112 research outputs found

    Kvinnor som lider av endometrios och deras möte med vården

    Get PDF
    Kvinnor som är drabbade av endometrios är en stor patientgrupp som dock inte får så mycket uppmärksamhet som de skulle behöva. Denna litteraturstudie gjordes för att studera hur dessa kvinnor upplever mötet med vården. Den teoretiska referensramen för detta arbete utgörs av Katie Erikssons teori om lidandet. Syftet med denna litteraturstudie var att belysa hur kvinnor med endometrios upplever mötet med vården. Resultatet visade på att kvinnorna upplever att de inte blir tagna på allvar då de söker hjälp för sin sjukdom. Tre underkategorier steg fram ur temat att inte bli tagen på allvar. Dessa underkategorier är upplevelsen av bristande kunskap, upplevelsen av att inte få sjukdomen bekräftad samt upplevelsen av bristande insikt. Detta ledde till att kvinnorna inte fick den vård de förväntande sig eller behövde och genom detta fick de en sämre vårdupplevelse än nödvändigt. För att kunna ge dessa kvinnor en bättre omvårdnad och en bra vårdupplevelse behövs mer kunskap, information och insikt om sjukdomen. Då vårdarna känner till sjukdomen får de en bättre förutsättning att ge patienterna en god omvårdnad. Om vårdarna känner till att det förekommer lidande inom vården och vad som kan skapa detta kan det hjälpa dem att lindra lidandet och förebygga dess uppkomst hos patienterna.Women who suffer from endometriosis make a big group of patients who do not get as much attention as needed. This literature overview was conducted to study how these women experience their encounter with caregivers. Katie Erikssons theory of suffering i used as a theoretical framework. The aim of this literature overview was to highlight how women who suffer from endometriosis experience their encounter with caregivers. The result showed that the women experienced that they were not taken seriously when they seek help for their disease. Three under categories arose from the theme of not being taken seriously. These under categories are the experience of lack of knowledge, the experience of not getting the disease confirmed and the experience of lack of insight. This led to the women not getting the care they expected or needed and trough this to them getting an inferior experience of the encounter with the caregivers. To be able to give these women a better care and a good experience of the care the caregivers need more knowledge, information and insight about the disease. When the caregivers know more about the disease they have better opportunity to give the patients a good care. Also the aspect that the caregivers are aware of the suffering related to care and what leads to this can help the caregivers relieve it and prevent it from arising

    Tasavallan presidentti Urho Kekkosen valtiovierailu Ranskaan 1962

    Get PDF
    Tarkastelen pro gradu-tutkielmassani tasavallan presidentti Urho Kekkosen valtiovierailu Ranskaan presidentti Charles de Gaullen vieraaksi lokakuussa 1962. Tutkielma on esittämistavaltaan temaattinen ja siinä tutkitaan valtiovierailua neljästä eri lähestymiskulmasta. Ne ovat vierailun järjestelyt sekä kulku ja siihen olennaisesti liittyvä vierailun pr-puoli, vierailun poliittinen puoli sekä vierailun käsittely mediassa. Ensisijaisena lähdeaineistona on käytetty Suomen ja Ranskan ulkoministeriön sekä Tasavallan presidentin kanslian arkiston materiaalia. Kyseisistä arkistoista löytyi laajasti tietoa valtiovierailusta. Presidentti Kekkosen vierailu oli ensimmäinen Suomen tasavallan presidentin tekemä valtiovierailu Ranskaan ja se ajoittui mielenkiintoiseen aikaan ajateltuna niin sekä Ranskan että Suomen sisäpoliittista tilannetta kuin kansainvälistäkin tilannetta. Molemmat presidentit olivat nousseet tehtävissään vahvaan asemaan. Keskeisinä tutkimustuloksina voi mainita ensinnäkin sen, että vaikka Suomen puolueettomuuspolitiikka sai de Gaullelta tunnustuksen, niin rivien välistä oli havaittavissa myös epäilyksiä sitä kohtaan. Toiseksi, vaikka Suomessa toisin haluttiin ajatella, Ranskalle vierailu oli vain yksi muiden joukossa. Presidentti de Gaulle ei koskaan tehnyt vastavierailua Suomeen, vaikka hänet maahan kutsuttiinkin. Kolmanneksi voi mainita sen, että Suomelle vierailu oli tärkeä, ulkoministeriön ja suomalaisten järjestämä Suomi-kampanja teki Suomea ja suomalaisia tunnetuksi Ranskassa. Se oli propagandatoimintaa parhaimmillaan. Neljänneksi median suhtautuminen vierailuun molemmin puolin oli suhteellisen ylistävää ja jopa yliampuvaa, toki myös kritiikkiä jonkun verran esiintyi. Median suhtautumiseen on varmasti vaikuttanut se, että Suomen ulkoministeriö kustansi ranskalaisen lehtimiesryhmän oleskelun Suomessa viikon ajaksi.Siirretty Doriast

