Maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten täydennyskoulutus haastaa ammatillisen opettajuuden

Ammatilliset opettajat ovat maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten täydennyskoulutuksen avaintoimijoita. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien pätevyyden tunnustamisen tulee Suomessa perustua tutkintojen ja osaamisen vertailuun sekä ammattipätevyyden vaatimusten mukaisten täydentävien opintojen suorittamiseen. Vaatimuksia vastaavan täydennyskoulutuksen tarjoaminen asettaa ammatillisille opettajille ja koulutusjärjestelmälle monia haasteita. Tutkimus- ja asiantuntijatiedon valossa ulkomailla tutkinnon suorittaneiden tehokas täydennyskoulutus edellyttää työelämälähtöisyyttä, jatkuvuutta koulutuksen kertaluonteisen pilottitoiminnan sijaan, opetustarpeita vastaavien monimuotoisten opetusohjelmien ja opetusmuotojen kehittämistä sekä täydennyskoulutusverkoston rakentamista. Tämä katsaus tarjoaa ammatillisen opettajuuden kehittämisen välineeksi kaksitasoisen viitekehyksen. Siinä ammatillisen opettajan ydinosaamisen määrittely perustuu kansainvälisessä terveydenhuollon toimintaympäristössä tuotettuun viitekehykseen, joka jakautuu kahdeksaan osaamisalueeseen. Ydinosaamista täydentää maahanmuuttajataustaisia ammattilaisia pitkään opettaneiden opettajien (n=14) itsemäärittelyyn perustuvien kuvausten analyysi ammatillisesta opettajuudesta ja sen vaatimasta kulttuurienvälisestä erityisosaamisesta terveydenhuollossa. Kuvauksissa tulee laajasti esille myös maahanmuuttajataustaisten ammattilaisten täydennyskoulutuksen työelämälle ja oppilaitoksille asettamia vaatimuksia

Realising the promise of value-based purchasing:experimental evidence of medical device selection

Purpose: Despite the unparalleled importance of value within healthcare, value-based models remain underutilised in the procurement of medical devices. Research is needed to understand what factors incentivise standard, low-priced device purchasing as opposed to value-adding devices with potentially higher overall health outcomes. Framed in agency theory, we examine the conditions under which different actors involved in purchasing decisions select premium-priced, value-adding medical devices over low-priced, standard medical devices. Design/methodology/approach: We conducted 2 × 2 × 2 between-subjects scenario-based vignette experiments on three UK-based online samples of managers (n = 599), medical professionals (n = 279) and purchasing managers (n = 449) with subjects randomly assigned to three treatments: (1) cost-saving incentives, (2) risk-sharing contracts and (3) stronger (versus weaker) clinical evidence. Findings: Our analysis demonstrates the harmful effects of intra-organisational cost-saving incentives on value-based purchasing (VBP) adoption; the positive impact of inter-organisational risk-sharing contracts, especially when medical professionals are involved in decision-making; and the challenge of leveraging clinical evidence to support value claims. Research limitations/implications: Our results demonstrate the need to align incentives in a context with multiple intra- and inter-organisational agency relationships at play, as well as the difficulty of reducing information asymmetry when information is not easily interpretable to all decision-makers. Overall, the intra-organisational agency factors strongly influenced the choices for the inter-organisational agency relationship. Originality/value: We contribute to VBP in healthcare by examining the role of intra- and inter-organisational agency relationships and incentives concerning VBP (non-) adoption. We also examine how the impact of such mechanisms differs between medical and purchasing (management) professionals.</p

Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus muodosti vuoden 2023 alussa Suomeen 21 uutta hankintayksikköä, jotka tulevat ostamaan tavaroita ja palveluita vuosittain miljardeilla euroilla. Riittävä kilpailu on olennaista näiden hankintojen taloudellisen tehokkuuden kannalta. Tässä raportissa tutkittiin kilpailun määrää vuoden 2016 sote-hankinnoissa. Kilpailu on maantieteellisestä ja hankintayksikkökohtaisesta vaihtelusta huolimatta varsin vähäistä. Hankintoihin tuli keskimäärin noin 2,7 tarjousta. Raportissa arvioitiin myös muutamien tarjouskilpailun toteuttamistapojen yhteyttä kilpailun määrään ja tarjoajien osallistumisasteeseen. Ilmeni, että laatupisteytysten käyttö on yhteydessä alhaisempaan osallistumisasteeseen. Hankinnan ennakoidun arvon julkaisu on puolestaan yhteydessä korkeampaan osallistumisasteeseen. Tulosten perusteella hyvinvointialueiden kannattaisi panostaa kilpailun lisäämiseen esimerkiksi markkinavuoropuhelun, hankinnan kriteerien yksinkertaistamisen sekä hankintojen sopivan osittamisen kautta. Näihin toimiin voidaan rakentaa parempia kannusteita esimerkiksi kieltämällä hankintapäätöksen tekeminen sellaisissa kilpailutuksissa, joihin tulee vain yksi tarjous.nonPeerReviewe

Realising the promise of value-based purchasing:experimental evidence of medical device selection

Purpose: Despite the unparalleled importance of value within healthcare, value-based models remain underutilised in the procurement of medical devices. Research is needed to understand what factors incentivise standard, low-priced device purchasing as opposed to value-adding devices with potentially higher overall health outcomes. Framed in agency theory, we examine the conditions under which different actors involved in purchasing decisions select premium-priced, value-adding medical devices over low-priced, standard medical devices. Design/methodology/approach: We conducted 2 × 2 × 2 between-subjects scenario-based vignette experiments on three UK-based online samples of managers (n = 599), medical professionals (n = 279) and purchasing managers (n = 449) with subjects randomly assigned to three treatments: (1) cost-saving incentives, (2) risk-sharing contracts and (3) stronger (versus weaker) clinical evidence. Findings: Our analysis demonstrates the harmful effects of intra-organisational cost-saving incentives on value-based purchasing (VBP) adoption; the positive impact of inter-organisational risk-sharing contracts, especially when medical professionals are involved in decision-making; and the challenge of leveraging clinical evidence to support value claims. Research limitations/implications: Our results demonstrate the need to align incentives in a context with multiple intra- and inter-organisational agency relationships at play, as well as the difficulty of reducing information asymmetry when information is not easily interpretable to all decision-makers. Overall, the intra-organisational agency factors strongly influenced the choices for the inter-organisational agency relationship. Originality/value: We contribute to VBP in healthcare by examining the role of intra- and inter-organisational agency relationships and incentives concerning VBP (non-) adoption. We also examine how the impact of such mechanisms differs between medical and purchasing (management) professionals.</p

Tiedosta tekoihin – Hyvinvointialueiden tiedolla ohjaaminen ja vaikuttavuus : Valtiovarainministeriön Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeen loppuraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus loi valtioneuvostolle uuden merkittävän tehtävän eli hyvinvointialueiden ohjausvastuun, jonka valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö yhdessä jakavat. Uusi toimintaympäristö ja uusi tehtävä vaativat ministeriöille uudenlaista osaamista ja tiedonsaantioikeuksia. Näin ollen tietopohjan koordinaation ja resursoinnin tarve on olennaisesti muuttunut vanhasta kuntapohjaisesta mallista. On sovittava kansallisesti niin tiedon tuotannon kuin analysoinnin ja raportoinninkin vastuista ja varmistettava, että kullakin taholla on pääsy tehtävänsä kannalta olennaisiin tietoihin. Valtiovarainministeriön kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus -hankkeessa pureuduttiin hyvinvointialueiden ohjauksen tietopohjaan neljän kustannusvaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta keskeisen tietoteeman kautta. Näitä olivat sote-palvelujärjestelmän tiedot eli niin sanottu toimintatieto, taloustiedot, hankintatiedot ja toimitilatiedot. Hankkeen puitteissa toteutettiin jokaisella neljällä osa-alueella useita eri toimenpiteitä kuten selvityksiä ja pilotointeja. Näitä toimenpiteitä ja hankkeen tuotoksia on kuvattu laajasti tässä raportissa

Psykofyysinen fysioterapia kuntoutusmuotona : Kuntoutuksen vaikutukset ja hyödyt asiakas- ja ammattilaiskokemusten sekä kirjallisuuskatsauksen valossa.

