TEHO-hankkeen raportteja, osa 3 : Fosforin kerrostuminen, Lietteenlevitys sokerijuurikkaalle, Lannan levityskokeilut, Separointi, Typen poisto

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen aikana tehdyistä kokeiluista ja seurannoista. Julkaisun ensimmäinen osa käsittelee fosforin kerrostumista suorakylvölohkoilla ja suojavyöhykkeillä. Fosforin kerrostuminen maan pintakerroksiin pellon muokkauksen loputtua on ongelmallista varsinkin liukoisen fosforin osalta, koska se on tällöin alttiina huuhtoutumiselle pintavalunnan mukana. Toisessa osassa käsitellään TEHO-hankkeen ja Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa kokeilua, jossa lietelantaa levitettiin sokerijuurikkaalle kasvukaudella. Näin voidaan vähentää maan tiivistymistä ja saada ravinteet paremmin juurikkaiden käyttöön. Kolmannessa osassa kuvataan sian lietelannan ja biokaasulaitoksen maanparannusmädätteen vaikutuksia ohrasatoon eri lannanlevitysmenetelmillä. Neljänteen osaan on kerätty kokemuksia lietelannan separointikokeilusta kahdeksalla TEHO-tilalla. Viides osa käsittelee vermikuliittia (GeoTrap), joka on Turun yliopistossa kehitetty materiaali ammoniumtypen poistoon. Sitä voitaisiin hyödyntää lannan typpivalumien ehkäisyyn ja typpiravinteiden talteenottoon esimerkiksi jaloittelutarhojen valumavesistä. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta

Lack of anti-predator recognition in a marine isopod under the threat of an invasive predatory crab

The prey naivete hypothesis suggests that the failure of prey to recognize novel predators as a threat is caused by a lack of anti-predator adaptations. We tested this hypothesis in a unique natural setting, where the isopod Idotea balthica encountered the rapidly spreading invasive crab, Rhithropanopeus harrissii. Earlier research had indicated high mortality of the isopods during exposure to R. harrissii. The isopod exerted no co-evolutionary history with any littoral crabs and thus the strong impact could be caused by lack of pre-adaptations towards the new predator species. We tested this hypothesis by studying the anti-predator responses of the isopods with water-born cues of R. harrissii and of the native predatory fish Perca fluviatilis. Compared to control water, the isopods lowered their activity when exposed to the fish cue. Instead crab cue did not induce anti-predator behaviour. We also tested the hypothesis that mortality caused by novel predator, similar to predation by P. fluviatilis, would result in differential selection for the two sexes and contribute to the evolution of personalities. However, we found no differences in anti-predator behaviour nor in mortality between the sexes or personalities of the isopods. The outcomes reveal an interesting evolutionary scenario, where predation by a local predator induce soft selection on prey characteristics, but an invasive species cause hard selection without differentiating between prey individuals. Our study-conducted in the dawn of the population outbreak of R. harrissii-provides an excellent reference point for studies resolving the evolutionary impacts of invasive predators on naive prey

SME networks and international performance: Unveiling the significance of foreign market entry mode

This study investigates the relevance of inter-organizational networks for the international performance of small and medium-sized enterprises (SMEs) in relation to the foreign market entry mode (FMEM) selected. We distinguish two groups of internationalized SMEs: exporting firms and micromultinational enterprises (mMNEs). Drawing on insights from the network theory, our study accounts for the role of intermediate outcomes (innovative behavior and foreign market knowledge). Structural equation modeling is conducted in a sample of UK-based internationalized SMEs. Our findings suggest that inter-organizational networks have an indirect influence on international performance but differences are found among the two groups of internationalized SMEs

Lågflygfotografering och kartläggning av djup och vegetation av flador i Bottniska viken