    Development of water vapour permeability measurements of building products

    Get PDF
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa Tampereen teknillisen yliopiston vesihöyrynläpäisevyyskokeiden koejärjestelyä. Tavoitteena oli pääasiassa koekupin kehittäminen, koekupin tiivistystavan parantaminen ja siten reunavuotojen vähentäminen. Muutoksia tehtiin myös yhteen kosteushuoneeseen ja koekappaleiden punnituksissa käytettävään vaakaan. Kosteushuoneen kosteus- ja lämpötilaolosuhteiden vaihtelua pienennettiin lämmöneristämällä kosteushuoneen seinät ja asentamalla tilaan termostaatilla toimiva lämmitysvastus. Vaa’an punnituskapasiteettia nostettiin, jotta suurempien koekuppien mittaaminen olisi mahdollista. Diplomityössä kehitettiin myös mittausjärjestelmä kiviaineisten materiaalien vesihöyrynläpäisevyyden mittaamiselle ja uuden mittausjärjestelmän mukainen työohje, jonka tavoitteena on kiinnittää mittaajan huomio mittaustarkkuuden kannalta olennaisiin seikkoihin ja parantaa mittausten luotettavuutta ja toistettavuutta. Koejärjestelyn parantamisen jälkeen tehtiin vertailumittauksia aiemmin TTY:llä käytössä olleen ja työn yhteydessä kehitetyn koejärjestelyn kesken. Vertailua suoritettiin kuudelle materiaalille. Lisäksi suoritettiin mittauksia muutamalle materiaalille ainoastaan uudella koejärjestelyllä. Vertailumittausten perusteella voidaan todeta, että vanhan ja uuden mittausjärjestelmän tulosten välillä oli vain vähän eroa. Höyrynsulkumuovin ja reunavuotoa mittaavien sokeiden kuppien perusteella näyttää siltä, että vanhalla mittausjärjestelmällä tapahtuu enemmän reunavuotoa kuin uudella. Reunavuoto on kuitenkin niin vähäistä, että se vaikuttaa tuloksiin vasta hyvin tiiviitä materiaaleja mitattaessa. Näilläkin materiaaleilla reunavuoto on niin vähäistä, ettei sitä tarvitse ottaa huomioon laskennallisesti. Reunavuotoa suurempi ongelma näyttää olevan koejärjestelyn useat muut epävarmuustekijät, jotka yksittäisinä tekijöinä eivät vaikuta olennaisesti tuloksiin, mutta yhdessä saattavat kasvattaa paljon tulosten virhemarginaalia. Monet epävarmuustekijät riippuvat inhimillisistä tekijöistä, minkä vuoksi on tärkeää suorittaa testaukset systemaattisesti samalla tavalla. Testauksia tulisi tehdä myös riittävän suurella sarjalla; vähintään viidellä rinnakkaisella näytteellä. Mitattaessa materiaalin vesihöyrynläpäisevyyttä suhteellisen kosteuden funktiona tulee kosteuspareja olla enemmän kuin neljä. Tämä koskee erityisesti materiaaleja, joiden vesihöyrynläpäisevyys muuttuu voimakkaasti suhteellisen kosteuden funktiona. Vesihöyrynläpäisevyyskokeita tulee kehittää edelleen. Diplomityössä käyttöön otettuja koekuppeja voidaan parantaa suojaamalla koekupit suolaliuokselta. Kokeet tulee jatkossa suorittaa erillisissä olosuhdehuoneissa, jossa olosuhteen säätö tapahtuu koneellisesti. Käytetyn vaa’an punnituskapasiteetti tulee valita mitattavan materiaalin mukaan ja varmistaa samalla ettei se ylity mittausten yhteydessä

