Auswahlkriterien für externe Asset Manager und Anlagegrundsätze : eine Untersuchung von 35 Schweizer Pensionskassen

StudieDas wirtschaftliche Umfeld mit geringem Wachstum, tiefen Zinsen und volatilen Finanzmärkten fordert die Schweizer Vorsorgeeinrichtungen. Hinzu kommen die demographische Entwicklung (höhere Lebenserwartung) sowie die von der Politik festgelegten Parameter wie BVG-Umwandlungssatz oder die Mindestverzinsung. Die Pensionskassen stossen bei der Finanzierung der Leistungen an ihre Grenzen. Die Zinsen galten neben den Sparbeiträgen von Arbeitgebern und Arbeitnehmern in der beruflichen Vorsorge lange Zeit als „dritter Beitragszahler“. Diese Rolle ist mehr denn je in Frage gestellt. Im Herbst 2015 gab der Bundesrat bekannt, dass er den BVG-Mindestzinssatz für 2016 auf 1.25% senkt – auf das tiefste Zinsniveau seit Inkrafttreten des Gesetzes über die berufliche Vorsorge (1985). Den steigenden Anforderungen an die Finanzierbarkeit der 2. Säule kann nicht nur mit Anpassungen auf der Anlageseite begegnet werden. Notwendig ist auch die Kürzung von Leistungen. Damit einher muss die Entpolitisierung der beruflichen Vorsorge gehen. Die Umverteilung hat zu grosse, nicht haltbare Dimensionen angenommen und die Generationensolidarität wird in der beruflichen Vorsorge zunehmend in Frage gestellt. Die Vorsorgeeinrichtungen unterliegen wie andere Anleger den Verwerfungen an den Finanzmärkten. Mit einer weiteren Professionalisierung im Anlagebereich und einer aktiveren Wahrnehmung ihrer Rolle als bedeutende Investoren können jedoch Voraussetzungen geschaffen werden, um die Zukunft erfolgreich zu meistern

Cavity sideband cooling of trapped molecules

The efficiency of cavity sideband cooling of trapped molecules is theoretically investigated for the case where the IR transition between two rovibrational states is used as a cycling transition. The molecules are assumed to be trapped either by a radio-frequency or optical trapping potential, depending on whether they are charged or neutral, and confined inside a high-finesse optical resonator which enhances radiative emission into the cavity mode. Using realistic experimental parameters and COS as a representative molecular example, we show that in this setup cooling to the trap ground state is feasible

The Role of Ergonomics in Suporting Supply Chain Performance in Manufacturing Companies: a Literature review

Nowadays companies are required to work more productive yet maintain good quality. To increase productivity, company needs a conducive effort to optimize the work system. Supply chain management (SCM) is one form of competitive advantages that is applied to every industrial system. There are many factors which can influence the supply chain performance (SCF).Ergonomics is deemed to be one of significant drivers for SCF. This paper proposes and discusses the concepts related to ergonomics which is considered as macro ergonomics in supply chain system. SCM has been seenas macro ergonomicsconcerning on organization, people, tecgnology, information and resources. This paper shows the importance of ergonomicsat the inbound logistics (includes receiving, storing, inventory control and internal distribution management) and outbound logistics (the activites to get the finished product to customer) which are regarded as the critical supply chain activities. Ascientific literature review on ergonomics as a critical determinant for SCF is discussed and provided as a theoretical contribution for further research related to the role of ergonomic to support supply chain performance

Übergabe an die Erben der Buchhandlung "Brüder Suschitzky". Gemeinsame Restitution der Universitätsbibliotheken der Universität Wien und der Wirtschaftsuniversität Wien (Wien, 30. April 2019)

In einer gemeinsamen Übergabezeremonie restituierten am 30. April 2019 die Universitätsbibliotheken der Universität Wien und der Wirtschaftsuniversität Wien sechs Bücher an die Nachfahren der Wiener Buchhandlung "Brüder Suschitzky"

Direction of Dependence Between Specific Symptoms of Depression : A Non-Gaussian Approach

