Hernekaura- ja härkäpapukaurasäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Suomen valkuaisomavaraisuus väkirehujen raaka-aineena käytettävissä valkuaisrehuissa on tällä hetkellä vain noin 10 %. Palkokasvit ovat tärkeitä viljelykasveja niiden hyvien ominaisuuksien ansiosta. Palkokasveja ja -viljoja hyödyntämällä voitaisiin korvata ulkomailta tuotua rehuvalkuaista ja lisätä sitä kautta Suomen valkuaisomavaraisuutta. Yhä useammat tilat ovat kiinnostuneet viljelemään joko pelkästään palkokasveja tai palkokasvien ja viljan seosta säilörehuksi. Kotimaista tutkimusta kokoviljana korjatun palkokasvien maidontuotantovaikutuksista on vähän ja samalla ei riittävän tarkkaan tiedetä, missä suhteessa palkokasvi-kokoviljasäilörehu pystyy korvaamaan väkirehun valkuaista. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli verrata herne-kaura- ja härkäpapu-kaurakokoviljasäilörehuja lypsylehmien ruokinnassa syyssatona korjattuun nurmisäilörehuun. Kokoviljasäilörehuja täydennettiin kahdella väkirehun valkuaistasolla, jotta saataisiin selville, pystyvätkö palkokasvit korvaamaan väkirehun valkuaista. Tutkimuksessa verrattiin palkokasvi-kokoviljasäilörehuja nurmisäilörehuun syönnin ja maitotuotostulosten osalta. Hypoteesina oli, että herne- ja härkäpapusäilörehulla pystyttäisiin korvaamaan osittain väkirehun rypsiä. Kokeessa oletettiin, että lehmät saisivat palkoviljoista riittävästi OIV:tä ja valkuaislisällä olisi siten huono tuotosvaste palkokasvien kanssa. Kokeessa oli mukana yhteensä 24 Ayrshire- ja Holstein-lehmää. Kokeessa oli mukana syyssadon nurmisäilörehu (timotei – nurminata), herne-kaura- sekä härkäpapu-kaurakokoviljasäilörehut. Väkirehuina oli 12 kg teollisen rakeisen rypsitiivisteen ja valssimyllyllä jauhetun ohran seosta. Väkirehujen raakavalkuaispitoisuuksien tavoitearvot olivat 150 ja 180 g/kg ka. D-arvoltaan aikaisimmin korjattu herne-kaurasäilörehu oli sulavinta (638 g/kg ka), nurmen ja härkäpapu-kaurasäilörehun ollessa lähempänä toisiaan D-arvoltaan (625 ja 620 g/kg ka vastaavasti). Koelehmät söivät härkäpapu-kaurasäilörehua eniten (keskimäärin 14,4 kg ka/pv), joka oli 1,5 kg ka/pv enemmän kuin herne-kaurasäilörehua ja 2,1 kg ka/pv enemmän kuin nurmisäilörehua. Kokonaiskuiva-aineensyönti oli härkäpapu-kaurasäilörehulla 1,3 kg ka/pv runsaampaa kuin hernekaura-säilörehulla ja 2,0 kg ka/pv runsaampaa verrattuna nurmisäilörehun kokonaiskuiva-aineensyöntiin. Härkäpapu-kaurasäilörehulla ruokitut lehmät tuottivat maitoa keskimäärin 31,8 kg/pv, herne-kaurasäilörehulla ja nurmisäilörehulla keskimäärin 29,7 kg/pv. Energiakorjattuna maitomääränä (EKM) vastaavat luvut olivat härkäpavulla 33,2 kg/pv, herneellä 33,1 kg/pv ja nurmella 30,8 kg/pv. Hernekaurasäilörehuruokinnalla maidon rasvapitoisuus nousi merkitsevästi. Härkäpapu-kaurasäilörehulla ja nurmisäilörehulla maidon rasvapitoisuus oli keskimäärin 44 g/kg ja herne-kaurasäilörehulla maidon rasvapitoisuus oli keskimäärin 50 g/kg. Maidon valkuaispitoisuuksiin tutkimuksessa ei löytynyt huomattavia vaikutuksia eri ruokinnoilla. Nurmirehulla ja herne-kaurasäilörehulla ruokittujen lehmien maidon valkuaispitoisuus oli keskimäärin 35 g/kg ja härkäpapu-kaurasäilörehulla keskimäärin 36 g/kg. OIV:n kulutus tuotettua EKM-kiloa kohden nousi, kun väkirehun valkuaistaso nousi. Typen hyväksikäyttö maidontuotantoon heikkeni väkirehun valkuaispitoisuuden lisääntyessä. Energian hyväksikäyttö oli hernesäilörehulla tehokkaampaa verrattuna nurmeen ja härkäpapusäilörehuun. Herne-kaurasäilörehuruokinnalla oli paras rehun hyväksikäyttö maitotuotoksen suhteen. Palko-kokoviljasäilörehut voivat korvata nurmisäilörehua lypsylehmien ruokinnassa. Ruokinnan valkuaistason nosto herne- ja härkäpapusäilörehuruokinnoilla näytti kannattavan tämän kokeen perusteella. Tässä kokeessa lisävalkuaisen käyttö palko-kokoviljasäilörehuilla lisäsi maidontuotantoa, toisin kuin matalan D-arvon säilörehulla