    Työn hallinta työhyvinvoinnin osatekijänä johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta

    Get PDF
    Työelämän muutokseen vaikuttavat useat tekijät yhteiskunnassa. Väestö ikääntyy, ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä palvelu- ja asiantuntijatyön lisääntyy. Digitalisaatio muuttaa työtä siten, että materiaalin käsittelystä siirrytään yhä enemmän tiedon käsittelyyn. Myös työsuhteet ovat tulevaisuudessa epätyypillisiä tähän päivään verrattuna. Työtä tehdään pätkissä, projektiluonteisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Myös työkulttuuri muuttuu uuden sukupolven saapuessa työmarkkinoille. Työssä korostuu jatkuva uudistuminen, innovatiivisuus ja kyky kehittää keinoja tehdä työtä eri tavalla, kuin mihin on totuttu. Työhyvinvointi muodostuu ihmisen kokonaisvaltaisesta tasapainosta fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisten osa-alueiden välillä. Työtä tehdään turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä tuottavasti ja ammattitaitoisesti, hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvointi ilmenee tunteena työn hallinnasta sisältäen myös kohtuullisen määrän stressiä ilman liiallista kuormitusta. Työn hallinnalla tarkoitetaan työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työn sisältöön ja työn tekemiseen liittyviin olosuhteisiin sekä töiden organisointiin, sisältäen työn monipuolisuuden sekä vaikutusmahdollisuuden omaan työhön. Työtekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työtä koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi työjärjestyksessä, töiden jakamisessa ja työtahdissa ja osallistumisessa päätöksenteon suunnitteluun. Tämän tutkimuksen tutkimusongelma oli: Mitä työhyvinvointi on työn hallinnan näkökulmasta ja miten johtamisella ja esimiestyöllä voidaan vaikuttaa työn hallinnan kokemiseen? Tutkimuksessa vertailtiin kahta terveydenhuoltoalan työyksikköä, joissa työn hallinta koetaan eri tavalla. Tutkimus muodostui kahdesta aineistoista. Ensimmäisen tutkimusaineiston muodostivat Työterveyslaitoksen sairaalahenkilöstölle tekemän Henkilöstön hyvinvointitutkimuksen tulokset. Toinen aineisto oli teemahaastatteluna toteutettu haastattelututkimus työyksiköiden johdolle ja esimiehille. Haastattelututkimuksessa kysyttiin esimiesten käsityksiä työn hallinnasta ja miten heidän mukaansa johtamisella ja esimiestyöllä on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden työn hallinnan kokemiseen. Tavoitteena oli myös selvittää onko johtamisella ja esimiestyöllä mahdollisesti yhteys eroihin kahden työyksikön välillä työn hallinnan kokemuksessa. Tutkimustulosten perusteella työyksiköiden välillä esiintyi sekä yhteneväisyyksiä että eroavaisuuksia liittyen sekä toimintatapoihin että johtamiseen ja esimiestyöhön. Eroavaisuuksia työyksiköiden välillä esiintyi käsityksessä yksilön omasta vastuusta vaikuttaa työn hallinnan kokemukseen ja mahdollisuudesta vaikutta työtehtäviin. Näkyvintä ero oli vuorovaikutuksessa työntekijöiden ja johdon välillä sekä tiedonkulussa. Tutkimustulokset ovat yhteneväiset teoreettisen viitekehyksen kirjallisuudessa esiin tulevien työhyvinvointiin ja työn hallintaan liittyvien tekijöiden kanssa, joten havaitut erot ovat mahdollisesti yhteydessä eroihin työn hallinnan kokemuksessa työyksiköiden välillä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

