Suomalaisnuorten kyberrikosuhrikokemukset ja niitä selittävät tekijät

Internetin kehitys, digitalisaatio ja kaikkien saatavilla oleva teknologia ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että ihmiset käyttävät yhä enenevässä määrin internetiä palveluineen helpottamaan jokapäiväistä elämäänsä. Internet on nykyajan jatkuvasti avoinna oleva digitaalinen tori, jossa ihmiset voivat hoitaa arkisia asioitaan ja kohdata muita. Erityisesti internetin sosiaalisen median palvelut ovat uusia kohtaamispaikkoja, joissa ollaan yhteydessä vanhoihin ystäviin ja luodaan uusia sosiaalisia kontakteja. Internetin käytön yleistyminen ja sen rutiininomainen käyttö ovat tuoneet mukanaan myös erilaisia lieveilmiöitä, kuten nettihäirinnän, nettikiusaamisen, ja nettirikollisuuden. Tutkimus vastaa rutiinitoimintojenteorian mukaisesti tutkimuskysymykseen, ovatko rikoksen kohteen näkyvyys motivoituneelle tekijälle, kohteen soveltuvuus rikoksen uhriksi ja ehkäisevän toimijan puuttuminen tilanteesta yhteydessä nuorten nettirikosuhrikokemuksiin. Rutiinitoimintojenteoria rakentuu näkemykselle, jonka mukaan rikollisuus kukoistaa yhteiskunnan ja yksilöiden rutiininomaisessa toiminnassa. Teorian mukaan rikoksen tapahtumisen todennäköisyys on suurin silloin, kun motivoitunut rikollinen kohtaa potentiaalisen kohteen tilanteessa, josta puuttuu ehkäisevä toimija. Huolimatta siitä, että rutiinitoimintojen teoria on luotu aikakaudella, jolloin internet ei ollut kaikkien käytettävissä, teorian on myöhemmin todennettu luotettavasti selitettävän internetissä tapahtuvaa rikollisuutta. Tutkimuksessa nettirikollisuutta tutkitaan 15–25-vuotiaiden suomalaisnuorten (N = 1200) rikosuhrikokemusten kautta logistisen regressioanalyysin avulla. Nuorista 95 ilmoitti joutuneensa nettirikoksen kohteeksi. Vaikka suhteellisen pieni osa nuorista joutuu nettirikoksen uhriksi, tilanteen ei voida olettaa kääntyvän parempaan suuntaan. Näkemys perustuu tilastolliseen tietoon, jonka mukaan perinteinen rikollisuus on yhä enenevässä määrin siirtymässä internetiin. Nuoren rikosuhrikokemus voi johtaa monenlaisiin ongelmiin myöhemmin. Siksi on yhteiskunnallisesti tärkeä selvittää, mistä nuorten nettirikokset johtuvat. Tutkimustuloksen perusteella voidaan katsoa, että rutiinitoimintojenteorian tekijä, kohteen soveltuvuus rikoksen uhriksi, on yhteydessä nuorten nettirikosuhrikokemuksiin. Suurin todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on miehillä sekä nuorilla, joiden salasanojen vaihtaminen ei ole säännöllistä ja joilla ilmenee ongelmallista internetin käyttöä. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten mukaisia. Lisäksi tulokset ovat ajankohtaisia ja hyödynnettävissä yhteiskunnallisesti. Niitä voidaan käyttää tiedottamiseen, koulutustarpeisiin ja tunnistamaan, ketkä nuorista ovat suurimmassa riskissä joutua nettirikoksen uhreiksi. ABSTRACT Development of Internet, digitalization and available technology have contributed to the increasing use of the Internet it’s services to facilitate people’s daily lives. The Internet is a modern day’s digital market square where people can handle their everyday business and meet others around the clock. Social media services are meeting places where users can connect with old friends and create new social contacts. The widespread routine-like use of the Internet has brought with its various negative side effects, such as cyberbullying, cyber harassment, and cybercrime. Research responds to the question in the framework of Routine Activity theory, whether the factors target’s exposure to offender, target suitability, and absence of guardianships are in context of cybercrime victimization. Routine Activity Theory (RAT) functions is based on the view that crime flourishes in routine behaviour of society and individuals. According to RAT, the likelihood of criminal act to occur is high when three essential elements of crime converge in space and time: a motivated offender, an attractive target, and the absence of capable guardianship. Although RAT was created in the era, when the Internet was not available to everyone, the theory has been later verified as a reliable theory to explain cybercrime victimization. In this research, cybercrime victimization is approached through victimization experiences of Finnish adolescents and young adults aged 15–25 (N = 1200), using RAT as framework. 95 adolescents and young adults reported being subject cybercrime. Even though relatively small proportion of adolescents and young adults are subjected to online crime, it can be assumed the number of cybercrime victims will increase. The view is based on statistical information that traditional crime is increasingly moving to the Internet. The victimization of an adolescents and young adults can later lead to a variety of problems in his or her life. It is therefore socially important to understand which facts contribute to cybercrime victimization. Based on the results of this research it can be considered RAT factor target suitability relates to adolescents and young adult’s cybercrime victimization. Men, regular changing of the password used with social media services, and compulsive Internet use are in context of the cybercrime victimization. The results of this research are mainly in line with used literature and previous studies. In overall, the results are topical and could be utilized in society as well as be used to inform and educate adolescents and young adults. Results can also be used to identify who of adolescents and young adults are most at risk of becoming victims of cybercrime