34. Rakennuttajakoulutuksen tutkielmat

Julkaisu koostuu kolmestatoista 34. rakennuttajakoulutuksen tutkielmasta: (1) Markus Aaltonen: Suunnitelmien yhteensovittaminen tietomallia hyödyntävässä rakennushankkeessa (2) Tapani Heiskanen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät (3) Tero Kanervo: Suunnittelun ohjaus allianssiurakassa (4) Seppo Lappalainen: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät - Rakennuttajakonsultti turvallisuuskoordinaattorina (5) Jyrki Latvala: Tietomallinnuksen hyödyntäminen työmaatoiminnassa (6) Juha Lehtonen: Arkkitehtitoimiston rakennuttamispalvelu - Palvelun kehittäminen erilliseksi liiketoiminnaksi (7) Reijo Markkanen: Rakennuttajan sivu-urakoiden alistamismenettelyn mahdollisuuksia ja kehitysehdotuksia rakennusprojektin hallinnassa (8) Janne Pietarinen: Laadunvarmistusmittaukset tietomallipohjaisessa väylärakentamisessa (9) Petri Pirttilahti: Turvallisuuskoordinaattorin työturvallisuustehtävät ja -vastuut (10) Anni Rouvinen: Asiakaslähtöinen hankekehitys ja suunnittelu (11) Pekka Saarnio: Rakennuttajan määrälaskenta: Vaatimukset LVIA -töiden määrälaskenta-asiakirjoille (12) Pekka Salla: Rakennuttajan kustannusarvioiden laadinta (13) Satu Salonsaari: Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät kohteessa Fazer Suklaa O