Psychopathology could arise from direct interactions between symptoms. Evidence suggests that the mechanisms underlying somatic and cognitive-affective symptoms of depression are different. The aim of this study was to explore dynamic associations among cognitive-affective depression criteria. We used distribution-based direction of dependence models, which estimate whether the presence of symptom A is more likely to depend on the presence of symptom B than vice versa. We analyzed six large samples of adults from the United States (N = 34,963) and conducted a simulation study to test the performance of the algorithm with ordinal variables and a second simulation study focusing on Type I error. Our results were consistent with the literature: Depressed mood and anhedonia were reactive to changes in other symptoms, whereas suicidality may reinforce other symptoms or reflect factors doing so. We discuss the results in the context of other empirical findings and theories of depression, reflect on the potential of these methods in psychopathology, and consider some practical implications.Peer reviewe

Between Imagined Communities and Communities of Practice - Participation, Territory and the Making of Heritage

Community and participation have become central concepts in the nomination processes surrounding heritage, intersecting time and again with questions of territory. In this volume, anthropologists and legal scholars from France, Germany, Italy and the USA take up questions arising from these intertwined concerns from diverse perspectives: How and by whom were these concepts interpreted and re-interpreted, and what effects did they bring forth in their implementation? What impact was wielded by these terms, and what kinds of discursive formations did they bring forth? How do actors from local to national levels interpret these new components of the heritage regime, and how do actors within heritage-granting national and international bodies work it into their cultural and political agency? What is the role of experts and expertise, and when is scholarly knowledge expertise and when is it partisan? How do bureaucratic institutions translate the imperative of participation into concrete practices? Case studies from within and without the UNESCO matrix combine with essays probing larger concerns generated by the valuation and valorization of culture.Community and participation have become central concepts in the nomination processes surrounding heritage, intersecting time and again with questions of territory. In this volume, anthropologists and legal scholars from France, Germany, Italy and the USA take up questions arising from these intertwined concerns from diverse perspectives: How and by whom were these concepts interpreted and re-interpreted, and what effects did they bring forth in their implementation? What impact was wielded by these terms, and what kinds of discursive formations did they bring forth? How do actors from local to national levels interpret these new components of the heritage regime, and how do actors within heritage-granting national and international bodies work it into their cultural and political agency? What is the role of experts and expertise, and when is scholarly knowledge expertise and when is it partisan? How do bureaucratic institutions translate the imperative of participation into concrete practices? Case studies from within and without the UNESCO matrix combine with essays probing larger concerns generated by the valuation and valorization of culture

Maankäyttösektori EU:n ilmastopolitiikassa vuoden 2020 jälkeen : EU:n asetusehdotuksen COM(2016)479 final vaikutukset Suomen kannalta