    Mobiilisovellukset osana senioriasiakkaan sitouttamista : Case: OP-mobiili ja Pivo

    Get PDF
    Pankin menestyksen ja positiivisen asiakaskokemuksen kannalta pankin tulee tarjota kattavat palvelut mobiilisovelluksissa asiakkailleen, jotta asiakkailla olisi laaja-alaiset mahdollisuudet hoitaa pankkiasiansa joustavasti ja sujuvasti. Mobiilisovelluksien merkitys pankkitoiminnassa kasvaa koko ajan ja osalla senioriasiakkaista on haasteita ottaa uusia toimintatapoja käyttöön. Senioriasiakkaat ovat pankeille iso ja tärkeä asiakaskunta, joten heille on tärkeää tarjota opastusta mobiilisovellusten käyttöönottoon. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen merkitys mobiilisovelluksilla on senioriasiakkaiden pankkiasioinnissa. Tässä tutkimuksessa senioriasiakkailla tarkoitetaan yli 65-vuotiaita pankin asiakkaita. Tutkimukseen lähdetään kolmen tutkimustavoitteen avulla. Ensimmäisenä tavoitteena tutkimuksessa on selvittää, miten mobiilimarkkinoinnilla on mahdollista saada sitoutettua asiakas. Tavoitteeseen päästään syventymällä mobiilimarkkinoinnin, asiakassitouttamisen ja hyväksyntämallien teorioihin. Toisena tavoitteena on selvittää, miten mobiilisovellukset soveltuvat osaksi seniorikuluttajien arkea. Tutkimus toteutetaan aineistotriangulaatiota hyödyntäen, eli tarkoituksena on puolistrukturoidun teemahaastatteluiden ja havainnoinnin avulla selvittää, miten senioriasiakkaat käyttävät mobiilisovelluksia ja millaisia syitä sovellusten mahdolliseen käyttämättömyyteen liittyy. Kolmantena tavoitteena on tunnistaa erilaisia mobiilisovellusten senioriasiakasryhmiä. Näin saadaan parempaa käsitystä siitä, miten seniorit ajattelevat sovellusten käyttämisestä ja niiden merkityksestä osana pankkiasiointia. Asiakasryhmiä tunnistamalla pystytään paremmin selvittämään syitä sovellusten käyttämättömyyteen ja mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan sovellusten käyttöönottoon liittyviä ongelmakohtia. Tutkimus on kvalitatiivinen, laadullinen etnografinen tapaustutkimus (case-tutkimus), eli tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tietyn ryhmän toimintaa, joka tässä tapauksessa on pankin senioriasiakkaat. Mobiilisovelluksen käyttämiseen sitouttavien tekijöiden viitekehys on rakennettu asiakassitouttamisen ja teknologian hyväksymismallien TAM- ja UTAUT-mallien teorioiden pohjalta. Haastatteluiden ja havainnoinnin perusteella on tunnistettu neljä eri käyttäjäryhmää riippuen suhtautumisesta pankin mobiilisovellusten käyttöönottoon ja käyttämiseen. Käyttäjäryhmät ovat oma-aloitteiset, tyytyväiset, tietoturvakriittiset ja kieltäytyjät. Käyttäjäryhmillä on keskenään erilaisia mielipiteitä ja käsityksiä mobiilisovelluksista, joten pankin tulee ottaa markkinoinnissa ja mobiiliopastuksessa huomioon kunkin ryhmän tarpeet. Tutkimuksen viimeisessä luvussa pankki saa kehitysehdotuksia, miten kunkin käyttäjäryhmän kohdalla tulisi toimia, että seniorit saataisiin sitoutettua paremmin mobiilisovellusten käyttämiseen. Senioreiden lähimmäisillä on merkittävä asema mobiilisovellusten käyttöönotossa, joten heitä tulisi käyttää osana markkinointia

    Uraputkessa. Selvitys Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineesta vuosina 2010–2014 valmistuneiden työllistymisestä

