Konevaraston rakentajan opas : käytännön ohjeita konevaraston hankintaa suunnittelevalle

Kansialanimeke: Käytännön ohjeita konevaraston hankintaa suunnitteleville

Developing work environment and processes in laboratories

vokMyynti MTT/VAKOLA puh. (09) 224 251Developing work environment and processes in laboratories; Utveckling av arbetsmiljön och verksamheten i laboratorie

Kutuharjun koeporotarhan kehittäminen – Tutkimustietoa tulevaisuudessakin elinkeinolle

Raportti sisältää Kutuharjun koeporotarhan kehittäminen – Tutkimustietoa tulevaisuudessakin elinkeinolle -hankkeessa tehdyn Kutuharjun koeporotarhan tutkimusympäristön ja -infrastruktuurin nykytilan selvityksen ja koetoimintaan liittyvän tarvekartoituksen sekä niiden pohjalta laaditun kehittämissuunnitelman. Paliskuntain yhdistyksen omistama Kutuharjun koeporotarha Inarissa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen porontutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa monipuolisen kokeellisen tutkimuksen poroilla niin kontrolloiduissa tarhaolosuhteissa kuin myös laajemmilla luonnonlaidunalueilla. Koeporotokan koko on noin 170–200 poroa ja koeporotarha on kooltaan noin 44 km2. Ainutlaatuisesta koeporotokasta on kerätty yli 50 vuotta pitkäaikaista aineistoa. Kokeellista tutkimusta Kutuharjussa on tehty yli 30 vuotta Luken ja sen edeltäjän Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Jatkossa Luken ja Paliskuntain yhdistyksen yhteisenä tavoitteena on kehittää tutkimustoimintaa palvelemaan erityisesti käytännön poronhoidon tietotarpeita. Poronhoitoon ja porotalouteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen ja monipuolistaminen on erityisen tärkeää alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä vaatii uudenlaista vuorovaikutusta ja entistä enemmän yhteistyötä tutkimuksen, poroelinkeinon ja hallinnon välillä. Yhteistyössä tehtävää tutkimusta on tarpeen suunnata erityisesti niihin käytännön ongelmiin ja kysymyksiin, joihin tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta, unohtamatta kuitenkaan tutkimusaiheita, joissa tarvitaan nopeammin tuotettavaa tietoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksenä on mm. nykyaikaiset tiedonkeruuvälineet ja laitteet sekä tutkimusinfrastruktuuripalveluiden helppo saavutettavuus. Kutuharjun koeporotarhalla tutkimustoiminnan haasteena on vanhentunut ja osin huonokuntoinen tutkimusinfrastruktuuri, joka ei kaikelta osin enää palvele nykyisiä tutkimustarpeita eikä mahdollista tutkimustoiminnan laajentamista. Erityisesti porojen punnitus- ja näytteenottotilat, näytteiden esikäsittelytilat, ruokintakatokset ja -aitaukset sekä muut kokeiden suorittamiseen ja aineiston keruuseen tarvittavat laitteet ja välineet ovat valtaosin vanhentuneita. Erityisesti teknologiset uudistukset, kuten liikuteltava näytteenottotila, uudentyyppinen porojen käsittelypilttuu, porojen sähköiseen korvamerkkiin perustuva tunnistaminen ja yksilöllistä rehunsyöntiä mittaavat ruokintalaitteet tarjoaisivat uusia mahdollisuuksia tutkimuksen toteutukseen. Tehdyn suunnitelman avulla Kutuharjun koeporotarhaa voitaisiin kehittää tulevaisuuden porontutkimuksen tarpeisiin, jolloin se mahdollistaisi paremmin laaja-alaisen ja poroelinkeinoa hyödyttävän tutkimuksen toteuttamisen. Kehittämällä tutkimusinfrastruktuureita ja niiden tuottamia palveluita voidaan laajentaa ja lisätä niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin tutkimusmahdollisuuksia ja mahdollistaa entistä paremmin tutkimusinfrastruktuureille tarkoitettujen rahoituslähteiden hyödyntäminen

Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen

Suomen ensimmäinen pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelu laadittiin vuonna 2008 vesienhoidon ensimmäisen suunnittelukauden ohjeistuksen (Ympäristöhallinnon ohjeita OH 3/2009) mukaisesti. Tässä oppaassa esitetään päivitetyt arviointiperusteet pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviointiin ja luokitteluun vesienhoidon toista suunnittelukautta varten. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu ELY-keskuksille vesienhoidon suunnittelussa käytettäväksi vesien tilan luokitteluun. ELY-keskusten on tärkeää huomioida ja ottaa systemaattisesti käyttöön ohjeessa esitetyt päivitetyt arviointiperusteet. Vesien tilan luokittelussa käytettäviä parametreja on tapauskohtaisesti sisällytettävä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin ja YVA-selvityksiin. Ohjeessa esitetään ne muutokset ja lisäykset, jotka vuosien 2012–2013 aikana toteutettavassa luokittelussa tulee huomioida verrattuna ensimmäisen suunnittelukauden ohjeistukseen. Muilta osin noudatetaan ensimmäisen luokittelukierroksen ohjeistusta (Ympäristöhallinnon ohjeita OH 3/2009). Kaikki luokittelutekijöiden arviointiperusteet (vertailuarvot ja luokkarajat) ovat tässä ohjeessa liitteinä, eikä ohjeen OH 3/2009 liitetaulukoita tule käyttää