Arkirutiinit suomalaisnuorten nettirikosuhrikokemusten selittäjänä

publishedVersionPeer reviewe

YKTT2018: Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018: Artikkelit

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) pilotoitiin keväällä 2018 uusi opintojakso Ajattelu ja itsetuntemus, joka on noin sadan ajattelun työkalun kokonaisuus. Opintojakso toteutetaan kymmenen elämyksellisen luennon kokonaisuutena. Tämä artikkeli tarkastelee näkemyksiä tämän opintojakson sisältöjen hyödyntämisessä yrittäjyyskasvatuksessa. Tarkastelun pääkehyksenä on Albert Banduran (1977) minäpystyvyyden käsite. Albert Bandura kehitti teorian, jossa minäpystyvyyden käsite on mielenkiintoinen yrittäjyyden teeman näkökulmasta. Yrittäjän toiminnassa korostuu käsitys omasta kyvykkyydestä. Usko itseensä oman yrittäjyyden toteuttajana on merkittävä tekijä motivaation ja sitä kautta yritystoiminnan onnistumisen kannalta. Tässä casessa kehitetty opintojakso käsittää yli sata ajattelun työkalua, joista osa on yleispäteviä sovellettavaksi mihin tahansa tilanteeseen ja osa on kohdistettu nimenomaan itsetuntemuksen kehittämiseen. Kehitetyn opintojakson päätavoite on nimenomaan ajattelun soveltaminen – sellaisten yksinkertaisten ajattelun työkalujen esittely, joiden kautta kuka vain voi hahmottaa elämässään tapahtuvien asioiden merkityksiä ja kehittää omaa itsetuntemustaan.Ajattelu vaatii aina jonkin kohteen. Esitellyllä opintojaksolla valittu kohde on oman arkemme tilanteiden tarkastelu ja erityisesti uusien kuvakulmien löytäminen arjen tilanteisiin. Arvioimme näiden ajattelun työkalujen joukossa olevan sellaisia, jotka soveltuvat myös yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyden minäpystyvyyden kehittämiseen. </p

Cyberharassment Victimization on Three Continents: An Integrative Approach

This article introduces and applies an integrative model of cyberharassment victimization. The model combines routine activity theory (RAT), the general theory of crime (GTC), and the personal resources approach to analyze risk factors for victimization while acknowledging the protective role of a sense of mastery. Survey respondents were aged 15 to 25 years (N = 4816) from the U.S., Finland, Spain, and South Korea. Logistic regression models were used to analyze cyberharassment victimization. RAT-related factors were positively associated with cyberharassment victimization. Low self-control was positively associated with cyberharassment victimization in the U.S., Finland, and Spain but not in South Korea. The sense of mastery was negatively associated with cyberharassment victimization in the U.S., Finland, and South Korea but not in Spain. Protective factors against cyberharassment victimization should be utilized in future studies as adequate knowledge of protective factors could assist policymakers in generating preventative measures against cyberharassment. Our study demonstrates the benefits of integrating criminological theories and protective factors in studies using cross-national data to gain a better understanding of the dynamics of cyberharassment