    Get PDF
    Turun yliopiston poliittisen historian oppiaine (vuoteen 2010 asti poliittisen historian laitos) on vuodesta 1995 lähtien tehnyt viiden vuoden välein säännöllisesti selvityksen, jossa tarkastellaan oppiaineesta valmistuneiden työllistymistä, työllisyystilannetta ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitys pyrkii lisäksi tuomaan esille poliittisesta historiasta valmistuneiden työllistymisessä näkyviä pidempiaikaisia suuntauksia sekä mahdollisia muutoksia vertailemalla tuloksia aiempien vuosien tietoihin. Tässä selvityksessä on tarkasteltu vuosina 2010–2014 valmistuneiden työllistymistä. Vertailun kohteina ovat Petteri Järvisen selvitys Työuralla vuodelta 2005 sekä Pilvi Lempiäisen selvitys Työelämää varten vuodelta 2010. Jotta uusi selvitys olisi vertailukelpoinen näiden kanssa, on selvityksen pohjana ollut kyselykaavake pidetty hyvin samankaltaisena näiden edellisiin selvityksiin nähden. Muutokset kyselylomakkeeseen ovat lähinnä kosmeettisia, edellisestä kyselystä saadun palautteen perusteella on lisätty kysymykseen 7 (työllisyystilanteesi kyselyhetkellä) vastausvaihtoehdon ”muu” ja kysymykseen 17 on muokattu vastausvaihtoehto välinpitämättömästi” muotoon ”melko kielteisesti”. Kyselylomake löytyy selvityksen lopun liiteosiosta. Selvityksen lopussa on kahden poliittisesta historiasta valmistuneen haastattelu, joiden tarkoituksena on antaa vielä kuva siitä, mihin poliittisesta historiasta valmistuneet voivat sijoittua ja minkälaisia valintoja voi tehdä jo opiskeluaikana. Lisäksi päätin jatkaa edellisen selvityksen tekijän Pilvi Lempiäisen aloittamaa tapaa ja mukana on täten myös yksi haastattelu työnantajan näkökulmasta.Siirretty Doriast

    Lifestyle-brändit ja niiden merkitykset : Case Balmuir

    Get PDF
    Tietyt elämäntyylit määrittävät kuluttajaa ja hänen tekemiään kulutuspäätöksiä yhä enemmän. Esimerkiksi eettisen kuluttajan sisäistämä arvomaailma heijastuu hänen valintoihinsa pukeutumisessa, harrastuksissa ja sisustuksessa. Yritykset ovat huomanneet tämän kehityksen, ja viime vuosina moni yritys on kategorisoinut itsensä lifestyle-brändiksi. Yritysten on kuitenkin hyvä ymmärtää, mitä tämä lifestyle kuluttajien näkökulmasta tarkoittaa ja mitä se heille merkitsee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida lifestyle-brändejä ja niihin kuluttajien liittämiä merkityksiä. Tämä tapahtuu tarkastelemalla lifestyle-brändin käsitettä ja elementtejä sekä kuluttajien tapaa muodostaa merkityksiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu lifestyle-brändin elementeistä ja niiden ympärille rakentuvista merkitysympäristöistä, joissa lopullisia merkityksiä kuluttajan toimesta nähdään muodostuvan. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, missä case-yrityksenä toimi lifestyle-brändi Balmuir. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto luotiin teemahaastattelujen avulla talven 2017 ja kevään 2018 aikana. Tutkimukseen valittiin yhteensä kahdeksan osallistujaa, jotka edustivat 25–53-vuotiaita naisia. Luotu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin teoriasidonnaisesti ja osittain aineistolähtöisesti. Tutkimuksen tuloksissa tunnistettiin merkityksiä muodostuvan eri ympäristöissä suhteessa lifestyle-brändin elementteihin. Sosiaalisessa merkitysympäristössä muodostuneet merkitykset nimettiin sosiaaliseksi identiteetiksi, tuttaviksi, samaistumiseksi ja erottautumiseksi. Yksilöllisessä ympäristössä merkityksiksi tunnistettiin tavoite, tarina, eettisyys ja arki. Markkinointiympäristössä muodostuneet merkitykset määriteltiin markkinointikanavaksi, hinnaksi ja elämykseksi. Johtopäätöksenä muodostettujen merkitysten todettiin olevan hyvin pitkälti myös niitä tekijöitä, jotka motivoivat lifestyle-brändin kuluttamiseen. Tutkimuksen tulokset tarjoavat yrityksille ajankohtaista tietoa brändien kehitystyöhön kuluttajien muuttuvista tarpeista. Merkitysten avulla voidaan ymmärtää, miksi kuluttajat ostavat tiettyjä tuotteita ja kuluttavat tiettyjä brändejä. Elämäntyylien hahmottaminen puolestaan auttaa yrityksiä määrittämään oikeat kuluttajasegmentit tuotteilleen. Tutkimuksessa keskitytään siihen, millaisia merkityksiä kuluttajat brändistä muodostavat, millaisia johtopäätöksiä he brändin suoriutumisesta tekevät ja millaista sisältöä brändeiltä kaipaavat