The Future Challenges of the Finnish Agricultural Machinery Industry

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli a) arvioida suomalaisten maatalouskoneita valmistavien yritysten liiketoiminnallinen ja teknologinen nykytila b) selvittää maatalouskonemarkki-noiden tulevaisuudennäkymiä, tuote- ja tuotantoteknologian kehitystä sekä alan johtavien yritysten markkinointi- ja liiketoiminnan strategioita ja edellisten pohjalta c) laatia tekno-logiastrategia ja toimenpideohjelma alan kilpailukyvyn kehittämiseksi nopeasti muuttuvilla ja kilpailluilla markkinoilla. Tutkimus toteutettiin tekemällä yrityshaastatteluja ja markkinaselvitys sekä pitämällä työseminaareja. Markkinaselvitys painottui EU:iin ja uusiin EU:n jäsenehdokasmaihin. Metalliteollisuuden keskusliiton maatalouskoneet - toimialaryhmän jäsenyritykset osallistuivat tutkimukseen. Laadittu maatalouskonevalmistajien strategia perustuu kolmen osa-alueen kehittämiseen. Ensinnäkin koneissa sovellettavia nykyisiä teknologioita on kehitettävä ja otettava käyttöön uusia korkean tason teknologioita. Tällöin avainasemassa ovat älykkäiden ja moduloitavien koneiden kehittäminen, teolliseen designiin keskittyminen ja tutkimuksen tuotteistaminen yrityksille soveltuvaan muotoon. Toiseksi kansainvälinen asiakas on tunnettava nykyistä syvemmin ja otettava toimintakenttä aktiivisesti ja aloitteellisesti haltuun. Tämä edellyttää asiakastarpeiden parempaa tunnistamista, vientiyhteistyön tehostamista, sähköisen liiketoiminnan ja kansainvälisen verkottumisen käynnistämistä, jälkimarkkinoiden haltuunoton tehostamista ja järjestelmätoimittajan roolin tehostamista. Kolmanneksi yritysyhteistyötä on tehostettava. Tällöin keskeistä on liiketoimintaprosessien verkotuksen tehostaminen, veturiyritysten identifioiminen ja klusteroinnin kehittäminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koko maatalouskoneteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. Yritys- ja yritysryhmätasolla tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat suuntaviivat teknologia- ja markkinapotentiaalista. Esimerkiksi kotimarkkinoiden rajallisuudesta johtuva kansainvälistymisen tarve edellyttää voimakasta panostusta yritysten liiketoiminnan ja teknologian kehittämiseen tarkkaan valituilla kapeilla osaamisalueilla. Tutkimus laukaisee liikkeelle todennäköisesti useita kehittämishankkeita.Abstract The goal of this research project was a) to evaluate the commercial and technological conditions of the Finnish agricultural machinery industry, b) to map and analyse critical success factors and development potentials, which are essential for inter nationalisation and find out the sector's technology and market potential and c) to prepare a technology strategy and an action programme to promote the competitiveness of the branch in rapidly changing and competitive markets. The research project was carried out by interviews in enterprises, by a thorough market analysis in EU countries and Eastern Europe and by workshops and seminars. Enterprises of the Agricultural Machinery Group of the Federation of Finnish Metal, Engineering and Electrotechnical Industries took part in the project. The common strategy and action programme for the agricultural machinery industry, which was elaborated in the project, is based on three different development areas. Firstly, existing and new technologies in products must be developed. Research and development work in enterprises must be strengthened so that intelligent and modular tractors and implements can be produced. In producing machinery it is important to concentrate on industrial design. Also research services in research institutes must be developed. Secondly, the international customer must be known and identified better. This requires, among other things, better understanding of customer needs, strengthening of the e-business, strengthening of co-operation in export and international networking and concentrating on after sales activities. Thirdly, co-operation between enterprises must be inproved. This work is initiated by networking business activities between enterprises, by identifying leading enterprises and by developing clusters between enterprises, as well as between industry branches. The results of this research project can be utilized to ensure the competitiveness of the whole branch of industry. On enterprise and conglomerate level, essential results are the outlines of the sector's technology and market potential. For example, limited local markets require internationalisation, which in turn requires powerful development of the enterprise's business and technology in carefully chosen narrow fields of expertise. This research project will most likely initiate several development projects.vo