EU:n komissio antoi 20.7.2016 asetusehdotuksen maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (Land Use, Land-Use Change and Forestry, jäljempänä LULUCF) sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin (COM/2016/479 final). Komissio katsoo, että LULUCF-sektorille tarvitaan tilinpitosäännöt vuoden 2020 jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyy. Asetuksen tarkoituksena on asettaa jäsenmaille LULUCF-sektoria koskevat velvoitteet, joilla varmiste-taan EU:n kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteen täyttyminen 2021–2030, antaa säännöt LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien tilinpitoon ja tilien tarkastamiseen, sekä velvoitteiden noudattamiseen. Ehdotus tuo uutena LULUCF-sektorille velvoitteita varmistaa, että vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 päästöt eivät ole poistumia suuremmat. Tilinpitoluokkia ehdotukseen sisältyy kuusi: metsitys, metsäkato, hoidettu metsämaa, hoidettu viljelysmaa, hoidettu ruohikkomaa ja hoidetut kosteikot. Luokista viisi ensimmäistä ovat maille pakollisia, hoidetut kosteikot voitaisiin maan niin halutessaan myös sisällyttää tilinpitoon. Metsityksen ja metsäkadon tilikauden nettopäästöt/-poistumat laskettaisiin mukaan velvoitteeseen täysimääräisinä. Viljelysmaan, ruohikkomaan ja kosteikkojen tasetta verrattaisiin vuosien 2005–2007 keskiarvoiseen tilanteeseen. Metsämaan laskentaan ehdotetaan kansallisesti määritettyä metsien vertailutasoa. Vertailutasoa voidaan pitää eräänlaisena tavoitetilana, ja jos se saavutetaan, maa voisi laskea todettujen nettopoistumien/-päästöjen ja vertailutason erotuksen hyödykseen. Tälle laskennalliselle nielulle asetettaisiin kuitenkin kattoluku, joka määrittäisi kuinka paljon nielua voidaan käyttää LULUCF-sektorin velvoitteen täyttämiseen. Laskennalliset päästöt sen sijaan olisivat mukana kokonaisuudessaan. Metsien vertailutason laskenta, ottaen huomioon ehdotuksessa sille esitetyt kriteerit, on haasteellista. Lisäksi vertailutason tulisi perustua nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja käytön intensiteettiin, niin kuin on dokumentoitu vuosille 1990–2009. Ehdotuksesta ei selviä mitä metsien käytön intensiteetillä tarkoitetaan ja kuinka se voitaisiin määrittää. Asetusehdotuksen määrällisiä vaikutuksia Suomelle arvioitiin soveltamalla ehdotuksen laskentasääntöjä Luken laatimiin maatalouden, metsämaan ja maankäytön muutosten skenaarioihin. Laskelmien mukaan metsistä saatava ehdotuksen mukainen maksimihyöty 25 milj. CO2 ekvivalenttitonnia, ei riittäisi kattamaan muista tileistä aiheutuvia päästöjä. Suurin päästö aiheutui metsäkadosta, noin 30 milj. CO2 ekvivalenttitonnia. Vaikka skenaarioihin sisältyy suuret epävarmuudet, metsien voidaan olettaa säilyvän biologisena hiilinieluna myös tulevaisuudessa. Sen sijaan metsäkadon päästössä voi tapahtua ennakoimattomia muutoksia. Vastaavat laskemat tehtiin myös EU:n 2016 referenssiskenaarioista, ja niiden mukaan Suomen LULUCF-sektorin velvoite ylittyisi kaudella 2021–2030 noin 13 miljoonalla CO2 ekvivalenttitonnilla. Luken skenaarioihin verrattuna EU:n referenssiskenaariot poikkeavat merkittävästi mm. metsien kasvun ja metsäkadon pinta-alan kehityksen osalta, johtuen lähinnä erilaisista lähtötiedoista, malleista ja taustaoletuksista.201

Land use sector in the EU 2030 climate and energy framework : Impacts of the proposal for a regulation COM(2016) 479 final on Finland