    Perunatärkkelyksen kerääntyminen ja sijoittuminen, ennen ja jälkeen tuleentumisen, perunamukuloiden eri kudoksissa. Esitutkimus.

    Get PDF
    Tärkkelys on, selluloosan jälkeen, maapallon yleisin biopolymeeri. Perunatärkkelystä käytetään runsaasti elintarvike-, vaatetus-, ja, erityisesti, paperiteollisuudessa. Uusia käyttötarkoituksia tärkkelykselle etsitään koko ajan ja lupaavimmat mahdollisuudet uudet lienevät uusilla biomuoveilla ja polttoainekäyttöön tarkoitetulla bioetanolilla. Kasvukauden aikana peruna varastoi tärkkelyksen varastoeliminä toimiviin mukuloihin ja varastointikauden aikana mukulalla tapahtuu luontaisia fysiologisia muutoksia jotka vaikuttavat tärkkelyksen saantoon. Yhtenä tekijänä, lajikeominaisuuksien lisäksi, tärkkelyksen määrään ja ominaisuuksiin vaikuttavat kasvukauden olosuhteet ja mukuloiden maturaatio niin että mukuloissa onmaksimaalinen määrä tärkkelystä silloin kun varret alkavat kuolla ja yli puolet kasvuston lehdistä ovat jo kuolleet. Mukulan irrotessa noston yhteydessä tai perunan yhteyttäminen estyy varsiston hävityksen aikaansaamana, siitä tulee fysiologisesti itsenäinen jollin sen ominaisuudet vaihtelevat varastoajan kuluessa.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää tärkkelysjyvästen kerääntymistä, sijoittumista ja jyvästen kokojakaumaa mukulassa sen kehityksen aikana, eri perunalajikkeilla jotta saadaan viitteitä mahdollisista perunatärkkelyksen molekyylitason muutoksista. Lisäksi selvitämme Pohjois-Suomen pitkän päivän olosuhteiden sekä eri viljelytekniikoiden, mm. lannoitusten, vaikutuksia perunatärkkelykseen. Tehdyssä esitutkimuksessa keräsimme näytteitä perunamukuloiden (lajike, van Gogh) ytimestä, varastosolukosta ja johtojännekehän ja kuoren välisestä solukosta ennen ja jälkeen tuleentumisen. Fiksoidut näytepalat valettiin parafiiniin ja blokeista leikattiin mikrotom:illa leikkeitä, joka värjättiin jod-jodkalium liuoksella. Leikkeet valokuvattiin, mikroskoopin avulla, jonka jälkeen kuvista laskettiin tärkkelysjyvien määrä sekä määritettiin niiden kokojakauma. Tärkkelysjyvien totaalinen määrä, mukulan kaikissa osissa, oli suurempi ennen maturaatiota ja niiden määrä oli korkeampi kuoriosissa kuin ytimessä sekä ennen että jälkeen maturaation. Ero jyvien määrässä oli suurin ( noin 2 x) verratessa mukuloiden ydintä, niiden kuoriosiin, maturaation jälkeen. Selvä yleiskehitys, tärkkelysjyvien kokojakauman osalta, oli että jyvät olivat pienemmät ennen maturaatiota mukulan kaikissa osissa. Huomattavin osuudessa kasvu nähtiin keskisuurten ja suurten tärkkelysjyvien osalta perunamukuloiden ytimessä. Tulokset osoittavat että mukulan maturaation taso vaikuttaa merkitsevästi tärkkelysjyvästen paikallistumiseen ja kokojakaumaan. Näillä seikoilla saattaa olla huomattava vaikutus perunatärkkelyksen fysikaaliskemiallisiin ominaisuuksiin vaikkakin tutkimustieto, maturaation vaikutuksesta perunatärkkelykseen molekyylitasolla, on vähäinen. Nämä tekijät ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kun tärkkelystä hyödynnetään teollisuudessa

    Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen

    Get PDF
    Hallinnollinen näkökulma: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen tuo säästöjä Tutkijan puheenvuoro: Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tuen tarve ei poistu jälkihuollon ikärajaa laskemalla Ammattilaisen puheenvuoro: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku on lyhytnäköistä politiikkaa &nbsp

    Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita

    Get PDF
    Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo mukanaan muutospaineita suunnittelijoille ja rakentajille. Rakenteiden dimensiot muuttuvat eristepaksuutta kasvattaessa ja toisaalta rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä. Uusia tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään paikoissa, joissa niitä ei ole ennen käytetty, mikä osaltaan vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseen. Energiatehokkuuden parantamisen aiheuttamien muutosten lisäksi myös kiihtyvä ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan rakenteiden toimintaan.Tämä tutkimusraportti liittyy Tampereen teknillisellä yliopistolla vuosina 2009-2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäämisen vaikutusta rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä rakennusten energiankulutukseen ja sisäilman olosuhteisiin. Julkaisun tavoitteena on esittää yleisesti käytetyissä rakenteissa mahdollisesti esiintyviä muutoksia, kun eristepaksuutta kasvatetaan tai eristemateriaalia vaihdetaan ja esittää rakenteiden suunnitteluja toteutusohjeita, joilla nämä muutokset otetaan huomioon. FRAME-projektin varsinaiset tutkimustulokset on esitetty erillisessä raportissa, mutta tutkimustuloksia on hyödynnetty myös tässä julkaisussa annetuissa ohjeissa. Rakennetyypit ja ohjeistukset on laadittu siten, että rakenne toimisi kosteusteknisesti myös paksummilla lämmöneristeillä sekä tulevaisuuden ilmastossa (vuonna 2050). Julkaisussa on käsitelty yleisesti käytettyjä rakennetyyppejä ja - liitoksia. Ohjeistus ja selitykset on pyritty laatimaan siten, että esitettyjä toteutusperiaatteita voidaan tarvittaessa soveltaa myös muihin rakenteisiin.Lämmöneristyksen lisäyksestä aiheutuvilla muutoksilla on muutamia yhteisiä piirteitä. Rakenteen läpi tapahtuvat lämpöhäviöt pienentyvät. Tästä seuraa rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu. Tilanne voi heikentää tiettyjen perinteisten rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, jos muuttuneita olosuhteita ei oteta suunnittelussa huomioon. Rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava lisäksi enemmän aikaa, kun rakennetta kuivattava lämpövirta rakenteen läpi vähenee. Rakenteen dimensioiden muutos saattaa johtaa rankarakenteiden rungon ylimitoitukseen, mikä aikaansaa uusien runkotyyppien kehittämistä. Rakenteiden paksuuden kasvaessa eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, mikä johtaa liitoskappaleiden paksuntumiseen ja lisääntyvään kylmäsiltavaikutukseen. Liitokset ja liikuntasaumat tulee mitoittaa ottaen huomioon paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet. Energiatehokkuuden parantuessa ilmatiiviyden merkitys korostuu ja sisätilojen riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. Rakenteiden vikasietoisuuden heikkeneminen korostaa jatkossa entisestään myös rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja huolellisen rakentamisen merkitystä
    corecore