 ha), porkkanaa (60,1 ha) ja sipulia (32,8 ha). Viljelmistä valta osa on pienehköjä alle 0,5 ha:n viljelmiä. Pienten tilojen lukuisa määrä ja isojen tilojen vähäinen määrä onkin kuvaavaa Suomen nykyisessä luomukasvistuotannossa. Mallilaskelmien perusteella luomusipulin ja -perunantuotanto oli kannattavaa. Porkkanalla luomutuotanto oli suurella tilakoolla kannattavaa, mutta ei pienellä. Yleisesti ottaen kannattavuus oli suurella tilakoolla parempi kuin pienellä. Hyvä sato, hävikin hallinta, sopivan koneistus ja työmenekin hallinta ovat tärkeimmät tekijät kannattavaan luomutuotantoon. Tällä hetkellä luomukasvisten korkea hinta ja alhainen jalostusaste ohjaavat tuotteet pääsääntöisesti kuluttajamarkkinoille, jossa on tapahtunut jakaantumista kahteen toimintatapaan; suoramarkkinointiin ja markkinointiin tukkujen kautta. Keräämämme haastatteluaineiston perusteella tuottajien kokoluokalla näyttäisikin olevan vaikutusta tuottajan luomukasvisten markkinointi- ja jakelukanavien valintaan. Pienet toimijat (tuotantopinta-ala alle 1 ha) suosivat suorajakelua ja myyntiä paikallisella tasolla: torimyynti, vähittäiskaupan myyntipisteet, pienet ammattikeittiöt (koulut, päiväkodit, ravintolat), ruokapiirit tai tilamyynti. Tämän tyyppinen toiminta edellyttää, että tuottaja itse hoitaa markkinoinnin, hintaneuvottelut, yhteydenpidon ostajaan sekä tuotteiden kuljetukset. Suorissa toimituksissa tuotteille asetetaan harvoin tiukkoja laatuvaatimuksia. Suuremmille toimijoille tukut tarjoavat hyvän jakelukanavan. Haastatelluista tiloista suuremmat, yli 1 ha:n alalla sipulia ja porkkanaa tuottavat tilat toimittavat tuotteitansa tukkujen kautta. Tyypillistä on, että suuremmat toimijat ovat ulkoistaneet tuotteiden markkinoinnin markkinointiyhtiölle tai pakkaamolle. Kaupan keskusliikkeet ja tukut asettavat hyvinkin tarkkoja laatuvaatimuksia tuotteille. Tukut ja keskusliikkeet haluavat toimia ammattimaisten toimijoiden kanssa, jotka tietävät jo toimintatavat ja -säännöt ja pystyvät toimittamaan riittäviä määriä tuotteita. Suomessa luomukasvisten tuottajahinnat ja tuotantokustannukset ovat selvästi korkeampia verrattuna vastaavaan tavanomaiseen tuotteeseen. Tuottajat kokevatkin, että kotimaisten luomukasviksien hintakilpailukyky verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin vastaaviin on säilytettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että luomutuotteen hinnan ero vastaavaan tavanomaiseen ei saa olla liian suuri tai pieni. Välittäjäporras toivoi ns. terveen hintatason säilymistä, jotta uudet viljelijät ja jatkajat kiinnostuisivat tulevaisuudessakin luomusta. Toisaalta luomukasvisten kysynnän kasvun kannalta välittäjäportaan ja ammattikeittiön näkemys oli, että hinnan tulisi olla lähempänä tavanomaisen vastaavan tuotteen hintaa. Jalostusta ei yleisesti ottaen pidetty houkuttelevana vaihtoehtona, sillä kotimaisen jalostamattoman luomukasviksen tuottajahinta on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Jalostustoiminta ei ole kiinnostavaa sen työläyden, investointivaatimusten ja toisaalta jalosteista maksettavan alhaisen hinnan takia. Jalostus nähtiin lähinnä merkityksellisenä hävikinhallinnan näkökulmasta. Jos hävikkiin menevä tavara voidaan ohjata järkevästi jalostukseen, sillä voi olla merkitystä tilan tuotannon kannattavuuden parantamisessa. Luomukasvisten alhainen jalostusaste ja korkea hinta vaikeuttavat niiden käyttöä ammattikeittiösektorilla. Koska suurimmilla toimijoilla on tällä hetkellä toimivat kanavat, olisi Suomessa kehitettävä lukumääräisesti suuren pienten tuottajien joukon ketjuja siten, että niiden tuotteet saavuttavat entistä helpommin kuluttajan. Lyhyisiin toimitusketjuihin perustuvaa toimintaa olisi kehitettävä tuottajien ja asiakkaiden yhteistyössä – oli sitten asiakas kuluttaja tai ammattikeittiö. Tarvitaan alueellisia rohkeita kokeiluja, yrittäjien verkostoitumista ja tiedon välittämistä kokeiluista laajemmin. Tavoitteeksi voisi asettaa toimivan ja kannattavan luomukasvisketjun rakentaminen niin tuottajan kuin asiakkaan näkökulmasta. Lyhyissä ketjuissa on panostettava tuotteiden tuoreuteen, laatuun ja makuun

Enhancing sustainable and competitive organic production in Finland

201

Comparing the taste-modifying properties of nanocellulose and carboxymethyl cellulose

The taste-modifying properties of nanofibrillar cellulose (NFC) and carboxymethyl cellulose (CMC) are compared for the first time. The samples were prepared in the form of gels, with and without added sweet and bitter taste components. As viscosity itself is known to affect taste perception, the viscosities of NFC and CMC samples were set to the same level as shear rates commonly found in the oral cavity. A trained panel of 10 assessors evaluated the bitterness and sweetness of the samples. Further, the assessors were given an opportunity to describe the samples in free words. The taste-modifying capacities of the thickening agents were at the same level when sweet compounds were added. However, CMC was better able to reduce the bitterness of quinine hydrochloride than NFC, which did not show any bitterness-reduction ability with the compound. This was unexpected, as our previous studies of NFC showed fairly high binding capacity with quinine. The open-ended responses revealed that the NFC-containing samples had an astringent sensation, while certain assessors observed a sensation of saltiness in the CMC samples. This may explain the inability of NFC to mask the bitterness of quinine hydrochloride, as astringency may act as a bitterness enhancer, while saltiness may suppress it. Both thickening agents were perceived as slightly bitter. Our study reveals the need for further assessment of the orosensory properties of NFC, particularly the magnitude and origin of its astringency, before it can be fully utilized in food industry applications

Influenza pH1N1 virus accumulated H275Y mutation neuraminidase during propagation in MDCK cells

Peer reviewe