Tämä arviointi koskee psykofyysisen fysioterapian soveltuvuutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Tutkimuksessa kuvataan psykofyysiseen fysioterapiaan liittyviä kokemuksia, vaikutuksia ja hyötyjä psykofyysisen fysioterapian asiakkaiden, asiantuntijoiden ja tieteellisten tutkimusten näkökulmasta. Analysoitavan aineiston muodostavat haastattelut ja kirjallisuuskatsaus. Psykofyysisen fysioterapian teemahaastattelut toteutettiin syksyn 2015 aikana Suomessa asuville neljälle psykofyysisen fysioterapian asiakkaalle ja viidelle alan asiantuntijalle. Psykofyysisessä fysioterapiatilanteessa asiakkaille on ollut uutta ja merkityksellistä tulla kohdatuksi ja kuulluksi oman kokemusmaailmansa kautta. Tämä näkyy mm. kiireettömyytenä kohtaamistilanteissa. Asiakkaat kokivat luottamuksellisen ja turvallisen terapiasuhteen itseään voimaannuttavana. Myös psykofyysisen fysioterapian asiantuntijoiden mukaan vuorovaikutuksen laatu nähtiin terapian perustana. Asiakkaan kokemusta ymmärtävä ja todentava lähestymistapa oli heidän kertomansa mukaan edellytys asiakkaiden omien voimavarojen ja kykyjen vahvistumiselle sekä tulokselliselle terapialle. Psykofyysiseen fysioterapiaan olennaisesti liittyvä kehollinen työskentely paransi niin asiakkaiden kuin terapeuttien mukaan kuntoutujien itsetuntemusta ja minäkuvaa kehonkuvan jäsentymisen myötä. Kehollinen työskentely ja liikekäsityksen laatu ja laajuus toimivat asiakkaan fyysisen toimintakyvyn edistämisen lisäksi itseymmärrystä rakentavina tekijöinä. Fyysisen toimintakyvyn paraneminen, kuten esimerkiksi asennon ja tasapainon hallinta sekä kävelyn varmentuminen lisäsivät asiakkaiden kokemuksen mukaan arjen sujuvuutta. Asiakkaat kertoivat myös pystyvyyden tunteensa ja mahdollisuutensa itsesäätelyyn lisääntyneen terapian ansiosta. Kirjallisuuskatsauksen tavoite oli selvittää psykofyysisen fysioterapian vaikutuksia tutkimalla alan tutkimusta viimeisen viidentoista vuoden ajalta. Alan tutkimuskirjallisuus oli runsasta ja temaattisesti moniulotteista. Siitä oli paikoin haastavaa tunnistaa psykofyysisen fysioterapian erityispiirteitä. Kartoittavan katsauksen päätulokset osoittivat, että kokonaisvaltaisella kehotietoisuustyöskentelyllä näyttäisi olevan keskeinen merkitys asiakkaan itsesäätelyn vahvistumiseen ja toimintakykyyn. Kehollinen työskentely vähensi asiakkaiden oiretuntemuksia ja lisäsi heidän itsensä hyväksymistä sekä vastaanottavuutta tuelle. Arvioitavan aineiston valossa psykofyysisen fysioterapian avulla voidaan kohentaa kuntoutujan työ- ja toimintakykyä sekä edistää terveyttä ja antaa ihmisille voimavaroja heidän oman elämänsä hallintaan. Erityisasiantuntemukseen perustuva kuntoutustoiminta on kuntoutujan tarpeista lähtevää ja yhteistyössä rakennettujen konkreettisten tavoitteiden ohjaamaa toimintaa. Kuntoutuja on kuntoutuksen aktiivinen toimija voimavarojensa mukaan. Arvioinnin mukaan psykofyysinen fysioterapia soveltuu Kelan järjestämään kuntoutukseen