Jalkaterän ja nilkan ylipronaatio ja toiminnallinen harjoittelu

Pronaatio on jalkaterän ja nilkan luonnollinen iskunvaimennusmekanismi. Ylipronaatiolla tarkoitetaan ajallisesti liian pitkää pronaatiota tai kantaluun yli 5-7 asteen kiertymistä sisäänpäin. Ylipronaatiota voidaan kutsua myös jalkaterän ja nilkan mediaalisuuntaiseksi ylikuormittumiseksi. Se ei ole varsinainen sairaus eikä virheasento, vaan eräänlainen jalkaterän keino korvata alaraajojen toimintojen häiriöitä tai rakenteellisia muutoksia. Opinnäytetyön tarkoituksena on koota tietoa jalkaterän ja nilkan ylipronaation syistä ja vaikutuksista ja etsiä ylipronaation kuntouttamisen tueksi toiminnallisia harjoitteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Tapiolan terveysaseman fysioterapeuteille työväline, jonka avulla he voivat kuntouttaa ylipronaatioasiakkaitaan toiminnallisin harjoittein. Yhteistyökumppanina toimi asiantuntijafysioterapeutti Anna Troberg Tapiolan terveysasemalta. Teoriatieto on koottu alan tutkimusten, kirjallisuuden ja kahden erityisasiantuntijahaastattelun pohjalta. Toiminnalliset harjoitteet simuloivat kävelyn eri vaiheissa tapahtuvia liikemalleja. Liikemallit on jaoteltu pienempiin osiin, joissa pyritään korjaamaan ylipronaatiota aiheuttavia toiminnallisia tekijöitä. Tässä työssä toiminnalliset harjoitteet on jaoteltu kävelyn alkukontakti-, keskituki- ja päätöstukivaiheen mukaan. Kaikki harjoitteet toteutetaan pystyasennossa, jolloin niissä on otettu huomioon myös suljetun kineettisen ketjun periaatteet. Harjoitteiden tavoitteena on nilkan ja jalkaterän hyvä hallinta kävelyn aikana ja ylipronaatiolta suojaavan lihastyön vahvistaminen. Harjoitteet voidaan toteuttaa kotona vastuskuminauhaa apuna käyttäen. Kaikki harjoitteet on havainnollistettu kuvin ja ohjein. Jalkaterän ja nilkan tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat hyvin yleisiä erityisesti aikuisväestössä ja niiden kuntouttamiseen tarvitaan uusia lähestymistapoja. Ennen toiminnallisen harjoittelun aloittamista fysioterapeutin tulee varmistaa, että asiakas hallitsee aktivoivat alkuvaiheen harjoitteet, jotka on rajattu tästä työstä yhteistyökumppanin toiveesta pois. Toiminnalliset harjoitteet jalkaterän ja nilkan kuntouttamisessa ovat jalostettuja alkuvaiheen harjoitteista, ja ne ovat lähempänä ihmisen arkitoimintaa ja liikkumista kuten kävelyä. Toiminnallisen harjoittelun avulla harjoitettavat liikemallit pystytään integroimaan paremmin ihmisen liikkumiseen.Pronation is a natural shock absorber system of the foot and ankle. Overpronation however is pronation that lasts too long or when calcaneus rotates over 5-7 degrees inwards. Overpronation can also be called medial overloading of the foot and ankle. It is not an actual disease or deformity but a sort of way for the foot to compensate the impairment and structural changes of the lower limb. The purpose of this Thesis was to collect information about the causes and effects of overpronation. The other purpose was to collect functional exercises to rehabilitate customers who suffer from overpronation. The aim was to create a tool for physiotherapists at Tapiola Health Center. Our cooperation partner was Anna Troberg, an expert physiotherapist at Tapiola Health Center. The theory was based on studies, literature and two expert physiotherapists' interviews. Functional exercises simulate the movement patterns that occur in the different phases of gait. The movement patterns have been divided into three different phases of gait which explain the functional factors of overpronation. In our Thesis functional exercises have been divided into initial contact, central support and decision support systems. All our exercises are performed in upright position and take into account the closed kinetic chain. The purpose of the exercises is the movement control during gait and to strengthen the muscles that protect the foot from overpronation. The exercises can be practised at home for example with the help of an elastic band. Each exercise is explained with a picture and an instruction. The problems of the foot and ankle disorders are very common especially with adults and we need new approaches to rehabilitate them. Before the beginning of functional training the customer needs to master the initial stage exercises. Functional exercises are closer to human's daily living and movements like walking. With functional exercises movement patterns can be integrated into walking

Perehdytyssuunnitelma ja -kansio Espoon kaupungin neuvoloihin harjoitteluun meneville terveydenhoitajaopiskelijoille

Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa kattava ja tiivis perehdytyskansio Espoon Kaupungin neuvoloihin meneville terveydenhoitajaopiskelijoille. Perehdytyskansion tavoitteena on antaa tietoa ja turvallisuutta opiskelijalle neuvolajakson alkaessa ja sen edetessä. Perehdytyskansion tavoitteena on lisäksi nopeuttaa opiskelijan oppimista sekä helpottaa ohjaajan roolia harjoittelun aikana. Perehdytyskansio tulee sähköisessä muodossa Laurea -ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden työtilaan Optimaan sekä Espoon kaupungin neuvoloiden käytettäväksi. Opinnäytetyö toteutettiin tekemällä opinnäytetyön suunnitelma ja teoriaosuus luotettavien ja monipuolisten lähteiden pohjalta. Perehdytyskansion sisällön tarpeellisuudesta tehtiin kysely Espoon kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajille ja Laurea- ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoille. Teoriaosuuden, omien harjoittelukokemusten ja terveydenhoitajien sekä terveydenhoitajaopiskelijoiden palautteen perusteella työstettiin perehdytyskansio. Opinnäytetyö arvioitiin niin, että vastaava opinnäytetyön opettaja antoi palautetta teoriaosuudesta tietyin väliajoin opinnäytetyö prosessin aikana. Perehdytyskansiosta tehtiin väliarviointi kuudelle terveydenhoitajaopiskelijalle ja kolmelle osastonhoitajalle, jonka jälkeen palautteiden perusteella kansio työstettiin valmiiksi. Valmiin kansion arvioi kolme terveydenhoitajaopiskelijaa ja neljä Espoon kaupungin neuvoloiden osastonhoitajaa. Tämä arviointiprosessi takaa työn luotettavuuden ja sisällön tarpeellisuuden. Jatkoa ajatellen olisi hyödyllistä, että tästä opinnäytetyöstä tehtäisiin jatkotutkimus kansion käytettävyydestä. Tutkimuksen voisi suorittaa esimerkiksi Laurea Otaniemessä palveluinnovaatiojaksolla.Orientation plan and guidebook for public health nursing students training in the child health clinics in Espoo The purpose of this thesis is to provide a comprehensive and compact orientation guidebook for the public health nursing students who are going to the child health clinics in Espoo for practical training. The aim of the guidebook is to provide information and safety for the students in the beginning and during the practical training. The guidebook is also intended to enhance students' learning experience and to facilitate the supervisor's role during the training. The orientation material will be saved in electronic form in the work space “Optima” of Laurea’s public health nursing students. The guidebook will also be available for use in the child health clinics in Espoo. This thesis was carried out by making a thesis plan and the theoretical part was based on reliable and comprehensive sources. A questionnaire was made of the necessity of the guidebook’s content to public health nurses in the city of Espoo and Laurea public health nursing students. The guidebook is based on our own practice experiences, on theoretical part and on the back from the public health nurses. The assessment of this thesis is carried out during the process: the tutoring teacher checked the produced material of regular intervals. The midterm review was made for six public health nursing students and for three ward managers in Espoo City’s child health clinics. The guidebook was finished based on the feedback. Three public health nursing students and four ward managers assessed the finalised guidebook. For the future purposes, it would be useful to conduct of further study on the usability of the guidebook, for example in connection with service innovation studies