Cyberharassment Victimization on Three Continents: An Integrative Approach

This article introduces and applies an integrative model of cyberharassment victimization. The model combines routine activity theory (RAT), the general theory of crime (GTC), and the personal resources approach to analyze risk factors for victimization while acknowledging the protective role of a sense of mastery. Survey respondents were aged 15 to 25 years (N = 4816) from the U.S., Finland, Spain, and South Korea. Logistic regression models were used to analyze cyberharassment victimization. RAT-related factors were positively associated with cyberharassment victimization. Low self-control was positively associated with cyberharassment victimization in the U.S., Finland, and Spain but not in South Korea. The sense of mastery was negatively associated with cyberharassment victimization in the U.S., Finland, and South Korea but not in Spain. Protective factors against cyberharassment victimization should be utilized in future studies as adequate knowledge of protective factors could assist policymakers in generating preventative measures against cyberharassment. Our study demonstrates the benefits of integrating criminological theories and protective factors in studies using cross-national data to gain a better understanding of the dynamics of cyberharassment

Ankle and knee extensor muscle effort during locomotion in young and older athletes : Implications for understanding age-related locomotor decline

Age-related reduction in muscle force generation capacity is similarly evident across different lower limb muscle groups, yet decline in locomotor performance with age has been shown to depend primarily on reduced ankle extensor muscle function. To better understand why ageing has the largest detrimental effect on ankle joint function during locomotion, we examined maximal ankle and knee extensor force development during a two-leg hopping test in older and young men, and used these forces as a reference to calculate relative operating efforts for the knee and ankle extensors as participants walked, ran and sprinted. We found that, across locomotion modes in both age groups, ankle extensors operated at a greater relative effort compared to knee extensors; however, slightly less pronounced differences between ankle and knee extensor muscle efforts were present among older men, mainly due to a reduction in the ankle extensor force generation during locomotion modes. We consider these findings as evidence that reduced ankle push-off function in older age is driven by a tendency to keep ankle extensor effort during locomotion lower than it would otherwise be, which, in turn, may be an important self-optimisation strategy to prevent locomotor-induced fatigue of ankle extensor muscles.Peer reviewe

Sex Differences in Age-Related Cardiovascular Mortality

Peer reviewe

Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus

Kosteikkojen määrän odotetaan kasvavan maatalouden vesiensuojelun menetelmänä merkittävästi lähivuosina. Tähän tarpeeseen koottiin viimeisin tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto uusiksi suunnittelu- ja mitoitusohjeistoiksi. Hankkeen tavoitteena oli i) luoda kosteikkojen alueellista ja paikallista yleissuunnittelua koskevat periaatteet ja kriteerit sekä ii) laatia monivaikutteisten vesiensuojelukosteikkojen tavoitteisiin perustuva suunnittelu- ja mitoitusohjeisto käytännön suunnittelijoille. Tässä julkaisussa esitetään rakennettujen kosteikkojen ratkaisuja ja niiden rakenteellisia yksityiskohtia, käydään läpi suunnittelun ja mitoituksen keskeiset periaatteet, käsitellään kenttätutkimusta ja suunnittelussa tarvittavia taustatietoja sekä arvioidaan kosteikkojen avulla saatavia ympäristö- ja muita hyötyjä. Kosteikkojen puhdistusmekanismeja ja niiden vaikutuksia esitetään suunnittelun ja mitoituksen taustatiedoiksi. Julkaisussa käsitellään pelkästään maatalouden monivaikutteisia kosteikoita, joissa vesiensuojelutavoitteet yhdistetään useisiin muihin tavoitteisiin, kuten esim. luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, tulvien hallinta, virkistyskäyttö ja metsästys. Hanke oli MMM:n rahoittama ja toteutettiin yhteistyössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (LOS) kanssa.Yleissuunnittelua koskevasta ohjeistosta vastasi LOS ja tästä julkaisusta Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Paikallinen ruokajärjestelmä : ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä oppimishaasteita

vokBEL/EL

Online dating applications and risk of youth victimization: A lifestyle exposure perspective

Based on lifestyle exposure theory (LET), this study examined online dating application (ODA) use and victimization experiences among adolescents using large cross-national samples of Finnish, American, Spanish, and South Korean young people between ages 15 and 18. According to logistic regression analyses in two substudies, ODA use was associated with more likely victimization to online harassment, online sexual harassment, and other cybercrimes and sexual victimization by adults and peers. According to mediation analyses, this relationship was mainly accounted for by the fact that ODA users engage in more risky activities in online communication and information sharing. Attention should be paid to the risks ODAs pose to vulnerable groups, such as young people, with insufficient skills to regulate their social relationships online.</p