Tanssi- ja liiketerapia kuntoutusmuotona : Kuntoutuksen vaikutukset ja hyödyt kirjallisuuskatsauksen, asiakaskokemusten ja ammattilaisten kokemusten valossa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tanssi- ja liiketerapian (TLT) soveltuvuutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Arvioinnissa on kuvattu tanssi- ja liiketerapian tuottamia vaikutuksia ja hyötyjä tanssi- ja liiketerapian asiakas- ja ammattilaiskokemusten sekä tieteellisten tutkimusten näkökulmasta. Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin realistista arviointitutkimusta, jossa määriteltiin tanssi- ja liiketerapiaa sekä sen merkitystä suhteessa Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja sitä ohjaaviin standardeihin. Aineiston keruu toteutettiin laadullisin menetelmin ja kirjallisuuskatsauksena. Arvioinnin tavoitteena on edistää tuloksellisten kuntoutusmuotojen valintaa ja käyttöä kuntoutujien toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tässä tuotettua arviointitietoa voi näin ollen hyödyntää Kelan järjestämän kuntoutuksen päätöksenteossa. Tanssi- ja liiketerapiasta löytyi suuri määrä kansainvälisiä ja kansallisia julkaisuja, joista kirjallisuuskatsaukseen valittiin TLT:n vaikuttavuutta ja vaikutuksia arvioivia katsauksia ja kokeellista tutkimusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Laadullista vaikutusten arviointia edustavat puolestaan tanssi- ja liiketerapiaan liittyvät teemahaastattelut, jotka toteutettiin syys-lokakuun aikana 2015 neljälle tanssi- ja liiketerapian asiakkaalle ja viidelle asiantuntijalle. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Tanssi- ja liiketerapian asiakkaat kertoivat arvostavansa erityisesti kokemaansa luottamuksellista, avointa ja tasavertaista vuorovaikutussuhdetta ja näkivät sen terapiasuhteeseen sitoutumisen edellytyksenä. Kokonaisvaltainen kehollisuuden huomiointi ja luova liike tarjosivat asiakkaille uudenlaisen ja aiempia terapiakokemuksia rehellisemmän ja merkittävämmän lähestymistavan sekä tärkeän ilmaisukanavan heidän omille tunteilleen ja ajatuksilleen. Terapiaprosessin myötä asiakkaat kertoivat itseymmärryksensä lisääntyneen ja itsesäätelykykynsä kehittyneen mikä näkyi myös arkisten toimintojen parempana sujumisena sekä keskeytyneisiin opintoihin ja työelämään paluuna. Haastatellut asiantuntijat toivat esiin turvallisen, sallivan ja asiakkaan toimijuutta kunnioittavan vuorovaikutussuhteen toiminnan lähtökohtana. TLT:ssä heidän kertomanaan on keskeistä ja asiakkaan eheytymistä tukevaa voimavaralähtöisyys sekä kolmen kokemustason kehollisuuden, tunnetason ja kognition integraatio. Arvioinnin mukaan tanssi- ja liiketerapia soveltuu Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuodoksi. TLT:n avulla voidaan kohentaa ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä edistää heidän terveyttään ja antaa ihmisille voimavaroja oman elämänsä hallintaan. TLT:n vaikuttavuudesta tehdään kasvavassa määrin ja määrätietoisesti tutkimusta, jonka tavoitteena on turvata edellytykset sille, että TLT:n terapeuttiset interventiot edistävät tehokkaasti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samaan aikaan korostetaan laadullisten ja dialogisten lähestymistapojen terapeuttista merkitystä. TLT:n erityisasiantuntemukseen perustuva kuntoutustoiminta on kuntoutujan tarpeista lähtevää ja yhteistyössä rakennettujen konkreettisten tavoitteiden ohjaamaa toimintaa. Kuntoutuja on kuntoutuksen aktiivinen toimija voimavarojensa mukaan