Pohjanlahden rannikkoalueella on mm. huomattavaa teollisuutta, energiantuotantoa, satamatoimintoja ja asutusta. Lisäksi Pohjanlahden rantoja rehevöittävät jokien tuomat ravinteet. Samaan aikaan alueella on merkittäviä ja valtakunnallisestikin huomattavia luontoarvoja ja -kohteita kuten Merenkurkun saariston maailmanperintöalue, Perämeren kansallispuisto sekä Selkämeren kansallispuiston kohteet. Huolimatta Pohjanlahden luonto- ja kulttuurikohteista sekä merialueeseen kohdistuvista paineista, vedenalaisesta luonnosta on Pohjanlahden rannikolla kerätty varsin vähän tietoa. Merialueella pätevät samat suunnittelun periaatteet kuin maalla. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, ml. yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vedenalaisen luonnon osalta ei ole käytettävissä sellaisia luonnonvarojen ja -arvojen inventointeja, jotka vastaisivat maa-alueella tehtyjä valtakunnallisia tai maakunnallisia selvityksiä. Käytännön tietoa ja kokemusta vedenalaisten inventointien suorittamisesta tarvitaan, jotta elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi paremmat edellytykset ohjeistaa ja analysoida vedenalaiseen luontoon liittyviä tutkimuksia sidosryhmätyössään ja mm. ympäristövaikutusten arviointien (YVA) yhteydessä. Tämä työ oli osa POLMU-hanketta ja sen tarkoituksena oli arvioida VELMU-ohjeistuksen mukaisten maastomenetelmien ja ilmakuvausten yhdistelmän soveltuvuutta fladojen kasvillisuuden kartoittamisessa. Työn lähtökohtana oli menetelmäkehitys ja viranomaisten sekä tutkimuslaitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Työ tehtiin vuonna 2012 yhteistyössä Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten, Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen sekä Geodeettisen laitoksen kanssa.I kustområdet vid Bottniska viken finns bland annat betydande industri, energiproduktion, hamnverksamhet och bebyggelse. Dessutom gödas Bottniska vikens stränder av näringsämnen, vilka tillförs genom åar och floder som mynnar ut i havsområdet. Samtidigt innefattar området betydande och även nationellt viktiga naturvärden och -objekt, såsom världsarvsområdet i Kvarkens skärgård, Bottenvikens nationalpark, samt objekt som omfattas av Bottenhavets nationalpark. Trots Bottniska vikens natur- och kulturobjekt, samt det tryck som rikats mot havsområdet, har det insamlats rätt lite information om naturen under havsytan längs Bottniska vikens kust. Vid havsområdena gäller samma principer för planering som på land. Vid upprättandet av planer är det nödvändigt att i tillräcklig omfattning utreda miljökonsekvenserna av deras genomförande, vilket innefattar samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekvenser. För naturen under havsytan finns det inte till förfogande sådana inventeringar av naturresurser och -värden som skulle motsvara på land genomförda nationella eller regionala utredningar. Praktisk information och erfarenhet om genomförande av inventeringar under havsytan behövs för att näring-, trafik- och miljöcentralerna inom sitt intressegrupparbete och bland annatvid miljökonsekvensbedömningar skall ha bättre förutsättningar att handleda och analysera undersökningar om naturen under havsytan. Detta arbete var en del projektet POLMU där syftet var att bedöma hur en kombination av fältmetoder i enlighet men VELMUanvisningarna och flybilder lämpar sig för kartläggning av fladors växtlighet. Utgångspunkten för arbetet var metodutveckling och utveckling av samarbetet mellan myndigheter och forskningscentraler. Arbetet genomfördes år 2012 i samarbete med ELY-centralerna i Egentliga Finland, Södra Österbotten och Norra Österbotten och institutionen för geografi och geovetenskaper vid Åbo universitet, samt Geodetiska institutet

TEHO-hankkeen raportteja, osa 2 : Peltomaan laatutesti : Ravinnetaseet

Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hankkeen tavoitteena on edistää maatalouden vesiensuojelua. Tähän julkaisuun on koottu tuloksia TEHO-hankkeen selvityksistä. Julkaisun ensimmäisessä osassa on kerätty yhteen kokemuksia ja palautetta, joita on saatu hankkeessa tehdyistä Peltomaan laatutesteistä. Testin avulla havainnoidaan ja saadaan tietoa peltomaan fysikaalisesta ja biologisesta tilasta sekä maan kokonaisvaltaisesta tilanteesta. Testissä saadut havainnot toimivat perusteena pellon kasvukuntoa parantaville toimenpiteille. Toinen raportti on yhteenveto TEHO-tiloille lasketuista ravinnetaseista. Ravinnetaselaskenta on työkalu, jonka avulla viljelijä saa arvokasta tietoa ravinteiden käytön tehokkuudesta omilla pelloillaan. Julkaisu on toteutettu osana Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanketta

Kipsikokeilu TEHO-hankkeessa

vokMA

Kontinuerligt fungerande vattenkvalitetsmätare i beräkningen av belastning på vattendrag

Tässä raportissa tarkastellaan Aurajoen, Eurajoen ja Loimijoen valuma-alueiden kiintoaine-, nitraattityppi- ja kokonaisfosforikuormitusta sekä vertaillaan automaattiseen vedenlaadun seurantaan perustuvaa menetelmää perinteiseen käsinäyttein suoritettavaan vedenlaadun seurantaan. Jokien vuosittainen kuormitus voi vaihdella hyvinkin paljon ja suurin tähän vaikuttava tekijä on sää. Pääosa kuormituksesta tapahtuu kasvukauden ulkopuolella. Tämän tutkimuksen valuma-alueista Loimijoen kuormitus oli suurin ja Eurajoen pienin. Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden avulla saatiin pääasiassa suurempia kuormituslukemia kuin käsinäytteiden avulla. Nitraattitypen kuormitusmäärät vastasivat parhaiten toisiaan mittausmenetelmien välillä. Automaattimittareilla voidaan havaita hetkittäiset kuormitushuiput käsinäytteenottoa tarkemmin. Kuormitusmallinnuksissa päästään ajoittain lähelle mittareilla laskettua kuormitusta, mutta poikkeavuuksiakin on niin paljon, että mallinnukset vaativat kehittelyä. Mittareiden käytössä on yhä heikkouksia mutta niillä saadaan korvaamatonta lisätietoa kuormituksesta ja aineiden käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa. Automaattimittareilla tehtävän vedenlaadun seurannan kehittämisen jatkaminen on tärkeää.I rapporten utreds belastningen av fasta partiklar, nitratkväve, och totalfosfor i Aura ås, Eura ås och Loimijokis avrinningsområden. Därtill jämförs automatisk uppföljning av vattenkvaliteten med den traditionella metoden som baserar sig på manuellt tagna prov. Åarnas årliga belastning kan variera mycket och den största påverkande faktorn är vädret. Största delen av belastningen sker utanför vegetationsperioden. Av avrinningsområdena i denna undersökning var belastningen av Loimijoki störst och av Eura å minst. Med hjälp av kontinuerligt fungerande vattenkvalitetsmätare fick man generellt högre belastningsvärden än från de manuella proven. Nitratkvävets belastningsvärden låg närmast varandra i jämförelse mellan de olika mätmetoderna. Med de automatiska mätarna kan man observera sporadiska belastningstoppar bättre än med den manuella provtagningsmetoden. I belastningsmodellerna erhålls tidvis värden som ligger nära dem som räknats med mätarna, men det finns också så många avvikelser att modelleringarna kräver förbättring. Det finns fortfarande svagheter i användningen av mätarna men med dem får man oersättlig tilläggsinformation om belastningen och om ämnenas beteende i olika förhållanden. Det är viktigt att uppföljningen av vattenkvaliteten med automatmätare vidareutvecklas

Proportion of sources (mean ± SE) from diet analysis of <i>Idotea balthica</i> and <i>Theodoxus fluviatilis</i> from colony and control sites.

<p>Results shown are based on diet mixing analysis using diet-dependent trophic fractionation factors following Caut et al. <a href="http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0061284#pone.0061284-Caut1" target="_blank">[34]</a>, given in <a href="http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0061284#pone-0061284-t002" target="_blank">Table 2</a>. FUC =  <i>Fucus vesiculosus</i>, FIL =  filamentous algae (<i>Cladophora glomerata</i> and <i>Ulva</i> spp.), PER =  periphyton.</p

Proportion of nitrogen uptake from cormorant guano in algae and periphyton from colony sites.

<p>Median, 25%, 75%, 5%, and 95% credibility intervals are shown. Letters refer to sites listed in <a href="http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0061284#pone-0061284-t001" target="_blank">Table 1</a>.</p