On 20 July 2016, the European Commission presented a proposal for a Regulation to integrate the greenhouse gas emissions and removals from land use, land-use change and forestry (hereinafter LULUCF) in the EU 2030 Energy and Climate Package (COM/2016/479 final). The regulation is to pro-vide EU’s own accounting rules for the LULUCF sector after 2020 when the second commitment period of the Kyoto Protocol expires. The commitment for the Member States is to ensure that the LULUCF sector shall not create debit in the periods 2021-2025 and 2026-2030. Six accounting categories are included in the pro-posed approach: afforested land, deforested land, managed cropland, managed grassland, managed forest land and managed wetland. All categories except managed wetland are mandatory to include into the accounts. The net emissions and removals from afforested and deforested lands in the periods 2021-25 and 2026-30 are proposed to be accounted in full while the accounting of the other categories bases on a reference value. Emissions and removals from managed cropland, grassland and wetland are compared to an average of a reference period and managed forest land to a reference level. The forest reference level should be based on the current forest management practices and intensity as documented for 1990-2009. The proposal does not give clear explanation for what the intensity means neither guidance on how to determine it. Quantitative impacts of the proposed accounting rules for Finland were assessed. The emissions and removals reported to the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) for 1990-2014 were reclassified according to the proposed accounting categories. Best available scenarios for the future development of land use were employed and the emission estimates for 2015-2030 calculated with the methods used in the greenhouse gas inventory. According to the accounting, afforestation, managed grassland and managed wetland would create credit. Deforestation and managed cropland accounts would result in debits in 2015-30. Managed forest land account would generate credits or debits depending on the harvest rate and accounting of wood products. The results suggest that the LULUCF sector in Finland would not achive the commitment in the period 2020-2030 nor would there be credits to be used as flexibility towards the effort sharing sectors. Although the scenarios involve great uncertainties, and unpredictable changes in the emissions from deforestation can occur, forests can be expected to remain a biological carbon sink in the fu-ture. Despite the large sink of Finnish forests, it is not likely that the LULUCF sector would gain any removal units with the proposed accounting rules. Less limited use of the sink of forest management in accounting and flexibilities would encourage increasing carbon sequestration in the land use sector. EU:n komissio antoi 20.7.2016 asetusehdotuksen maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätaloussektorin (Land Use, Land-Use Change and Forestry, jäljempänä LULUCF) sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin (COM/2016/479 final). Asetuksen tarkoituksena on antaa jäsenmaille EU:n sisäiset säännöt LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien tilinpitoon Kioton pöytäkirjan velvoitekauden jälkeen. Ehdotus tuo uutena LULUCF-sektorille velvoitteita varmistaa, että vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 päästöt eivät ole poistumia suuremmat. Tilinpitoluokkia ehdotukseen sisältyy kuusi: metsitys, metsäkato, hoidettu metsämaa, hoidettu viljelysmaa, hoidettu ruohikkomaa ja hoidetut kosteikot. Luokista viisi ensimmäistä ovat maille pakollisia, hoidetut kosteikot voitaisiin maan niin halutessaan myös sisällyttää tilinpitoon. Metsityksen ja metsäkadon tilikauden nettopäästöt/-poistumat laskettaisiin mukaan velvoitteeseen täysimääräisinä. Viljelysmaan, ruohikkomaan ja kosteikkojen tasetta verrattaisiin vuosien 2005–2007 keskiarvoiseen tilanteeseen. Metsämaan laskentaan ehdotetaan kansallisesti määritettyä metsien vertailutasoa. Vertailutasoa voidaan pitää eräänlaisena tavoitetilana, ja jos se saavutetaan, maa voisi laskea todettujen nettopoistumien/-päästöjen ja vertailutason erotuksen hyödykseen. Tälle laskennalliselle nielulle asetettaisiin kuitenkin kattoluku, joka määrittäisi kuinka paljon nielua voidaan käyttää LULUCF-sektorin velvoitteen täyttämiseen. Laskennalliset päästöt sen sijaan olisivat mukana kokonaisuudessaan. Vertailutason tulisi perustua nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja käytön intensiteettiin, niin kuin on dokumentoitu vuosille 1990–2009. Ehdotuksesta ei kuitenkaan selviä mitä metsien käytön intensiteetillä tarkoitetaan ja kuinka se voitaisiin määrittää. Asetusehdotuksen määrällisiä vaikutuksia Suomelle arvioitiin soveltamalla ehdotuksen laskenta-sääntöjä Luken laatimiin maatalouden, metsämaan ja maankäytön muutosten skenaarioihin. Laskelmien mukaan metsistä saatava ehdotuksen mukainen maksimihyöty 25 milj. CO2 ekvivalenttitonnia, ei riittäisi kattamaan muista tileistä aiheutuvia päästöjä. Suurin päästö aiheutui metsäkadosta, noin 30 milj. CO2 ekvivalenttitonnia. Vaikka skenaarioihin sisältyy suuret epävarmuudet, ja metsäkadon päästössä voi tapahtua ennakoimattomia muutoksia, metsien voidaan olettaa säilyvän biologisena hiilinieluna myös tulevaisuudessa. Isosta biologisesta hiilinielusta huolimatta maankäyttösektori ei ehdotetuilla tilinpitosäännöillä kovin todennäköisesti tule olemaan nettonielu. Vähemmän tiukat rajat metsän hiilinielun käytössä tilinpidossa ja joustoissa kannustaisivat paremmin nielun lisäämiseen.201