ABR-kuntoutus lapsiperheen arjessa : Arviointitutkimus Advanced Biomechanical Rehabilitation -kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja hyödyistä asiakaskokemusten ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta kuvattuna.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida CP-vammaisten lasten kuntoutukseen kehitetyn ja biomekaniikkaan perustuvan ABR-kuntoutuksen (eng. Advanced Biomechanical Rehabilitation) soveltuvuutta Kelan järjestämään kuntoutukseen. Tutkimuksessa kuvattiin ABR-kuntoutukseen liittyviä kokemuksia, vaikutuksia ja hyötyjä ARB-kuntoutusta toteuttavien perheiden ja tieteellisten tutkimusten näkökulmista. Tutkimuksellisena lähestymistapana käytettiin realistista arviointitutkimusta, jossa määriteltiin ABR-kuntoutusta ja sen merkitystä ja arvoa suhteessa Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Aineiston keruu toteutui laadullisin menetelmin ja kirjallisuuskatsauksena. Arvioinnin tavoitteena oli edistää tuloksellisten kuntoutusmuotojen valintaa ja käyttöä kuntoutujien toimintakyvyn vahvistamiseksi. Tietoa voi siten hyödyntää Kelan järjestämään kuntoutuksen päätöksenteossa. ARB-kuntoutuksen teemahaastattelut toteutettiin syyskuussa 2015 kolmelle CP-vammaiselle lapselle ja yhdeksälle vanhemmalle tai isovanhemmalle. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Lapset kokivat ABR-kuntoutuksen pääosin miellyttäväksi, kipuja lievittäväksi sekä päivittäisiä toimintoja, kuten siirtymisiä ja pukeutumisia helpottaviksi. Vanhemmat ja isovanhemmat pitivät ABR-kuntoutusta konkreettisena keinona vaikuttaa lapsen ja samalla koko perheen hyvinvointiin ja autonomian tunteeseen. ABR-harjoitteiden koettiin vähentävän lapsen kipuja, vahvistavan kudosrakenteita ja luovan täten parempia edellytyksiä lapsen arjen suorituksille, kuten asennon ylläpitämiselle ja asennosta toiseen siirtymiselle. ABR-kuntoutuksen koettiin helpottaneen myös lapsen ruokailu- ja avustustilanteita sekä kommunikointia. Positiivisten kokemusten ohella haastateltavat vanhemmat ja isovanhemmat kokivat ABR-kuntoutuksen fyysisesti melko raskaaksi, aikaa vieväksi, perheen sisäisen ajankäytön suunnittelua edellyttäväksi ja taloudellisesti kalliiksi investoinniksi, jota haastoi lisäksi ympäristön ajoittainen epäilevä suhtautuminen ABR-kuntoutusta ja perheen valintoja kohtaan. Kirjallisuuskatsauksen viiteaineistosta seuloutui lopulliseen analyysiin seitsemän julkaisua, joista keskeisin oli Marc Driscollin ja Leonid Blyumin kolmivuotinen prospektiivinen ABR-kohorttitutkimus (2012–2014) ja sitä koskeva, osin käsikirjoitusvaiheessa oleva ennakkoaineisto. Ennakkotulosten perusteella tutkijat päättelivät, että CP-vammaisten lasten tiivis kuntoutus soveltuu vaikeasti CP-vammaisten (GMFCS-luokka 4 ja 5) terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Kun CP-lasten kuntoutusta oli tehty 36 kuukautta (ρ 55,54 pisteeseen). CP-vammaisten karkeamotoriikkaa ja selkärangan stabiliteettia istuma-asennossa koskevat tutkimustulokset viestivät niin ikään ABR-kuntoutuksen puolesta. Kokonaisuutena suoraan ABR-kuntoutukseen liittyvä tieteellinen tutkimus oli vielä vähäistä. Uusi tieteellinen kirjallisuus sidekudoksen merkityksestä ihmisen toisena tukirankana tarjoaa kuitenkin osaltaan tukea ABR-kuntoutuksessa hyödynnettävälle sidekudoksen merkityksen ymmärtämiselle