Liikuntaleikit osana varhaiskasvatusta : Liikuntaleikkiopas leikkikentille

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda Seinäjoen kaupungin leikkikenttien ohjaajille apuväline leikkien suunnitteluun ja ohjaamiseen. Tarkoitus on luoda liikuntaleikkiopas 4–6-vuotiaille lapsille. Tutkimuksen myötä halusimme tuoda ohjaajille tietoa tämän ikäisen lapsen kehityksestä, jotta he osaisivat suunnitella oikeanlaisia liikuntatuokioita lapsen kehitykseen nähden. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa testasimme varhaiskasvatuksessa liikuntaleikkituokioita pitämällä, miten valitsemamme leikit soveltuvat 4–6-vuotiaille lapsille. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osuuden aineisto kerättiin havainnoinnin avulla, jossa käytettiin tukena havainnointimatriisia. Tutkimuksen teoriaosuudessa avaamme varhaiskasvatuksen leikkiä ja liikkumista sekä lapsen kehitystä 4–6-vuoden iässä liikunnan näkökulmasta. Liikuntaleikkituokioilta saatujen tutkimustulosten, johtopäätösten ja teorian pohjalta kokosimme liikuntaleikkioppaan. Tutkimustulokset osoittavat, että ohjaajien läsnäololla on suuri merkitys liikuntatuokioiden onnistumisen kannalta. Valitsemissamme liikuntaleikeissä motoriset-, kognitiiviset- ja sosiaaliset taidot onnistuivat lapsilta pääsääntöisesti hyvin. Lisäksi tuloksista huomaa, että 4–6-vuotiailla lapsilla on paljon eroja kehityksessä ja jokainen lapsi on oma yksilönsä ja kehittyy omaan tahtiinsa. Tutkimustulosten kautta syntyneessä liikuntaleikkioppaassa on 32 liikuntaleikkiä. Liikuntaleikit ovat jaettu oppaaseen kuuteen eri leikkikategoriaan värien mukaan

Polypore communities in broadleaved boreal forests

The cover and extent of boreal broadleaved forests have been decreasing due to modern forest management practices and fire suppression. As decomposers of woody material, polypores are ecologically important ecosystem engineers. The ecology and conservation biology of polypores have been studied intensively in boreal coniferous forests. However, only a few studies have focused on the species living on broadleaved trees. To increase knowledge on this species group we conducted polypore surveys in 27 broadleaved forests and 303 forest compartments (539 ha) on the southern boreal zone in Finland and measured dead wood and forest characteristics. We detected altogether 98 polypore species, of which 13 are red-listed in Finland. 60% of the recorded species are primarily associated with broadleaved trees. The number of species in a local community present in a broadleaved forest covered approximately 50 species, of which 30–40 were primarily associated with broadleaved trees. The size of the inventoried area explained 67% of the variation in the species richness, but unlike in previous studies conducted in coniferous forests, dead wood variables as well as forest structure had very limited power in explaining polypore species richness on forest stand level. The compartments occupied by red listed Protomerulius caryae had an especially high volume of living birch, but otherwise the occurrences of red-listed species could not be predicted based on the forest structure.peerReviewe

Lahopuun määrä ja laatu energiapuun korjuualoilla ja tavanomaisilla avohakkuualoilla

Seloste artikkelista: The volume and composition of dead wood on traditional and forest fuel harvested clear-cuts / Sini Eräjää ... [et al.] - Julkaisussa: Silva Fennica 44 (2010) : 2, s. 201-211

The volume and composition of dead wood on traditional and forest fuel harvested clear-cuts

Logging residue and cut stumps are increasingly used as a renewable energy source known as forest fuel. Forest fuel harvesting obviously reduces the volume of dead wood and is likely to alter the dead wood composition, but the magnitude of the change is not known. Such information is important for the evaluation of the effects of forest fuel harvesting on biodiversity because a large proportion of forest dwelling species are directly dependent on dead wood. We measured the volume and characteristics of all dead wood units with a minimum diameter of 2 cm and a minimum length of 20 cm on 10 forest-fuel harvested and 10 traditional (control) clear-cuts. The total volume of dead wood at forest fuel harvested and control clear-cuts was 26.0 and 42.3 m3/ha, respectively. The volumes were much greater than expected suggesting that the volume of dead wood on clear-cuts has been underestimated in previous studies. Forest fuel harvested clear-cuts had 42% less branches and 81% less cut stumps than control clear-cuts but there were no differences in the volume of logs and pieces of logs, snags or roots. The volume of fine woody debris was negatively affected by forest fuel harvesting. We conclude that fine woody debris and cut stumps form a considerable resource on clear-cuts that is reduced by forest fuel harvesting. These components of dead wood have potential to be of importance in managed forests and thus deserve more attention in future biodiversity studies.peerReviewe